Tänään on Kansainvälinen teepäivä
Teen historiaan liitetään usein kertomus kiinalaisesta keisari Shennongista vuodelta 2 737 eaa. Legendan mukaan väsynyt Shennong istahti teepuun juurelle ja hänelle laitettiin vettä kiehumaan. Veden kuumentuessa hän nukahti. Herättyään hän huomasi puunlehtiä kuuman veden joukossa. Shennong maistoi juomaa ja havaitsi, että huolimatta juoman kitkerästä mausta sillä oli sekä puhdistava että piristävä vaikutus.
Japanista on peräisin vuodelta 729 maininta hallitsija Shomunin teetarjoilusta sadalle munkille palatsissaan Narassa uskonnollisessa seremoniassa, josta kehittyi Japanissa yhä tunnettu teeseremonia.
Tee saapuu Eurooppaan
Teen kulkeutuminen Eurooppaan tapahtui myöhemmin kuin kahvin. Vuonna 1556, jolloin portugalilainen jesuiitta Jasper de Cruz maistoi teetä ensimmäisenä eurooppalaisena. Vuonna 1600 löytyi meritie Kaukoidästä ja ensimmäinen teelasti matkasi Lissaboniin.
Väitetään myös, että ensimmäiseksi tee olisi kulkeutunut arabialaisten kauppiaiden mukana Venetsian läpi vuonna 1559. Ensimmäiset maininnat teestä arabien keskuudessa ovat vuodelta 850.
Säännölliset teekuljetukset alkoivat virrata Eurooppaan hollantilais-portugalilaisena yhteistyönä vuonna 1610.
Maitoteetä juotiin Kiinassa jo Jin-dynastian aikaan. Venäjän tsaarin Kiinaan 1616 lähettämistä joukoista Ivan Petrovin ja Vasili Tumenetsin kuvaillaan osallistuneen Altin kaanin järjestämille illallisille, jossa heille tarjottiin mongolialaista maitoteetä.
Hollantilaiset ja britit omaksuivat teen makua pehmittäneen maidon käytön. Joissain lähteissä maidon lisääminen teekuppiin ennen teetä arvellaan saaneen alkunsa siitä, että näin posliiniastioita suojeltiin pinnan halkeilemiselta / astian rikkoutumiselta kuuman teen johdosta.
Hammaslääketieteellinen tutkimus toteaa maidon käytön vähentävän hampaiden värjäytymistä verrattuna mustana juotavaan teehen.
Suomessa tee tuli tunnetuksi Venäjän kautta. Suomen vanhin, yhä teetä pakkaava yritys on vuonna 1854 Viipurissa perustettu, nyttemmin Helsingissä toimiva Sergejeff.
Useisiin eurooppalaisiin kieliin nimi ”tee” (engl. tea, ransk. thé, esp. té) on tullut kiinasta. Mandariinikiinan nimi taas on lainattu lukuisiin slaavilaisiin kieliin (venäjän чай, tšekin čaj) ja muun muassa portugaliin (chá).
Suomessa teestä käytetään myös murresanaa tsaikka.
Pikkuleivät sopivat hyvin teen kanssa
Jäätee on oiva juoma helteellä
Teessä on kofeiinia (eli teiiniä), tanniineja, teaniinia ja meteaniinia. Tanniinit tekevät teestä kitkerää, jos teetä haudutetaan kauan. Teaniini ja meteaniini ovat miedosti rauhoittavia aineita.
Teen laatu riippuu monista tekijöistä, joista lehtien ikä on yksi tärkeimmistä.
Arvostetuimpia ovat kasvin latvuksen nuoret kukintojen kiinnityskohdista kasvavat lehdet. Valmistusprosessin kuluessa teelehdet kuivataan.
Lehtiteestä on kyse, mikäli teelehtiä ei rikota ja rikotusta teestä, jos teelehdet tarkoituksellisesti murskataan valmistusprosessin aikana.
Kalleimmat teelaadut maksavat useita satoja euroja kilolta. (!!???) Teelaadut jaetaan valmistustavasta riippuen esimerkiksi mustaan, vihreään, valkoiseen ja keltaiseen teehen.
Teelaatuja voidaan myös maustaa.
Muiden kasvien kuin teepensaan lehdistä valmistettuja juomia kutsutaan yleisesti yrttiteeksi. /Teksti Wikipedia
********************
Tänään on myös
kulttuurisen monimuotoisuuden päivä
World Day for Cultural Diversity for Dialogue and Development
Kulttuurilla tarkoitetaan kaikkia niitä piirteitä, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle muuten kuin geenien kautta: siis esimerkiksi kieltä, uskontoa ja erilaisia tapoja, tottumuksia ja perinteitä. Kulttuurit ovat jatkuvassa muutoksessa ja muuttuvat koko ajan saaden vaikutteita kulttuureista, tavoista ja perinteistä.
Kulttuurin vaaliminen rauhan ja ihmiskunnan yleisen hyvinvoinnin lähteenä on yksi YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon perustehtävistä. Unesco julisti vuonna 2001 toukokuun 21. päivän Kulttuurisen monimuotoisuuden ja vuorovaikutuksen päiväksi.
Päivän taustalla vaikuttaa Unescon julistus, jonka tarkoituksena on vahvistaa kulttuurisen moninaisuuden säilyttämistä ja kulttuurien välistä vuoropuhelua osana kestävän rauhan rakentamista.
Päivän avulla halutaan lisätä tietoisuutta kulttuurien ja kehityksen suhteesta, sekä edistää tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia yhteistoiminnan lisäämiseksi ja antaa jokaiselle mahdollisuus syventää ymmärrystään kulttuurisen monimuotoisuuden arvoista ja monikulttuurisuuden merkityksestä.
Teksti: Yk-liitto, tapahtumat
*******
Tänään on myös
