Hallatarinoita : 01/2012

31.1.2012

Haaveiluun unohtunut...

Teekuppi lämmittää käsiä ja nämä sivuaukeamat sielua...

Vaeltajanainen

Kuinka pysyä lämpimänä:

Kyllähän me vielä tarkenemme,

mutta kuinka on Vaeltajanaisen laita...

(Klikkaa otsikkoa...)

30.1.2012

Istu takapenkille

Lähde mukaan talviselle automatkalle.

Hani ajaa ja mie etupenkillä tapani mukaan kuvaan...

Maisemat vilahtelevat ohi.

On mäkiä..

On notkoja...

On laaksoja...

Ja suoraa tietä...

On peltoa...

On järviä...

On metsää...

Eläinten reittejä.

Kettua, jänistä, oravaa, ilvestä...

Kun toinen auto hurahtaa vauhdilla ohi

jäädään hetkeksi lumisumuun.

Kyyhkyset palelevat sähkölangalla

kun ollaan jo kotimatkalla.

Kiitos
kun olit kaverina kyydissä. =)

27.1.2012

Sofia Tanninen lähetti miulle haasteen aiheesta: Jos minä saisin valita.
Mietin, mitä tekisin jos saisin valita, jos minulla siis olisi valtaa...
-ja tällainen siitä listasta sitten tuli:

Jos minä saisin valita,
ihmiset asuisivat leveämmin,
niin että eri sukupolvia eläisi
sulassa sovussa samassa talossa.
Isovanhempien tarinat ja viisaudet
siirtyisivät sukupolvelta toiselle
ja tarinat jäisivät elämään,
suvun sanalliseen kronikkaan.

Jos minä saisin valita,
kaikilla olisi jokaisena
elämänsä päivänä
ainakin yksi asia
joka saisi heidät hymyilemään.
Mieluummin tietenkin ihan nauramaan
sydämensä kyllyydestä,
ilman, että joku käskee heidän
olla hiljaa...

Jos minä saisin valita,
jokaiselle olisi olemassa
ainakin yksi rakas ystävä, jolle voisi kertoa huoletta,
ilman arvostelun kohteeksi joutumista
omat ilonsa, ne intoa tirskuvat
sekä surunsa, ne sydäntä pakahduttavat
eikä maailmassa
olisi enää niin paljon sydänkipuja.

Jos minä saisin vielä yhden asian valita
niin toivoisin, ettei koulujen jumppatunneilla
verenmaku suussa aina kilpailtaisi joka asiassa
siitä kuka on ensimmäisenä maalissa,
vaan iloittaisiin siitä, että kaikki sen maalin joskus
tavoittavat, ja jokaiselle maalin ylittäneelle
olisi olemassa monet kädet, aplodeja taputtavat.

Ettei jo silloin joku ikuisiksi ajoiksi
jäisi aina viimeiseksi,
vaan saisi samanlaiset eväät elämään
kuin se ensimmäisenä maalilinjan ylittänyt...

Ottakaa Jos minä saisin valita-haaste mukaanne ja huikatkaa kommenttilaatikossa,
kuka tahtoo lisää kertoa, mitä kukin, jos voisi, haluaisi maailmaan valita...

26.1.2012

Hetkessä

Lumen taikatimantit

Katulamppujen valossa
näyttää
kuin taivaasta sataisi
varovasti timantteja
Pehmeitä sellaisia

Timantit takertuvat
lempeästi kaikkeen
Maahan
Minuun
Puihin tien reunoilla
Olen
lumitimanttien koristamana
kuin huippurikas nainen

Astun sisälle virastoon
Kaikki paukuttavat kengistään
lumipaakkuja lattiaan
Huitovat kiivaasti vaatteistaan
kaiken taikansa kadoksiin

Annan kauniiden timanttien
sulaa olkapäilleni
Sallin niiden kastaa hiukseni
Suudella otsaani
Haihtua kengilleni
Kohta kovin palelen
Lumen taikatimantit
eivät kestä sisätiloja

-Una Reinman-

Seita

Sinun seitasi on kiveä kiven päällä

julmettuna rakennelmana

maasta taivaisiin

Pohjoisesta etelään

Idästä länteen

Täältä ikuisuuteen

Oma seitani on huomaamattomasti täällä

mukana aina sydämessäni

Vain kolme pientä kiveä

Yksi kivi elämälle

Toinen rakkaudelle

Kolmas naurulle

-Una Reinman-

25.1.2012

Malttamaton...

Tänä hyytävän kylmänä aikana,

kun jopa silmäripsetkin jäätyvät tönköiksi ulkoilmassa,

on ihastuttavaa löytää kuva-arkistostaan

hiukan lämpimämpiä kuvia.
♥

Tuossa kuvassa eivät silmät

sentään ole jäässä. =)

♥

Eivät miun eikä Hanin.

♥

Minulla on jo niin kovin ikävä uutta ruusujen aikaa...

♥

Mutta minä olenkin kuulemma kovin malttamaton...

♥

Tässä eräs pinkki ruusu,

jota olin kantanut

koko yhden heinäkuisen päivän korvani takana,

ja joka jäi lahtelaisessa Sinuhen kahvilassa viimein

nuutuneena kaffeekupin aluslautaselle...

♥

20.1.2012

Lumimaailmassa on jotakin satumaista

Maailman harmaaksi iskevän lumimyrksyn aikana

voi vain kuvitella,

kuinka kaunista on taas sinä päivänä,

kun sen lumimaailman kunnolla näkee.

Sen sinisen ja valkoisen satumaailman.

19.1.2012

Lumimyräkkää lykkää

Kyllä tämä talvi

sai jo viime talven hetkessä kiinni.

Lumenpaljoudessa...

Arvaa mitä tässä on?

Lumista jänisverkkoahan siinä on
kaikkien kolmen babyomenapuun oksia suojaamassa...
Sen alapuolella runkoa vasten on myyräverkkoa...

Ja pajut taipuvat

lumen painosta...

Lähdenkin tästä heti

kopisuttamaan noita

ylimääräisiä lumia pois,

ennen kuin on liian

myöhäistä...

17.1.2012

Haave

En päästä haaveita liian isoiksi
Haaveeni kutistuvatkin monesti
aivan suklaarusinoiksi

-Una Reinman-

PS:

Haluatko kuulla vitsin suklaarusinoista?

Se menee näin:
Pitkällä bussireissulla eräs mummo tuli bussin etuosaan rusinoita nyrkissään ja kysyi ottaako kuski rusinoita?
No, kuski otti rusinat, kiitteli ja mutusteli pois ja mummo kantoi hänelle uusia rusinoita vähän väliä, jotka nekin kuski kiltisti söi.
Viimein kuski jo kysyi, miksei rouva-hyvä itse syö niitä?
Mummo vastasi topakasti, jotta ei, hän ei tykkää rusinoista!
Hää vaan imeskelee sen suklaan pois niiden päältä...

Hih hih! =)

14.1.2012

Lauantai ja neljästoista päivä

Viimein jouluksi hankitut valkoiset amaryllikseni,
nuo ihanat amat,
aukesivat.

Enkä ole lainkaan pahoillani että nyt vasta...

Onnellinen olen kukistaan ihanista...

12.1.2012

Lupaus

Vuodenvaihteen jälkeen

jotain viisasta

puoliksi pakotettuna

kertomaan...

Minähän lupaan:

Lupaan

edelleen

nauttia

pienistä

hassuista

-minulle rakkaista-

yksinkertaisista asioista...

Monille

huomaamattomista.

-Una Reinman-

10.1.2012

Valo tuoksuu jo keväälle

Nii-in, voi valokin tuoksua. =) Se sama auringonvalo elävöittää sisätiloihin talvehtimaan jättämääni keijunmekkoa, Rhodochiton atrosanguineus, joka varmaan onkin jo uneliaasti ihmetellyt valon suurta puuttumista ja nyt herää horroksestaan.
Ai että, tämä ihana kukka jaksoi jopa vielä marraskuussa kukkia ihanasti meidän ovenpielessämme. =)
Ensi kuussa voinkin kylvää viime kesän keijunmekon talteenotetut siemenet multaan ja toivoa parasta... <3

Joitakin jouluisia koristeita ei raaski millään laittaa vieläkään pois.
Pitänee miettiä niiden poistamista sitten Nuutin-päivänä...?

Paitsi että siihenkin päivään on vain muutama vuorokausi...

Vieläkö jossain päin Suomea kierrellään Nuuttipukkeina ja
syödään seudun taloista kaikki viimeinenkin muronen jouluruokia pois?
Vai miten sitä Nuuttia nykyään vietellään? =)

Vielä puista...

Runokorttina... <3

Lainattuja sanoja

Älä tuhlaa aikaasi ihmiseen joka ei tuhlaa aikaansa sinuun.
Älä tuhlaa rakkauttasi ihmiseen joka ei tuhlaa rakkauttaan sinuun.
Älä tuhlaa kyyneleitäsi ihmiseen joka saa sinut itkemään uudelleen
ja uudelleen,
valuttamatta itse yhtäkään sinun vuoksesi.

Hymyile ihmisille jotka saavat sinut hymyilemään,
luota heihin jotka ovat sen arvoisia, tuhlaa aikaasi heille
jotka sitä arvostavat, ja muista, että jokainen ihminen
tekee oman onnensa valitsemalla lähelleen he ihmiset
jotka saavat hänet hehkumaan!

-Tuntematon-

Tiesitkö tämän:

Mr Charmantti ei ole koskaan pitänyt melua lahjoituksistaan. En tiedä kenenkään muun presidenttiehdokkaan tai edes presidentin antaneen omistaan näin paljoa kuin hän on tehnyt pyyteettömästi:

Kansanedustajan palkkio hyväntekeväisyyteen

Sauli Niinistön piti kansanedustajaksi palattuaan nostaa vuosia suurpalkkaa Euroopan investointipankista. Hän kuitenkin lahjoitti kansanedustajan palkkionsa kokonaan hyväntekeväisyyteen.

"Niinistö saa Euroopan investointipankista vuosien ajan siirtymäkorvausta, joka on selvästi kansanedustajan palkkaa suurempi.EIP:n siirtymäkorvauksen suuruus riippuu Niinistön muista ansioista. Kansanedustajan palkkio ei sitä syö, mutta esimerkiksi ministerin tai puhemiehen palkka pienentää korvausta.Niinistö sanoo ymmärtävänsä hyvin, ettei kaksoispalkkausta pidetä hyväksyttävänä. Hän korostaa arvostaneensa ja tukeneensa erityisesti SPR:n toimintaa Thaimaan tsunamin jälkeen.
- Toinen vaihtoehto kansanedustajuudelle oli, että olisin palannut Suomeen, nauttinut tätä siirtymäkorvaustani ja ryhtynyt työhön jossakin kansalaisjärjestössä, vaalien ylivoimainen ääniharava paljastaa.
Niinistö kertoo laskeneensa, että verojen jälkeen kansanedustajan palkkiosta jää lahjoitettavaksi 2 500-3 000 euroa kuukaudessa.Varovaisesti laskien hän antaisi hyväntekeväisyyteen noin 90 000 euroa, jos lahjoitussumma olisi kolmen vuoden ajan 2 500 euroa kuussa.
Saajien listalla ovat ainakin Suomen punainen risti ja Mannerheimin lastensuojeluliitto.
Niinistö vertaa lahjoituksia osakesalkkuun.- Miksi sitä nyt sitten kutsuisi, vaikka hyvän mielen salkuksi. Luulen, että siitä koituu kovemmat osingot loppujen lopuksi.
-Iltalehti 21.3.2007-

Tukikummit-säätiö:

Sauli Niinistö perusti v: 2007 yhdessä Hjallis Harkimon kanssa Tukikummit-säätiön ja lahjoitti yli 120.000 euroa "pesämunaksi" hyväntekeväisyyteen, joka käytetään nuorten auttamiseksi. Tukikummit-säätiö on perustettu tukemaan kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevia lapsia ja nuoria Suomessa http://www.tukikummit.fi/

Eräs uudempi uutinen:

"Veikon poika Heikki Hursti aikoo antaa tukensa Sauli Niinistölle. Miten köyhien puolustaja hyppää kokoomuksen kelkkaan: " Esimerkiksi kaikki Saulin kolumnien tuotot menevät suoraan meidän yhdistyksen tilille. Muutkin poliitikot lupaavat joulujuhlissa aina vaikka mitä, mutta ei sieltä mitään kuulu. Sauli on ainoa, joka on oikeasti tehnyt jotain."
-APU-lehti 25.8.2011-

Lisäksi presidenttiehdokas Sauli Niinistö lahjoittaa joka kuukausi valtiolle 7 000–7 500 euroa. Sen verran ovat yhteenlaskettuna kansanedustajan, ministerin, puhemiehen ja hovioikeuden neuvoksen eläkkeet, joita Niinistö ei nosta, vaikka ne hänelle kuuluisivat.

PS: Onnea uudelle presidentillemme. =)