Maman puutarhan kauniita yksityiskohtia.
Tänään pitäisi tehdä pakastimeen omenatuoremehua.
Syksy on käsinkosketeltavaa.
Kirpeästi pureskeltavaa.
Se vie lehdet pois.
Rapistellen niitä kuin sateena
pitkin maanpintaa.
Se värittää maailman uudella tavalla.
Silti minä näin kesästä unta.
.
2 kommenttia:
Hetket kieppuvat ilmassa,
kunnes ne haravoidaan kompostiin.
Ne eivät kuole,
vaan ravitsevat uudet haaveet.
Kauniisti sanottu, Leijonainen
Lähetä kommentti