Italian koti

Majapaikkanamme joulureissullamme 

oli yksityisasunto Imbersagossa. 

Tuota vähän väliä muuttuvaa taivasta tuli 

paljon ikuistettua asunnon parvekkeelta. 

Parveke oli idän puolella, sopivasti 

aamuruskojen ihailijalle. 

(Kyllä minä niitä 

iltaruskojakin rakastan!) 

Taivasta 

tuota ihanaa
ja vaihtelevaista 

eivät herkkäsieluiset
lakkaa koskaan
ihailemasta

-Una Reinman- 

21.2.2008

Niin se nousee uusi päivä 

kukkuloiden rinteillekin. 

Asunnossa oli hauska vaatenaulakko, 

tehtynä vanhoista kenkien lesteistä. 

Hauska idea.  

PS: 

Myös lapsuudenkotini vanhoista aitoista 

löytyi sen talon asukkaiden lestejä. 

Joka talossa oli omat lestinsä, joiden 

perusteella suutari kävi kerran 

vuodessa tekemässä perheelle 

kengät. Rikkaissa taloissa hän 

kävi varmaan muutamankin kerran 

vuodessa, asuen sen ajan taloissa. 

Äiti-mamani keräsi aikoinaan kaikkea 

aitoista, ja isäpuoli siirrätti keskemmälle 

pihaa yhden aitan josta tehtiin kotimuseo, 

jossa oli kaikkea mitä ennen vanhaan 
elämiseen tarvittiin... 

Asunnon omistaja, 

ihana äidillinen Betty oli 

meitä vastassa tulopäivänämme. 

Hän oli meitä varten hankkinut 

asuntoon komean Panettonen, 

kuohuviiniä ja jääkaappiin 

maitoa, mehua ja kaikkea 
muuta mahdollista löytyisi 
kaapeista. 

Mikäpä oli seuraavana aamuna 

herätä vieraanvaraisessa asunnossa. 
Ihan kuin olisi kotona ollut. 

Piti minunkin tuon verran 

maistaa italialaista joulupullaa. 

Se riittikin. 

Sain jopa suuni 

tulehtuneeksi. Auts!

 =( Crohn suuttui 

tosissaan ja kolme - neljä päivää oli 

sitten suusta saakka sisukset kipeänä.  

Oli hieman hassua, 
miten italialaisasunnossa 

ihan kaikki oli peräisin ikeasta.  

Kalusteet, astiat, liinavaatteet. 

Nuo ikean tummat kalusteet oli 

tosi vaikea pitää puhtaana... Mietin 

miten lapsiperheissä jotkut ikean 

tummat keittiökalusteet ovatkaan 
hankalat... 

Huh. 
Mutta kukin tyylillään...

Kaupasta löytyi kyllä

onneksi kaikkea gluteenitontakin. 

Isoimmissa marketeissa oli 

oikea gluteeniton taivas. 

Paljon mm sellaisia Schärin ihania 
tuotteita joita ei saa lainkaan Suomesta! 

Napsinkin kuvia niistä, 

jotta voin näyttää lähikauppiaalle 

ja anoa niitä myytiin mutta ei se 

kuulemma niin mene, vaan liikkeessä 

myydään, mitä niiden kokoelmissa 

kuuluukin myydä. 

Olisi pitänyt olla 

toinen matkalaukku jossa olisin 

tuonut kotiin näitä ihanuuksia.  
Jaa niin, paitsi että matkakassani 
oli mitätön. Yritin kyllä ennen 
reissua säästää rahaa mutta niitä
minun rahojani tarvittiin koko 
ajan jonnekin muualle... 

Teimme ruuat itse majapaikassamme. 

Tässä mm on jouluruokamme. =) 

Betty oli varustanut asuntonsa mm 

lapsiperheitä varten kaikenlaisilla 

kivoilla peleillä yms. 

Hani leikillään taivasteli kun otin 

Bettyn puuvärit esille ja aloin 

värittämään tästä kirjasta yhtä kuvaa: 

-Et kai sä nyt lasten värityskirjaa 

väritä? Mitä lapsetkin siihen sanoo? 

Koetin uskotella tämän olevan aikuisille 

ja näytin miten monet vierailijat olivat 

jopa signeeranneet omat työnsä, iän kera. =D
-No meinaatko signeerata omasi, 
mies kysyi. En signeerannut. 

Moniulotteisen kuvan värittäminen oli 

hauskaa puuhaa sadepäivänä.  

Olenkin oman värityskirjani unohtanut 

kaapin perukoille. Pitääkin ottaa 

se taas terotettujen kynien kera esille, 
sadepäivien varalle.

Paikallisessa kahvilabaarissa sai hyvää 

cappuccinoa. Keksi tuli kaupan päälle. 

Näitä lisukekeksejä kerääntyi 

sitten Hanin taskuun monesta eri paikasta.

Turistit Suomesta 

villasukkineen 

todellisuudeksi muuttuneessa 

ikeakuvastossa. =D  

Hyvä muuten on aina ottaa 

ulkomaille villasukat mukaan 

sillä kivilattiat ovat talvella 

todella kylmät.