Sinun seitasi on kiveä kiven päällä
julmettuna rakennelmana
maasta taivaisiin
Pohjoisesta etelään
Idästä länteen
Täältä ikuisuuteen
Oma seitani on huomaamattomasti täällä
mukana aina sydämessäni
Vain kolme pientä kiveä
Yksi kivi elämälle
Toinen rakkaudelle
Kolmas naurulle
-Una Reinman-
11 kommenttia:
runo puhuttelee .
jännästi keksitty nuo kivet
Niin kaunista ja lämmintä taas, pehmeää kovassa, pehmeää kovassa maailmassa...
Ajatuskiviä :)
Melkein voisin haukata!
Kiitos Pappilan mummo ;)
mie katselin ensin oikeita kivikuviani mutta nuo puhuttelivat minua. Juttelevat ne muutenkin tuolta olohuoneen kaapin päältä... =)
Kiitos Inkivääri =)
Kova alusta mutta sanat pehmentävät tunnelmaa. =)
Ari =)
Aivan. Sellaisia taskuun sopivia... =)
Kiirepakolainen =D
Voi ei elä toki! Kivikovia ovat! Vaikka näyttävät jotenkin tässä kuvassani ihan saippualta...
Hmmm... mikä idea saippuaksi! =)
Niin Sinunlaisesi, Unamainen seita, kivet ja sanat, hyvä pehmeänoloinen yhdistelmä.
Upea runo - ja hienot kivet muistuttamassa niistä tärkeimmistä.
Kivet muistuttavat. Kaunis runo.
Ehkäpä niistä voisikin loihtia ulos toiveet, taskussa pyöritellessä. Kaunis runo, lentävät haveet, jalat maassa.
Niin ihanan Unamaista ja herkkää. Tuo runokin oli niin koskettava. :)♥
Voi kiitoksia
*niijaa*
Johnille,
Demetriukselle,
Arleenalle,
Kaari kolmoselle
ja Tarjuskalle <3
Mie vaan pikaisesti kuvalle keksin kuvatekstin. =)
Lähetä kommentti