Translate

27.9.2008

Muistilappu vanhemmuudesta

.














Hymyile.
Hän on osa sinua.
Kysy miten hänen päivänsä on mennyt.
Kysy onko hänellä jotain murheita tai iloja.

Kysy mitä hän haluaisi huomenna ruuaksi.
Ota hänet mukaan kokkailemaan.
Syö yhdessä hänen kanssaan.

Ei ole itsestäänselvyys, että hän on olemassa.















Halaa
häntä aina kun siihen on mahdollisuus.
Kerro kuinka paljon häntä rakastat.
Mene leikkiin ja peliin mukaan.
Tiskit ja villakoirat kyllä odottavat,
aika ei, vaan vuodet vierivät.

Anna hänelle tehtäväksi
hänen kokonsa mukaisia vastuualueita.
Muista kiittää häntä.
Kannusta kun siihen on tarvetta.















Kieltokin
on rakkautta, kun kielto on paikallaan.
Nukkuminen on tärkeää.
Nukkuessa kasvaa ja vahvistuu.

Älä katkaise sidettä esivanhempiin.

Kaikkien ei tarvitse olla täydellisiä.
Erilaisuus on persoonallista.
Maailma on täynnä erilaisia persoonia.















Kerro
että hän on rakas,
vaikka hänellä olisi joitain puutteita.
Ihan jokaisella on omat puutteensa.
Toisilla ne ovat enemmän esillä,
toisilla hieman piilossa.

Kerro, että hän kelpaa sellaisenaan.

Muista rakastaa ja sanoa se.
Se ei ole vaikea sana sanoa.

Älä unohda häntä lapsena
niin hänkään ei unohda sinua aikuisena.
Älä unohda hyvästellä erotessa.


-U.R.-
























PS: Tämä on siis kirjoitettu itselleni
mutta aivan kaikki muistilapun asiat
eivät ole olleet omassa vallassani ja
päätettävissäni..
.

5 keltaista ruusua

Ruusulaji on Peace-ruusu
Mamani puutarhasta.

.

15 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oi... osuitpa naulan kantaan!

Inkivääri kirjoitti...

Totta, tämä olisi hyvä tarrata jokaisen vanhemman jääkaapin oveen ja mieleen, joka päivä.

Elegia kirjoitti...

Tuota ei varmaan moni lapsi kuule? En tiedä, itse en ainakaan. Joskus mietin onko asenteeni kova ja vaativa siksi, että ajattelen lapsien selviävän mistä tahansa. Selvisinhän itsekin (en nyt tarkoita, että olisin maailman kovimpia kokenut), mutta toisaalta... Pitikö selvitä, miksei saanut elää.

Kaunis lista - jos minulla olisi lapsia, pitäisi visusti huolen siitä, että he saisivat kokea perusturvallisuuden! Sinun lapsesi varmasti ovat saaneet ja saavat. Hieno ihminen, hieno äiti olet :))

Hallatarinoita kirjoitti...

SS, Inkivääri & Elegia

Minun olisi pitänyt itsekin kirjoittaa
tuo itselleni
jo kauan sitten.

Vanhemmat eivät aina jaksa olla läsnä lapsilleen
erilaista asioista johtuen.

-On avioeroja.
-On huolia.
-On väsymystä.
-On sairauksia.
-On velvotteita muualle.
-On kiire.
-Päivässä liian vähän tunteja.
-Ne villakoirat vaivaavat nurkissa...

isopeikko kirjoitti...

Itselleen saa olla armollinenkin ja hyväksyä omat puutteensa, inhimillisyytensä.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos, että jaat tärkeän ja huolella valitun listasi meidän muiden kanssa. Ehkä opimme, ehkä muistamme...edes jotain.

Hallatarinoita kirjoitti...

Leijonainen


Kiitos, mutta oikeasti,
se oli itselleni.
Että itse muistaisin...

Koska en ole aina muistanut ja osannut,
enkä vieläkään aina muista ja osaa...

Virpi P. kirjoitti...

Juuri noin se menee! Olisinpa itsekin osannut edes puolet aikoinaan.
Yllättävän yksinkertaiset asiat ovat isoja ja merkityksellisiä kokonaisuuden kannalta, kuten säännölliset yhteiset ateriat.

Anonyymi kirjoitti...

Tämä oli niin jotenkin hieno juttu, ja vielä tuo keltainen ruusu, kaunis kokonaisuus.

Hallatarinoita kirjoitti...

Katriina

Ihan yksinkertaisia.
Ne vaan meiltä unohtuvat...



Kiitos Eija =)

Ruusu on miun rakkaan Mamani puutarhan viimeisiä
keltaisia ruusuja.

Mama noukki sen minulle nuppuisena
mukaani ja maljakossa se yhdessä yössä aukeni ihanaiseksi kukaksi. =)

Anonyymi kirjoitti...

Miten kauniisti osaat kirjoittaa <3Kauniit kuvatkin olet liittänyt!

Hallatarinoita kirjoitti...

Kaunis kiitos Sisko

Nämä ovat kokemuksen ja erehdysten kautta opittuja...

Kamera päätti olla oikuttelematta
niin sain sillä haluamiani kuvia. =)

Anonyymi kirjoitti...

Voi kumpa tämän olisi aikoinaan ymmärtänyt ja muistanut!

Kristiina kirjoitti...

Hallatar
tämä oli hieno muistututs. Luin sen monta kertaa, kiitos,

Hallatarinoita kirjoitti...

MK

Ei, sie teit kaiken niin kuin hyväksi näit.
Niin kuin kaikki vanhemmat.
On vain ääreistapauksia
joissa selkeästi lapset ovat jääneet ilman vanhempiensa rakkautta.

Miun sanat, miun oma muistilappu,
on myös syntynyt liian myöhään.

Mutta ehkä joku tuore äiti tai isä
saattaavat löytää listastani jotakin
jonka voisivat toteuttaa.

Itse olen muistanut tuosta listasta vain osan.
Kukaan ei voi meistä aikuisistakaan olla täydellinen.

Kuitenkin,
loppujen lopuksi,
lapset kasvavat itsenäisiksi nuoriksi,
joilla on asioista omat ajatuksensa.


Fotomontaasi

Ehkä yhdessä kaikki vanhemmat
saisimme aikaan jonkin vielä paremman listan
vanhemmuudesta.
Tuossa oli vain alkua...