27.4.2017:
Minun teki niin mieli kahlaamaan
meren rantahietikolle
että Hani käänsi auton nokan
kohti rakasta Välimerta ja Malagaa.
Ihan parhautta!
Vaikka emme ole mitään
auringossa löhöäjiä,
se meri virkisti meitä rantakahlaajia,
ja tuuli puhdisti sielua,
ja lämmin hiekka varpaiden
väleissä vei pois alakuloa...
Vaikka emme ole mitään
auringossa löhöäjiä,
se meri virkisti meitä rantakahlaajia,
ja tuuli puhdisti sielua,
ja lämmin hiekka varpaiden
väleissä vei pois alakuloa...
Kengät pois...
Nuo kangaskengät mie kävelin
ihan puhki. Roskiin jäivät sinne sitten
reissun päätteeksi.
Lämmintä 24 astetta ja pari tuntia rannalla
istuessamme meinasimme palaa
Hani-rakas kysyi taas
mitä minä söisin tänään
mitä minä söisin tänään
ja minä vastasin kuten melkein
aina että kalaa tai kanaa.
Se on sellainen vitsi.
Harvemmin sellaista
kuitenkaan saan ruuaksi. =D
Se on sellainen vitsi.
Harvemmin sellaista
kuitenkaan saan ruuaksi. =D
Takaisin hotlalle mennessämme löysimme
ravintolan nimeltä El marquese.
Minä sain paistettua kalaa,
parsaa, ja muusia!
Hanin pihvi oli peitetty
noilla ilmakuivatuilla, mutta kun
hän poisti ne, oli pihvi ihan ok
kuulemma.
Minä sain paistettua kalaa,
parsaa, ja muusia!
Hanin pihvi oli peitetty
noilla ilmakuivatuilla, mutta kun
hän poisti ne, oli pihvi ihan ok
kuulemma.
Oli kyllä paras ruoka täällä ollessamme,
mutta miinusta tuli noista kuvaamistanikin
leivistä jota emme olleet tilanneet
leivistä jota emme olleet tilanneet
ja joita emme edes hipaisseet,
vaan ne jäivät koskemattomina pöytään,
vaan ne jäivät koskemattomina pöytään,
ja jotka kuitenkin erikseen laskutettiin!
Huomasimme virheen vasta myöhemmin
niin emme saaneet tuota ylimääräisesti
laskutettua 5 euroa takaisin.
Pitäkää siis varanne, jos viattomasti
pöytäänne tuodaan leipää...
Sitten suihkuun illalla ja
taas matkalaukkujen pakkausta,
taas matkalaukkujen pakkausta,
sillä huomenna lähdemme ajelemaan
kohti Sevillaa, palautamme auton
ja siitä junalla takaisin Madridiin
ja siitä junalla takaisin Madridiin
jossa yövymme uudessa, kolmannessa hotellissa
reissumme aikana, kauempana keskustasta.
Löytyihän niitä bougainvilleoitakin!
Uusiin seikkailuihin siis.
Uusiin seikkailuihin siis.
2 kommenttia:
Kaunista taas. Opin sanomaan aika nopeasti leivälle ei kun sitä yleensä aina tuotiin pöytään. Viimeiset pari kuukautta söinkin yleensä vain tapaksia kun ne riitti hyvin ruuaksi ulkona. Kotona sitten hedelimiä ja leipääkin.
Kiitos Savisuti. =)
Tuo oli ihan ainoa OIKEA ateria koko lomallamme.
Vaikka ajelimme autolla paikasta toiseen,
vaelsimme myös jalkaisin sinne tänne
ja joskus nälkäkin iski.
Useissa kuppiloissa ruoka oli outoa,
mm lihapullat jostain jänteistä tehtyjä ja
päiväkausia vanhaa ruokaa, ja kun ne vielä
mikrossa lämmitettiin, se oli kauheaa.
Siinä monesti leuat pysähtyivät.
Asiaa ei auttanut heidän ns ranskalaisensa
jotka on vain lämmäytetty, jotka ovat silti pehmeitä
ja jotka peitetään lautasella öljyisellä kastikkeella. =D
Leipäkoreissa saattaa olla vaikka toisten pöydistä
jääneitä leipiä joten ei niitä yleensäkään kannata syödä. =)
Ja minä en olisi syönyt kuitenkaan lainkaan. Emme vaan tieneet että
pöytään ilman pyyntöä tuodutkin rahastetaan. Nehän päätyivät kuitenkin
vielä jonkun muun pöytään koskemattomina.
Keskimmäisessä hotellissamme erehdyin ensimmäisenä aamuna pyytämään teetä
ja se vesi "lämmitettiin" takahuoneessa mikroaaltouunissa ja
kädenlämpöinen vesiannos tuotiin kupissa pöytään,
tee-pussi aluslautasellaan...
Sen jälkeen otin sitten kahvia koska ajattelin sen
sittenkin olevan turvallisempaa, päin vastoin kuin olin luullut.
Vesi keittettynä olisi ollut paras vaihtoehto meille
jotka pesemme hampaatkin pullovedellä reissukohteissa.
Mekin ostimme kaupoista hedelmiä, jogurttia, mehua ja vettä
ja pähkinöitä yms joilla sammutimme nälkäämme.
Lähetä kommentti