Havaitsin rautakaupassa käydessämme
huippuidean, miten köyhempikin sulho voi kihlata
vaikkapa kesämisunsa edullisesti ja vielä
varsin retromaisen muodikkaasti,
-messinkisillä kihloilla!
Nimittäin puserrusliittimen helmirinkula
on aivan oiva sormus.
Ja kahden kappaleen pussi maksaa vajaa kaksi euroa!
Mikä mahtava tilaisuus!
Mies: osta rautakaupasta oman nimettömäsi kokoa
oleva puserrusliitinhelmipaketti ja kullan sormen
kokoinen rinkulapaketti ja saat hänelle ja itsellesi
tyylikkään näyttävät kihlat. Yhteishinta alle neljä euroo!
-Ajattele, miten ois hienoo!
Voit helposti napata pussista yhden kappaleen
kumpaakin kokoa, ja vaikka missä tilaisuudessa
tehdä Jone-Ellenit. =)
Ja mikä ettei, jos tulee vaikka bänksit, ja misu
heittää rinkulan jorpakkoon, (varsinkin kuullessaan
mikä se rinkula oikeasti on...=) ) niin voit itsekin
heittää näyttävästi pois sen omasi.
-Ei sitte.
Sittenhän sen toisen
pussissa olleen rinkulan voi antaa vaikka
jollekin toiselle misulle.
Ja ottaa itselle sitten se oma jäljelle jäänyt
puserrusliittimen helmen kaksoiskappale,
-ihan tuliteränä, nääs. ;)
Ja kaikki on hyvin taas.
Vajaalla neljällä eurolla,
kerkiät vaikka kahdet kihlat kesässä.
.
14 kommenttia:
Hyvä idea. Sotien aikanahan ne vaihtoi kultaiset sormukset rautaisiin, kun Suomi tarvitsi valitettavsti rahaa aseisiin, kun vihollinen hyökkäsi. Kuiitenkin kaikki virallisesti leimattiin Suomen syyksi.
Minulla on Sinulle yllätys blogissani Ummet ja lammet
Heh, oiva idea!
- olisin erittäin otettu (jos siis en jo olisi naimisissa) jos tulisin kihlatuksi rautakaupan kompura(paineilma-kompressori) hyllyjen edessä messinki helmillä.
joskus olen ylettömän hirityskohtauksen saanut kompuroista - syy tuntematon.
-sinulle jotain blogissani.
Ciao Ritviecav!
ja kiitos hirmusti yllätyksestä!!!!
Olet jo kolmas, jolta olen saanut tuon kunniamaininnan. =)
Lisään siunkin nimesi siis
ihanien lahjoittajien listaan. =)
Grazie!!!
Hansu
Eikö vaan? =)
Miun piti ostaa tuollainen pussi, että sain
kuvattua nuo rinkulat. ;D
Nyt miulla on siis kaksi 18 mm rinkulaa...
Hmmm... ;D
Kiitos Riitta Helinä =)
Nyt niitä on miulla jo neljä!!!
Lisään siutkin lahjoittajalistaan. =)
Kiits!
*niijaa*
Ja oi, kihlaus ihan missä tahansa on aina onnellista! =)
Vaikka rautakaupassa. =)
PS:
Mulla ois jo itellä valmiina nyt rinkulatkin.
Vink,vink, somebody... ;D
Hyvä idea Hallatar,
Paljon parempi kuin se leipäpussien "parasta ennen-rinkula " Niksi Pirkassa.
Mutta mistä sulho ?
Mä olen ymmärtänyt,että rakkauden löytää kun ei yhtään etsi.Olen nyt vuosia " en yhtään etsinyt" mutten myöskään löytänyt.Olen kyllä tosi onnellinen ihan iteksenikin-voisiko se olla syy ?
Lähdin samoissa tunnelmissa kun sinä lastesi isän luota ja onneksi lähdin.Monet,jotka eivät ole lähteneet ovat päätyneet Hämeenlinnaan kun ovat lopuksi tarttuneet johonkin kättä pitempään.
kurkkaa blogini :)
Oi Melita! =(
Onneksi siekin lähdit.
Onneksi...!
Siihenkin tarvitaan suurta rohkeutta
että uskaltaa lähteä.
Ja niin se usein on, että kun ei edes etsi
voi löytää jotakin odottamatonta.
Ehkäpä jo piankin.
*pistää silmät kii ja
toivoo Melitalle onnea*
Peikkotyttönen ehti jäädä välistä!
Kiitos siullekin!
Kävin kurkkimassa ja yllätyin. =)))))
*niijaa nätisti*
Niitä on kaksi jotta voi toisen käyttää vihkisormuksena. Ja jos on oikein nuuka niin voi sen palotella pienemmäksi, niin on valmiit merkitki.
Ah, miten väkevää! Kuka nainen voisi vastustaa tuollaisia miehisiä muttereita jotka turvallisesti suojaisivat haurasta pikku nimetöntä maailman kolhuilta... (Minulla on taipumusta hakata sormustani vähän joka paikkaan (hah haa), sijaiskärsijä.)
Tällaisena viherpiipertäjänä olisin erityisen otettu jos mies ottaisi puukon (rauhanomaiseen) käteensä ja veistäisi puupalikasta sormuksen; siihen sais pienellä vaivalla ja näppärillä sormilla kaiverruksetkin.
Hieno idea ja säästää hurjasti rahaa! Pistäthän tämän kirjoituksen Lumppuihin muiden trenditietoisten iloksi :)
Isopeikko
Aivan, vielä parempi idea. =)
Mutta messinki taitaa pidemmän päälle hiukan vihertyä?
Kutuharju
Miunkin peukalosormukseni on vääntynyt pakastinta ja
pyykkikonetta nostettaessa ja peukalon jäädessä puristuksiin
oven kamaran ja koneen väliin... Auts.
Sormushan siinä kärsii.
Tuohisormuskin on ihana ajatus. =)
Miulla on niitä kaksikin.
Taidanpa joku päivä kirjoittaa niistä... ;D
Puupalikka olisikin haasteellinen tehtävä.
Haluaisinpa nähdä sellaisen.
Oikein käsin puukolla veistetyn... =)
Allyalias
Oukkei Ally-pieni! =DDDDDD
Mielessään voi suorastaan nähdä kaivertajan ilmeen kun esittelee näitä sormuksia.
Rautakaupasta löytyy varmaan myös kaikennäköisiä pikkunippeleitä koristeeksi, hitsipillillä kiinni vain.
Hieno idea!
MK =D
Hih hih!
Juu!
Voi olla että hän säälistä kaivertaisi ihan ilmaiseksi. ;D
Puistelisi kaivertaessaan päätään ja
antaisi kympin ovella lähtiessä pariskunnalle käteen ja käskisi mennä kihlajaiskaffeelle
hänen piikkiinsä. =)
Lähetä kommentti