Translate

30.10.2019

Halloween vs Kekri





Lokakuu päättyy ja nyt olisi
- jos uskallat sitä viettää!






























Muita 31.10. päivän 
teemoja ovat: 





 


Kuvituksena mm otoksia kolmelta 
eri hautausmaalta Kroatiasta.  

Täällä puolestaan 
ollaan Italialaisilla 
hautausmailla...





****************













Millainen juhla Kekri oli? 
Se oli satovuoden lopettajaisjuhla, sadonkorjuun juhla ja karjamarkkinoiden aikaa, ja runsaalla ruoalla kestittäminen oli kekrinvietossa tärkeässä asemassa.

Esimerkiksi kekripyörykät ovat lihapyöryköitä, joihin on laitettu sadonkorjuusta tulleita aineksia, kuten esimerkiksi punajuurta. 
 Lammaspaisti oli toinen tyypillinen juhlaruoka, 
jota syömään kutsuttiin myös suvun vainajat. 
Myöhempinä aikoina kekrin osuminen samaan ajankohtaan kirkolliseen pyhäinpäivän kanssa johti toisaalta siihen, että se alettiin käsittää myös vainajien muisto­juhlaksi, jollainen se ei kuitenkaan alun perin ollut.

Kekri kuuluu suomalaisten työnjuhlien piiriin. 
Se oli ilon juhla. Silloin laulettiin, leikittiin ja tanssittiin. 

Siitä muodostui 1800-luvulla myös palvelusväen läksiäisjuhla, jonka jälkeen heillä oli kaksi viikkoa vapaata ennen uuteen taloon siirtymistä. Kekrinä alkoi palveluväen vapaaviikko. Kun talossa oli syöty, juotu ja juhlittu, saivat piiat ja rengit lähteä vierailemaan kotiseudulleen. 
 
Koska kekrin käsitettiin vanhastaan merkitsevän vuoden vaihtumista, liittyi siihen usein myös erilaisten enteiden kuulustelua ja tulevaisuuden ennustamista samaan tapaan kuin nykyisin uuteenvuoteen.

Kekri-perinne alkoi hävitä teollistumisen ja kaupungistumisen myötä, ja monet kekriin liittyneet tavat ja perinteet ovat siirtyneet joulun ja nykyaikaisen uudenvuoden viettoon. Pisimpään perinne säilyi Itä-Suomessa. 

Kekrin vietto on kuitenkin yleistymässä, muun muassa Talonpoikaiskulttuurisäätiö on edistänyt kekrin viettoa ja kehittänyt uusia tapoja eri alueilla, maalla ja kaupungeissa vietettävään syksyiseen juhlaan ja tuottanut kouluille mittavan kekrin opetusmateriaalin, joka on maksutta käytettävissä. 
Säätiö järjestää mm lasten kekripipari- ja -askartelupajoja. 




Suomessa kekriä vietetään nykyään Kajaanissa polttamalla kekripukki, jonka paikalliset toimijat ovat rakentaneet. 
Kekripukin polttoon liittyy yleensä myös muuta ohjelmaa, esimerkiksi tanssiesitys, musiikkia jne. 
 
Talonpoikaiskulttuurisäätiö on vuonna 2013 julkaissut maailman ensimmäisen kekriaiheisen lasten seikkailukirjan Ahmattien yö, jonka on kirjoittanut Kreetta Onkeli ja kuvittanut Jussi Kaakinen. 

Toisen maailmansodan jälkeen Maalaisliitto omaksui Kekrin omaksi juhlapäiväkseen. Valtakunnallista kekrijuhlaa Maalaisliitto vietti ensimmäisen kerran vuonna 1945, ja sitä alkoivat viettää myös puolueen paikallisjaostot. Kekrijuhliin sisältyi kansantanhuja ja pelimannimusiikkia sekä maaseutuun liittyvää koristelua./Wikipedia
 
 

Meillä ei siis enää vietetä varsinaista Kekriä
mutta kekriperinteet on sijoitettu muihin juhliin: 



Kekri: Kuolleet esivanhemmat tulevat katsomaan, ovatko nuoremmat sukupolvet pitäneet paikat kunnossa. Heille katetaan ruokaa pöytään ja lämmitetään sauna.
Pyhäinpäivä: Edesmenneitä läheisiä muistetaan viemällä heidän haudalleen kynttilöitä. 


Kekri: Jokaisen pitää syödä ja juoda enemmän kuin jaksaa. Jos joku jättää vatsaan yhtään tyhjää tilaa, hän vaarantaa seuraavan vuoden sadon. Erityinen juhlaruoka on kekriporsas.
Joulu: Sama.



Kekri: Perinteisiä koristeita ovat olkipukit ja himmelit, jotka symboloivat hedelmällisyyttä.
Joulu: Sama, vaikka koristeiden symbolinen merkitys on unohtunut.


Kekri: Juhlaan liittyy hiljainen aika, niin sanottu kekrirauha.
Joulu: Sama.


Kekri: Nuoret miehet pukeutuivat kekripukeiksi vetämällä päälle turkin ja kasvoille naamarin. He kiertävät taloissa tivaamassa, onko sato korjattu ajallaan.
Joulu: Muuten aika sama, mutta pukki kysyy: “Onko täällä kilttejä lapsia?”


Kekri: Nuoret naiset pukeutuvat päästä varpaisiin valkoisiin ja peittävät kasvot valkoisella harsolla. He kiertävät talosta taloon yhdessä kekripukkien kanssa ja pyytävät herkkuja. Jos niitä ei heru, he uhkaavat rikkoa talosta uunin.
Halloween: Aika sama, paitsi että kummituksiksi pukeutuneiden lasten vuorosanat kuuluvat: “Karkki vai kepponen?”


Kekri: Vanha vuosi päättyy sadonkorjuuseen ja uusi vuosi alkaa kekristä. Vuoden vaihtuessa tehdään taikoja ja ennustetaan tulevaa esimerkiksi valamalla lyijyä.
Uudenvuodenaatto: Sama. Tosin nykyisin valetaan tinaa. (Sekin tulee muuttumaan kun tina on todettu vaaralliseksi...) 


Kekri: Kekrinä kuljeskelevien vainajien joukossa saattoi olla pahantahtoisiakin henkiä. Heidän karkottamisekseen oli viisasta polttaa tulia. Myös kekripukki poltetaan...
Pääsiäinen/juhannus: Kokkoja poltetaan. Pääsiäisen alla liikkuvat pienet trullit ja noidat.
/Talonpoikaiskulttuurisäätiö


**************





Kotoisaa juhlintaa sinulle 
kumpaa sitten päätätkin viettää! 



28.10.2019

Pehmolelut juhlivat







Mikä oli sinun rakkain 
pehmolelusi lapsena? 
Onko se vielä olemassa? 





Tänään on
Pehmolelupäivä.
 



 Perheen pienimmät 
varmasti haluavat 
nauttia siis kaakaonsa 
pehmolelujensa kanssa.








 Tänään on myöskin
Animaatiopäivä 
joten ei kun piirretyt 
pyörimään ja pehmonalle 
kainaloon.  

-Myös meille aikuisille. =D
















27.10.2019

Siirryttäisiinkö oikeaan, eli talviaikaan?








Tänään sai nukkua tunnin pidempään   
kun kelloja siirrettiin 
taaksepäin, kohti viime kesää.  



"Euroopan parlamentti äänesti äänin 410–192, että kellojen siirtelystä kesä- ja talviaikaan voidaan luopua vuonna 2021.

Jokaisen EU-maan parlamentti päättää vielä asiasta kansallisesti ja valitsee haluaako siirtyä pysyvästi kesä- vai talviaikaan.
Jos maa valitsee kesäajan, kelloja siirretään viimeisen kerran maaliskuun viimeisenä sunnuntaina 2021. Jos maa valitsee talvi-ajan, viimeisen kerran kelloja siirretään lokakuun viimeisenä sunnuntaina 2021.  

Suomessakin eduskunta tekee lopullisen päätöksen, mikä aika otetaan pysyvästi käyttöön.

Kellojen siirtelystä luopuminen on ollut alun perin Suomen tekemä aloite Euroopan komissiolle. Komissio esitti syyskuussa, että kellojen siirtelystä luovutaan. Alkuperäinen aikataulu oli, että kellojen siirtelystä olisi luovuttu jo tänä vuonna.
Neuvoston edellinen puheenjohtajamaa Itävalta laati ehdotuksen käsittelystä tilanneselvityksen, jota käsiteltiin liikenneneuvostossa Brysselissä joulukuun alussa. Selvityksessä tuotiin esiin, että jäsenvaltiot tarvitsevat aikaa kellonajan siirrosta luopumista koskevan ehdotuksen kansalliseen käsittelyyn.

Suomen hallitus on alustavasti pitänyt parhaimpana vaihtoehtona pysyvään talviaikaan siirtymistä.

Valmistelussa on kuultu laajasti kansalaisia, elinkeinoelämää ja muita sidosryhmiä. Pysyvään talviaikaan siirtymistä on perusteltu muun muassa kansanterveydellisillä syillä.

Pysyvässä talviajassa illat olisivat nykyistä hämärämpiä maaliskuun lopulta lokakuun lopulle, mikä ehkäisee unirytmin ja unen häiriöitä." 


Hannamari Ahonen






Minulle itsellenikin henkilökohtaisesti talvi- eli normaaliaika on luonnollisempi. 
Minun sisäinen kelloni on siinä ajassa, kesälläkin. =) 

Nyt jälleen sisäinen kelloni 
ja yleinen kello ovat samassa ajassa. =) 




Teemapäivissä tänään ovat mm: 

Äreiden työkavereiden päivä 

(Hih, onneksi monilla on tänään vapaapäivä!)

Laivastopäivä 

ja taas on eräs
 Mustan kissan päivä 


Kansainvälinen nallepäivä
 
sekä 






26.10.2019

Luukun takaa...

















































Rakastan ikkunaluukkuja! 

Vanhoja, uusia, ihan kaikkia! 

Ei kai tätä hassua rakkauttani 
mitenkään 
helposti huomaa? 










Samassa talossa saattoi olla 
monia erilaisia ikkunaluukkuja... 








Mekanismitkin vaihtelivat... 









Reissulla tuli 
niitäkin hieman tosiaan 
kuvattua.


********







Teemoina tänään mm: 

Intersukupuolisuuden päivä 

Ihmisoikeusjärjestöt 







25.10.2019

Pastaa!









Tänään on 
Maailman pastapäivä 

Pasta on tyypillisesti vedestä ja vehnäjauhoista valmistettu elintarvike. Sen valmistukseen voidaan lisäksi käyttää kananmunaa ja suolaa, sekä muita aineita, kuten pinaattia tai tomaattia tuomaan väriä. Valmis pasta kypsennetään kiehuvassa vedessä ennen nauttimista. Pasta voidaan myös kuivattaa suomalaisille tunnetumpaan kovaan muotoon, josta se keitettynä muuttuu pehmeäksi. Pasta tarjoillaan usein jonkin kastikkeen kanssa. 



Pastat voidaan jakaa tuorepastoihin ja kuivapastoihin. Tuorepasta sisältää lähes aina kananmunaa, jota siinä on tyypillisesti noin kolmannes raaka-aineista. Täten tuorepasta on proteiinipitoista ja täyttävää. Kuivapasta ei sen sijaan yleensä sisällä kananmunaa, vaan koostuu ainoastaan vedestä ja jauhoista. Se säilyy paljon pitempään kuin tuorepasta, mutta toisaalta kuivapasta vaatii pitemmän keittoajan kuin tuorepasta. Pohjois-Italiassa suositaan erityisesti tuorepastaa, kun taas Etelä-Italiassa suositaan kuivapastaa.

 
Pastan kotimaana pidetään Italiaa, ja pasta onkin tärkeä osa italialaista keittiötä. Nimi pasta tulee alkujaan Italiasta. Italialaiset eivät kuitenkaan tiettävästi pastan valmistamista ole keksineet. Italialainen kuivattu pasta tehdään durumvehnästä, ja se on väriltään kellertävää. Pastaa voidaan tehdä myös muista viljalajeista, kuten kaurasta tai rukiista. 

Gluteenitonta ruokavaliota noudattaville valmistetaan myös pastaa. /Wikipedia 


(Niinpä, mutta gluteeniton pasta ei kyllä 
ole normaalin veroista eikä makuista...)

Millaista on Sinun lempipastasi?




*******



Teemapäivissä tänään lisäksi mm: 
Kansainvälinen MMC- 
ja hydrokefaliapäivä
Suomen CP-liitto 


Lyhytkasvuisten päivä
Lyhytkasvuiset ry 





24.10.2019

Vettä kuvissani












 Ensimmäisiä kuvauskohteita viime reissullamme 
olivat nämä lähisataman veneisiin 
aamuisin majoittuneet lokit. 





 Ja sitten tietenkin itse  meri ja veneet...



 Ja laivat... 



Ja saaret... 








 Ja lisää lokkeja... 





Tässä rauhallisessa 
Lost-poukamassa 
kävimme uimassa.. 
Ai niin, siis minä kävin. 

Heitin tuonne vihdoin 
monen vuoden talviturkkini.
Hanin mielestä vesi 
oli liian kylmää. 

Majapaikkamme isäntä 
naureskeli: "Te tulette 
Suomesta ja sanotte että 
täällä meri on liian kylmää!" 

Silloin siellä oli vielä 
helteitä ja rannoilla oli 
paljon itsensätiristelijöitä 
sekä uimareita. 








 Rantojen kivet olivat tällaisia
reikäisiä, kuin kynätelineitä. 















Laguuneissa oli kalastajaveneitä, 
 simpukankerääjiä 
ja simpukoita... 












Tässä jälleen ne venelokit... 








Teemoina tänään on: 

Yhdistyneiden Kansakuntien
eli YK:n päivä 


ja Suomessa on kuulemma 
Lauantaimakkarapäivä... 






Tänään alkaa myös  
Valtakunnallinen CP-viikko 

Suomen CP-liitto