Kansainvälinen kahvipäivä

Etiopialaiset nauttivat kahvipapuja ensimmäisenä jo ennen 1000-lukua. He jauhoivat kahvimarjoja, sekoittivat jauheen eläinrasvaan, ja käyttivät näin saatuja patukoita energiaa antavina matkaeväinä. Jotkut syövät Etiopiassa edelleen tällaista ruokaa. 

Kahvin keksimisestä kerrotaan tarinaa, jossa etiopialainen vuohipaimen havaitsi vuohiensa valvovan öitä, kun ne olivat syöneet kahvipensaan marjoja. Luostarissa marjoista ryhdyttiin tekemään juomaa, jonka maine kiiri hitaasti Arabiaan.

Kahvijuoman keksijöinä pidetään arabeja, 
jotka valmistivat kahvia luultavasti jo 1200-luvun tienoilla. 

Eurooppaan kahvia toivat venetsialaiset kauppiaat vuonna 1615. Aluksi kahvia myytiin lääkkeeksi. Venetsian papisto tuomitsi kahvin aluksi ”Saatanan kitkeränä keksintönä”, mutta paavi antoi juomalle hyväksyntänsä maistettuaan sitä. Englantiin kahvia alettiin tuoda 1650-luvulla, Ranskaan 1660-luvulla ja Pohjois-Saksaan 1670-luvulla. 

Euroopan ensimmäinen kahvila avattiin Venetsiassa vuonna 1683. Vuonna 1720 avattu Caffè Florian on edelleen toiminnassa. Lontoossa avattiin Lloyd’s-kahvila vuonna 1688. 1700-lukuun mennessä kahviloista oli tullut merkittävä osa eurooppalaista kaupunkikulttuuria. 

Maailman suurin kahvintuottajamaa on Brasilia, 
joka tuottaa noin kolmasosan maailman kahvista.  

Axel Käg oli tiettävästi ensimmäinen suomalainen, joka maistoi kahvia. Turkulainen Käg oli kamaripalvelija Schleswig-Holsteinin herttuan seurueessa tämän Persian-matkalla ja sai maistaa kahvia vuonna 1637. 

 

Ruotsin valtakunnassa tuli vuonna 1756 voimaan kahvinkieltolaki, joka kumottiin vuonna 1761. Sen jälkeen kahvi kiellettiin Ruotsi-Suomessa - tietenkin hurrit kahvinkin suomalaisilta ovat menneet kieltämään! =(   useita kertoja muutamaksi vuodeksi kerrallaan vuoteen 1802, jonka jälkeen se on pysynyt sallittuna. 

Kieltojen aikana Suomessa opeteltiin käyttämään kahvinkorvikkeita, joihin käytettiin etenkin rukiinjyviä.

 

Toisen maailmansodan aikana, vuodesta 1939 kahvi oli Suomessa säännösteltyä, koska maassa oli pula kaikista elintarvikkeista. Vuonna 1941 otettiin käyttöön korvikkeita, joissa oli kahvia vain neljäsosa ja loput paahdettua ruista, ohraa, lanttua, hernettä ja voikukanjuuria. 

Vuonna 1943 otettiin käyttöön kahvinvastike, jossa ei ollut oikeaa kahvia lainkaan. Kahvinkorvikkeena ja -vastikkeena käytettiin myös juurisikuria. Sikurissa oli kahvin tapaan katkera jälkimaku, mutta se oli kahvia huomattavasti halvempaa. 

Suomalaiset ovat maailman ahkerimpia kahvinjuojia asukasta kohti: suomalainen kuluttaa paahdettua kahvia keskimäärin 10 kilogrammaa vuodessa. Sitä ei tiedetä, miten kahvi levisi Etiopiasta Arabiaan. Kahvia tiedetään viljellyn Jemenissä viimeistään 1400-luvulla ja luultavasti paljon aikaisemminkin. Ensimmäiset kahvihuoneet avattiin Mekassa, ja pian kahviloita oli koko arabimaailmassa. Kahvilat olivat yhteisöllisen ja liike-elämän keskuksia, mutta kun niistä tuli myös poliittisen toiminnan keskuksia, ne kiellettiin. Myöhemmin kielto korvattiin kahvi- ja kahvilaverolla. Jemenistä kahvinviljely levisi 1500-lukuun mennessä Persiaan, Egyptiin, Syyriaan ja Turkkiin, josta kahvikulttuuri levisi ympäri Lähi-itää. Konstantinopoliin syntyi runsaasti uusia, ylellisiä kahvihuoneita.

Italialaisia, kuppi kerrallaan tehtäviä kahvijuomia on valmistettu pienissä kahvibaareissa 1900-luvun alkupuolelta asti. Vuonna 1905 kehitetyllä Pavonin laitteella espresso -kahvi valmistui nopeasti. Vuonna 1948 Gaggia kehitti koneen, jolla kahvikupillisen pinnalle syntyi ominainen vaahto, crema. Gaggian koneella voitiin myös vaahdottaa maitoa höyryn avulla, jolloin syntyi cappuccino, joka teki italialaistyyppisestä kahvista vihdoin suosittua myös englanninkielisissä maissa. 

Yhdysvalloissa erikoiskahvien myynti alkoi kasvaa 1980-luvulla, ja 1990-luvulla italialaistyyppistä kahvia myytiin enemmän kuin suodatinkahvia. Amerikkalaisten makuun sopi cafe latte jossa oli paljon maitoa, ja jota maustettiin usein erilaisilla makusiirapeilla. Manner-Euroopassa espressojuomien nauttimisesta tuli nuorisolle tapa korostaa ”eurooppalaisuutta”.

Kahvi ja sydänterveys 

Kahvinjuonnin yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin selvittäneiden tutkimusten mukaan kohtuullinen kahvinjuonti saattaa pienentää sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskiä^1-9. EFSA:n (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen) kofeiinin turvallisuutta käsittelevän tutkimuskatsauksen perusteella kohtuulliseksi kahvinjuonniksi voidaan määritellä 3-5 kupillista kahvia päivässä. /Kahvi ja terveys 

Sen lisäksi että on Kansainvälinen kahvipäivä,

on tänään muun muassa Heijastinpäivä.

Joka toinen suomalainen käyttää heijastinta. Heijastin lisää jalankulkijan näkyvyyttä ja turvallisuutta pimeällä liikuttaessa. Siksi Liikenneturva kehottaa kaikkia kiinnittämään heijastimen –viimeistään nyt. 

Vuoden pimeimpänä ajankohtana loka-tammikuussa sattui 43 % jalankulkijoiden kaikista henkilövahingoista. Erityisesti suojateillä tapahtuneet henkilövahingot painottuivat näille kuukausille.

Käytä heijastinta oikein

Kiinnitä riippuheijastin polven korkeudelle tien puoleiselle sivulle. Heijastimen pitää päästä heilumaan vapaasti ja näkyä sekä eteen, taakse että sivulle.

Myös stretch- tai jousiheijastin kiinnitetään tien puoleiselle sivulle ranteeseen tai kyynärvarteen.

Mitä useampia heijastimia käytetään, sen paremmin autoilija näkee pimeässä tai hämärässä kulkevan jalankulkijan. Molemmin puolin kiinnitetyt heijastimet auttavat autoilijaa hahmottamaan tiellä kulkijan myös leveyssuunnassa.

-Liikenneturva

Tänään on myös 

Kansainvälinen ikääntyneiden päivä

sekä Maailman elinympäristöpäivä.

Tänään on myös Valtakunnallinen avannepäivä. 

- Maailman avannepäivä on 3.10. 

Samalla on Kansainvälinen älykkyyspäivä. 

/Mensa 

 Myös eläinten viikko alkaa tänään. 

Ja on tänää myös CD-soitinten päiväkin!