
Rakkaudesta jää
meihin jälkiä
Silmien väritys
Askeleen keveys
Hiusten kiharuus
Otsan kaarevuus
tai hassu varvas
Hymykuoppa tai kaks
Tahi vino hammas
Hiusten heilautus
Naurunremahdus
Kaikki ovat muistoja
esivanhempien rakkaudesta
-Una Reinman-
.

Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
2 kommenttia:
Hieno runo, kertoo ilmeikkäästi rakkaista. Juuri vinot hampaat ja muut erityispiirteet ovat tärkeitä.
Kiitos Leijonainen
Vanhoista valokuvista
löytää tuttuja piirteitä
jo poismenneiltä sukupolvilta.
Jokin piirre saattaa hyppiä sukupolvien
yli, esimerkiksi hymykuopat...=)
Lähetä kommentti