24.7.2017

Mesiangervo




Rantaniityillä ja ojanvarsissa viihtyvä mesiangervo on luonnon oma kipulääke, jonka lehdet sisältävät salisyylihappoa eli aspiriinia ilman asetyylia.
Mesiangervosta haudutettu tee lievittää kipua ja kuumetta. Perinteisesti mesiangervoteellä on hoidettu vilustumisvaivoja sekä kihti- ja reumatismikipuja.
Mesiangervon kukinnoista haudutettu tee edistää hien ja virtsan eritystä eli se helpottaa helteen aiheuttamaa turvotusta.
Ulkoisesti mesiangervoa on käytetty märkivien haavojen hauteena ja palohaavojen sekä kipeiden nivelien hoidossa. 

Mutta huomio: Voimakasta mesiangervoa ei suositella säännölliseen käyttöön eikä raskauden aikana, 
eikä lapsille tai astmaatikoille. 


-http://www.etlehti.fi/artikkeli/terveys/mokin-nurkalta-loytyy-apu-kesavaivoihin- 



Eräs FB-ystävänikin tekee tästä kasvista simaa, jne, 
eli joka kesä tiettyyn aikaan hän kerää ja kuivaa 
angervoja. 
 

Minun mielestäni mesiangervolla on ihan väärä nimi. 
- Sen nimi pitäisi olla vaikka pisiangervo tai hajuangervo. =) 
Siinä kukassa on ihan kissanpissan haju! 
Mutta koska meitä on moneksi, on se sama haju 
jonkun muun nenään aiva ihana. =D 





Suomen kesä






Näkymiä Hollolan Tiirismaan harjulta 
eräänä heinäkuun viikonloppuna.






Taivaalla leijaili harsoisia hahmoja...  


Kesäiset niittykukat kukkivat rinteessä...


Vesijärven rannalla kasvoi kalloja. 



Suomen kesä on monimuotoinen ja kaunis. 
Odotitko minunkin haukkuvan Suomen kesää? 
Noup! Tätä on odotettu ja tästä nautin. 
Minulle mikään helle ei ole kohokohta 
vaan joka ikinen päivä kesässä on rakas. 
Ei sitku vaan nyt. 
 


 

Viimoinen kuva on jostain 
Orimattilan suunnalta... 


23.7.2017

Vaniljajäätelön päivä





On kiva kesäpäivä, 
onhan se omistettu vaniljajäätelölle
Itse rakastan vaniljapehmiksiä.  

Ja hei, ei se haittaa 
vaikka sataisi, koska 
jäätelöä voi kyllä 
syödä sateellakin. =D 




Tämä ihan kaikki ON 
sitä meidän suomalaisten 
tavallista kesää. =) 



Älä anna kesän mennä ohi 
vaan nauti siitä. 





22.7.2017

Kuun ja riippumaton päivä






Vieläkään meillä ei ole 
riippukeinua eli riippumattoa! 
Kuinka sellaista olenkaan 
aina ikävöinyt, joko sisälle 
tai ulos tai molempi parempi.


Riippumatto on kankaasta tai verkosta tehty, kahden pidikkeen väliin ripustettu makuualusta. Yleisen käsityksen mukaan riippumatto on kotoisin Väli-Amerikan mayaintiaaneilta suunnilleen tuhannen vuoden takaa. Riippumatot ovat olleet perinteisesti suosittuja nukkumapaikkoja laivoilla, koska riippumatto liikkuu laivan liikkeen mukana eikä nukkuja pääse näin ollen putoamaan lattialle. -Wikipedia-


Tänään sattuukin olemaan 
Riippumattopäivä. 
Sellainenkin päivä pitää olla, 
ainakin kerran vuodessa. 




Oi! Jossain on ihana paikka 
jossa on MONTA 
riippumattoa, mistä valita! 






 Toiset eivät saa unta 
kun on täysikuu. 
Hassua että minä 
nukun silloin paljon 
paremmin kuin muulloin! =D 

Tänään on myös Kuun päivä
vaikka harvemmin 
kuu päivällä näyttäytyy. 
Paitsi joskus... 
 
Ehkä teemapäivän nimen 
pitäisikin olla Kuun yö. =) 
Paitsi että nyt yötaivaalla ei 
näy kuuta... On ihan uuden kuun 
aika ja viikon päästä näemme 
jälleen puolikuun. Seuraava 
täysikuu on 7.8. Elokuun kuutamoilta...






Koska blogissani on tarinaa maan 
ja kuun väliltä, 
laitetaas esiin kuunliljakuva 
vuosien takaa, tosin ennen julkaisematon. 

Kuunliljat ovat nyt jo siinä vaiheessa 
että kohta puoliin avaavat ensimmäiset 
herkät violetit kukkansa. 









20.7.2017

Kaikenlaisia kurjenpolvia




Komeita jalokurjenpolvia kukkapenkissä 







ja pienempiä metsäkurjenpolvia metsässä... 

Molemmat yhtä ihania! 

Tilasin keväällä kukkapenkkiin lisää kurjenpolvia, 
mutta mikään niistä ei vielä kuki joten en saanut niistä 
veri- jne kurjenpolvista mitään kuvituksia... 


 

Tikkaripäivä


"Do we really need an excuse to celebrate the humble 
and wonderful lollipop? Enjoy Lollipop Day responsibly; 
don’t go too overboard on the sugary treats, 
and remember to brush your teeth!"
Tänään on siis Tikkukaramellipäivä. 
Mikä tikkari on SINUN suosikkisi? 
Minun on ehdottomasti tämä: 






Nappasin tämän postauksen uudelleen esiin vuodelta 2013, 
koska lempitikkarini ei ole muuttunut miksikään. =) 



17.7.2017

Naistenviikko ja sateet?





Kuvan tyyppinen nakukakku 
löytyy minun leipomanani 
tuon toisen blogini sivulta. =) 
 

Nimipäiviä ei enää vietetä samalla lailla niin kuin ennen, 
kakkukahvien merkeissä, kukkakimpuin onnitellen.  
Välttämättä kukaan ei nykyään edes 
muista lainkaan nimipäivääsi, 
mikäli nimesi edes löytyy almanakasta, 
vaikka viettäisimme jopa paljon mieluummin 
juurikin nimipäivää eikä syntymäpäivää. 



Naistenviikko alkoi muotoutua keskiajalla, kun samalla viikolla vietettiin kahden pyhimyksen, Pyhän Maria Magdalenan ja Kristina-neitsyen merkkipäivää. Myöhemmin samalle viikolle tuli myös muita naisten merkkipäiviä: 1600-luvulla Saara ja myöhemmin Marketta. Olga tuli 1868 Apollinaarin tilalle. 
Vuonna 1929 Fredrikin tilalle tuli Riika ja Rieti, 
jotka syrjäytti vuonna 1950 Riikka. 

Entisaikaan naistenviikolla säätä seurattiin erityisen tarkkaan, sillä se ajoittuu heinäntekoaikaan. Vanhan kansan mukaan naistenviikko ei mene ilman sadetta, sillä naiset ovat kovia itkemään. Sateisuutta kuvataan monilla sananparsilla. Syy sateeseen laitettiin kunkin nimipäivänviettäjän tiliin, ja syntyi kaikenlaisia sanalaskuja, esimerkiksi "Mataleena itköö mielellään" tai "Reeta pissii pirahuttaa". Syynä käsitykseen naistenviikon sateisuudesta lienee se, että heinäkuun loppupuolisko on tyypillisesti sateista aikaa. 

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan täysin poutaisia naistenviikkoja on keskimäärin kerran 10 vuodessa ja saman verran on naistenviikkoja, jolloin sataa kuutena tai kaikkina seitsemänä päivänä. Tyypillisintä on, että naistenviikolla sataa kolmena tai neljänä päivänä.

-Wikipedia- 






Selma-Mummoni aina sanoi, että 
jos naistenviikolla sataa, 
sataa seitsemän viikkoa...