Tänään on Kansainvälinen teepäivä 
 
Teen historiaan liitetään 
usein kertomus kiinalaisesta keisari Shennongista vuodelta 2 737 eaa. Legendan mukaan väsynyt Shennong
 istahti teepuun juurelle ja hänelle laitettiin vettä kiehumaan. Veden 
kuumentuessa hän nukahti. Herättyään hän huomasi puunlehtiä kuuman veden
 joukossa. Shennong maistoi juomaa ja havaitsi, että 
huolimatta juoman kitkerästä mausta sillä oli sekä puhdistava että 
piristävä vaikutus.
Japanista on peräisin vuodelta 729 maininta hallitsija Shomunin teetarjoilusta sadalle munkille palatsissaan Narassa uskonnollisessa seremoniassa, josta kehittyi Japanissa yhä tunnettu teeseremonia. 
 
Tee saapuu Eurooppaan
Teen kulkeutuminen Eurooppaan tapahtui myöhemmin kuin kahvin. Vuonna 1556, jolloin portugalilainen jesuiitta Jasper de Cruz maistoi teetä ensimmäisenä eurooppalaisena. Vuonna 1600 löytyi meritie Kaukoidästä ja 
ensimmäinen teelasti matkasi Lissaboniin. 
Väitetään myös, että ensimmäiseksi tee olisi kulkeutunut arabialaisten kauppiaiden mukana Venetsian
 läpi vuonna 1559. Ensimmäiset maininnat teestä arabien keskuudessa ovat 
vuodelta 850. 
Säännölliset teekuljetukset alkoivat virrata Eurooppaan hollantilais-portugalilaisena yhteistyönä vuonna 1610. 
Maitoteetä juotiin 
Kiinassa jo Jin-dynastian aikaan. Venäjän tsaarin
 Kiinaan 1616 lähettämistä joukoista Ivan Petrovin ja Vasili Tumenetsin 
kuvaillaan osallistuneen Altin kaanin järjestämille illallisille, jossa 
heille tarjottiin mongolialaista maitoteetä. 
Hollantilaiset ja britit omaksuivat teen makua pehmittäneen maidon käytön.
 Joissain lähteissä maidon lisääminen teekuppiin ennen teetä arvellaan 
saaneen alkunsa siitä, että näin posliiniastioita suojeltiin pinnan halkeilemiselta / astian rikkoutumiselta kuuman teen johdosta. 
Hammaslääketieteellinen tutkimus toteaa maidon 
käytön vähentävän hampaiden värjäytymistä verrattuna mustana
 juotavaan teehen. 
Suomessa tee 
tuli tunnetuksi Venäjän kautta. Suomen vanhin, yhä teetä pakkaava yritys
 on vuonna 1854 Viipurissa perustettu, nyttemmin Helsingissä toimiva Sergejeff. 
Useisiin eurooppalaisiin kieliin nimi ”tee” (engl. tea, ransk. thé, esp. té) on tullut kiinasta. Mandariinikiinan nimi taas on lainattu lukuisiin slaavilaisiin kieliin (venäjän чай, tšekin čaj) ja muun muassa portugaliin (chá). 
Suomessa teestä käytetään myös murresanaa tsaikka.
 
 
Pikkuleivät sopivat hyvin teen kanssa 
 Jäätee on oiva juoma helteellä 
 
Teessä on kofeiinia (eli teiiniä), tanniineja, teaniinia ja meteaniinia. Tanniinit tekevät teestä kitkerää, jos teetä haudutetaan kauan. Teaniini ja meteaniini ovat miedosti rauhoittavia aineita.
Teen laatu
 riippuu monista tekijöistä, joista lehtien ikä on yksi tärkeimmistä. 
Arvostetuimpia ovat kasvin latvuksen nuoret kukintojen kiinnityskohdista kasvavat lehdet. Valmistusprosessin 
kuluessa teelehdet kuivataan. 
Lehtiteestä on kyse, mikäli teelehtiä ei rikota ja rikotusta 
teestä, jos teelehdet tarkoituksellisesti murskataan valmistusprosessin 
aikana. 
Kalleimmat teelaadut maksavat useita satoja euroja kilolta. 
(!!???) Teelaadut jaetaan valmistustavasta riippuen esimerkiksi mustaan, 
vihreään, valkoiseen ja keltaiseen teehen. 
Teelaatuja voidaan myös 
maustaa. 
Muiden kasvien kuin teepensaan lehdistä valmistettuja juomia kutsutaan yleisesti yrttiteeksi. /Teksti Wikipedia 
 
******************** 
 
 Tänään on myös  
Kansainvälinen 
kulttuurisen monimuotoisuuden päivä 
World Day for Cultural Diversity for Dialogue and Development
Kulttuurilla tarkoitetaan kaikkia niitä piirteitä, jotka siirtyvät 
sukupolvelta toiselle muuten kuin geenien kautta: siis esimerkiksi 
kieltä, uskontoa ja erilaisia tapoja, tottumuksia ja perinteitä. 
Kulttuurit ovat jatkuvassa muutoksessa ja muuttuvat koko ajan saaden 
vaikutteita kulttuureista, tavoista ja perinteistä.
Kulttuurin vaaliminen rauhan ja ihmiskunnan yleisen hyvinvoinnin 
lähteenä on yksi YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon 
perustehtävistä. Unesco julisti vuonna 2001 toukokuun 21. päivän Kulttuurisen monimuotoisuuden ja vuorovaikutuksen päiväksi. 
Päivän taustalla vaikuttaa Unescon julistus,
 jonka tarkoituksena on vahvistaa kulttuurisen moninaisuuden 
säilyttämistä ja kulttuurien välistä vuoropuhelua osana kestävän rauhan 
rakentamista.
Päivän avulla halutaan lisätä tietoisuutta kulttuurien ja kehityksen 
suhteesta, sekä edistää tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia 
yhteistoiminnan lisäämiseksi ja antaa jokaiselle mahdollisuus syventää 
ymmärrystään kulttuurisen monimuotoisuuden arvoista ja 
monikulttuurisuuden merkityksestä. 
Teksti: Yk-liitto, tapahtumat 
*******
 
Tänään on myös 
Pyöräile töihin -päivä