Aivoterveys tarkoittaa aivojen hyvinvointia, toimintakyvyn ylläpitämistä ja sairauksien ehkäisyä läpi elämän. Keskeistä on terveellinen ravinto, säännöllinen liikunta, riittävä uni, aivojen aktivointi, sosiaaliset suhteet ja päihteettömyys. Kaikkia neurologisia sairauksia esiin tuovaa kansainvälistä Aivoviikkoa vietetään 9.–15.3.2026. Teemana on Pääsi parhaaksi – aivoterveyttä pienillä teoilla
Näin edistät aivoterveyttäsi
Huolehdi riittävästä, laadukkaasta unesta ja palautumisesta.
Päivittäinen liikkuminen parantaa aivojen verenkiertoa ja hapensaantia.
Suosi terveellistä, monipuolista ruokavaliota.
Haasta aivojasi uusilla asioilla, kuten lukemisella, ristikoilla, kulttuurilla tai uusien taitojen opettelulla.
Kanssakäyminen muiden kanssa ylläpitää kognitiivista toimintakykyä.
Seuraa verenpainetta, kolesterolia ja verensokeria, vältä tupakointia.
Ehkäise tapaturmia käyttämällä kypärää ja vältä aivoihin kohdistuvia iskuja.
Maaliskuu on myös aivovammakuukausi
Tapaturmaisen aivovaurion eli aivovamman saa 36 000 ihmistä vuodessa, ja aivoinfarktin, aivoverenvuodon tai TIA-kohtauksen noin 25 000 henkilöä. Äkillisen aivovaurion jälkitila koskettaa jo 200 000 suomalaista. Läheiset mukaan lukien puhutaan jopa miljoonasta ihmisestä.
Erityisesti äkillisten aivovaurioiden jälkitilan kognitiiviset oireet ovat usein näkymättömiä, jonka vuoksi jopa lähipiirin voi olla vaikea ymmärtää niiden yleisimpiä oireita. Tyypillisiä näkymättömiä oireita ovat esimerkiksi väsyvyys, aloitekyvyn haasteet ja lähimuistin ongelmat. Tämän kaiken vuoksi tietoutta äkillisistä aivovaurioista on yhteiskunnassamme lisättävä.
Yksi parhaista keinoista aivoterveyden vaalimiseen on liikunta
Liikunnan yhteyttä aivojen hyvinvointiin on tutkittu paljon. Säännöllinen liikunta pienentää Alzheimerin ja Parkinsonin taudin, masennuksen ja stressin riskiä sekä parantaa muistia ja muita kognitiivisia toimintoja. Liikunta vaikuttaa aivoihin monilla eri mekanismeilla. Lihasten käyttäminen vahvistaa aivojen hermosolujen välisiä yhteyksiä ja lisää niiden tuotantoa. Liikunta lisää myös mielialalle tärkeiden beta-endorfiinien määrää, parantaa hapensaantia ja lisää aivojen verenkiertoa.”Arki treenaa ja liikuttaa mieltä, kehoa ja aivoja. Kaikki tällainen tekeminen ylläpitää muistia, kehittää taitoja ja tuottaa mielihyvää itselle ja muille”, kertoo neurologi ja aivotutkija Kiti Müller.
Liikuntaa kannattaa tehdä joka päivä vaikka pienissä erissä. Sopiva liikuntamuoto ja liikuntakerran kesto ovat Müllerin mukaan yksilöllisiä asioita. Kaikista tärkeintä on tasainen liikkuminen. Aktiivisuutta on helppo pitää yllä, kun tekee asioita, joista on itse kiinnostunut. Toisaalta on tärkeä haastaa omia aivojaan, eli tehdä välillä itselle uusia asioita.
Myös toisten kanssa tekeminen on hyväksi, sillä sosiaaliset suhteet ovat aivojen terveyden kannalta elintärkeitä. Vaikka viihtyisi hyvin omissa oloissaan, kannattaa silti hakeutua toisten seuraan. ”Yksinäisyys on ihmiselle myrkkyä”, Müller sanoo.
Tanssi
Vaikka kaikki liike on ihmiselle hyväksi, tutkimukset osoittavat, että paras liikuntamuoto aivoterveyden kannalta on tanssi.
Neurotieteen tohtori Hanna Poikonen, joka on tutkinut tanssin vaikutusta aivotoimintaan ja kuntouttaa muun muassa muistisairaita, MS-potilaita ja aivoverenvuodosta toipuvia, painottaa yhdistelmää, joka sisältää liikettä, haastetta ja iloa.
“Tanssi yhdistää musiikkia, vuorovaikutusta ja kosketusta, sosiaalista kanssakäymistä ja visuaalista estetiikkaa.” Tanssissa kaikki on lisäksi harmoniassa, verrattuna esimerkiksi kaupungilla kävelemiseen, joka on yhtä lailla aistirikasta, mutta keikahtaa helposti stressaavaksi kokemukseksi.
“Tanssin aivoterveydellinen hyöty pohjautuu siihen, että neuronit rupeavat löytämään uusia yhteyksiä, tai niin että olemassaolevat yhteydet eivät surkastu niin nopeasti,” avaa Poikonen. Tanssin aikana tapahtuu toinenkin merkittävä asia aivoissa: aivojen palkitsemisjärjestelmä aktivoituu, mikä tuottaa mielihyvää ja motivoi oppimaan. Tämä on tärkeää etenkin kuntoutuksessa, jossa turhautuminen voi helposti estää edistymisen. Esimerkiksi fysioterapeutin määräämän liikesarjan opettelusta saatetaan luopua nopeasti. “Palkitsemisjärjestelmän tuottama hyvä olo motivoi yrittämään enemmän, vaikka askel tai rytmi olisikin haastava,” Poikonen kuvailee.
Aivosäätiö/ Liikunta on aivoterveyden kulmakivi
Aivosäätiö/ Aivot syttyvät tanssista
#BrainInjuryAwarenessMonth
Näin pidät huolta aivoistasi webinaari
Kiti Müller / Aivosäätiö
