Internetin eteemme helposti tuomana tiedonkulun nopeana aikakautena, silmiin sinisin valoin käyvine päätteineen, on toisaalta hyvin levollista ja rentouttavaa keskittyä välillä vanhoihin kunnon paperisiin aikakauslehtiin.
On rauhoittavaa kuulla sivun konkreettisesti kahisevan kääntyessään ja havaita ihan uuden lehden sivun tuoksuvan vielä painomusteelle.
On kutkuttavaa odottaa jotakin tiettyä numeroa, jossa olisi vaikkapa kesäkukkien kasvatuksesta artikkeleita. Samoin kuin joulun tienoilla sesonkijulkaisuja joissa on tunnelmia ihanina kuvina ja ideoina.
Itselleni tuttuja aikakauslehtiä ovat jo lapsuudesta mm Seura. Mama teki sen sanaristikosta toisen puolen ja jätti minulle toisen puolen. Seuran tarinat ja artikkelit olivat aina hyväntuulisia ja hyväntahtoisia. Niissä korostui inhimillisyys ja hyvä tahto.
Mummolle ja Papalle tuli Apu. Me saimme usein heidän luetut lehtensä. Mummo toi ne tullessaan kerran viikossa istumaan muutamaksi tunniksi keittiön pöydän äärelle lukemattomien kahvikupillisten merkeissä. Avussa oli vaikea sanaristikko, jonka Mummo teki kyllä aina valmiiksi mutta ei koskaan lähettänyt valmista ristikkoa eteenpäin, ettei lehti mennyt rikki.
Mielenkiintoisimpia, mm kokonsa puolesta meille tulleista lehdistä oli Valitut Palat, jota iltamyöhään luin iltalukemisekseni omassa huoneessani innolla, myös niitä vanhoja vintiltä löytämiäni, uudelleen ja uudelleen.
Kun aikoinaan muutin pois lapsuudenkodista, tilasin itselleni
Kodin kuvalehden. Se on ollut suosikkini siitä asti, välittömien aiheiden ja kivojen ruoka-, käsityö ja leivontaohjeiden ja kotoisten artikkeleidensa vuoksi.
Kun lapset olivat pieniä, minulle tuli jonkin aikaa Kaksplus ja käsityölehtiä, joiden ohjeiden mukaan ompelin ja neuloin lapsille vaatteita.
Nykyään meille tulee sillöin tällöin Voi hyvin, Kotipuutarha, ja remonttivuosia kun olemme tässä viime vuosina eläneet, niin Meidän talokin on tuttu.
On erittäin järkevää kierrättää aikakauslehtiä. Poista ensin tilaajan osoitetiedot ja tarjoa hyväkuntoisia lehtiä tuttavalle jolle ei tule kyseistä lehteä tai vaikkapa kampaajallesi ( Hah hah, minulla ei ole sellaista, kun en ole pariin kymmeneen vuoteen käynyt kampaamossa!)
Tai vie lehdet paikalliseen terveyskeskukseen asiakkaiden luettaviksi ja ajankuluksi.
Itse olen Mamaltani saanut hänen puutarhalehtiään ja Kotivinkkejään ja minulle ne ovat ihan uusia, vaikka saadussa lehtipinossa olisi jopa vuodenkin lehdet yhdellä kertaa.
Mukavimmat lehdet jäävät talteen. Kaikki joululehdetkin minulla on tallessa monien vuosien ajalta.
Sanomalehdissä on mukavaa se, että saat lukea rapisevan lehden aamukahvin ja sämpylän kera vaikkapa omassa sängyssäsi, kaverin lukiessa omaa osaansa lehdestä.
Hauskan viihdykkeen saat sekä lemmikillesi että itsellesi, jos luet sanomalehden lattialla jolloin siitä tulee riemukas leikki kaikille osallistujille.
Sekä sanoma-, että aikakauslehdet ovat monipuolisia askartelumateriaaleja vielä kauan sen jälkeen, kun niiden uutiset ovat vanhentuneet.
Sanomalehdellä on paljon muitakin käyttötarkoituksia, aina fish and ships-annoksien kääreiksi saakka, joihin sanomalehti tuo aina omaa maustettaan, vai painomusteko sen sai aikaan?
- Ja mihin muuhun kukkakauppiaat kimppujaan kietoisivatkaan, ainakin talviaikaan? Sanomalehtipaperi suojaa. Niin pakkaselta kuin kolhuiltakin.
Se on postipaketeissakin hyvä suojamateriaali.
Säästä myös tuttavalle, jolla on tulipesiä, vaikkapa mökillä, muutamia sanomalehtiä, ja katso kuinka hän tuliaisestasi ilahtuu.
-Ainakin meillä niistä ilahdutaan aina. Takan saa sanomalehden rutatulla sivulla syttymään niin sujuvasti.
Nettilehti ei voi koskaan edes tunnelmaltaan pystyä samaan, kuin aito paperinen.
Eihän vaan!? =)
Kuvat: Kodin kuvalehti
