Terveyskeskuksesta poistuessani pysähdyin tuulikaappiin laittamaan takin vetoketjua kun automaattiovista käveli herttaisen näköinen vanhempi valkotukkainen naishenkilö. Hän pysähtyi kohdalleni sanoen jotakin, jota en uskonut todeksi joten kysyinkin häneltä sinisiin silmiinsä katsoen:
-Anteeksi mitä sanoitte?
-Oisko sulla tulta? vastasi nainen.
-Voi kun minä en polta, vastasin, laskien käteni hänen olkapäälleen lisäsin vielä:
-Älkää tekään polttako!
Nainen kiskaisi itsensä irti ja töksäytti:
-Anteeksi! Kysyin väärältä ihmiseltä! ja niin hän meni menojaan...
Kansainvälinen tupakaton päivä on 31. toukokuuta vietettävä kansainvälinen vuosipäivä. Päivää on vietetty vuodesta 1987 alkaen Maailman terveysjärjestön (WHO) aloitteesta. Tarkoituksena on kiinnittää maailman huomio tupakan laajaan käyttöön, tupakoinnista aiheutuviin sairauksiin ja kuolemiin.
-Wikipedia-
Tutkijoiden mukaan nikotiinihöyryn sisään hengittäminen vaurioittaa verisuonia ja lisää siten sydänsairauksien riskiä.
Tutkimustiimi vertaili otantaryhmän sydämien toimintaa samalla, kun osa ryhmästä poltti normaalia tupakkaa. Osa ryhmästä valitsi sähkötupakan. Tutkijat huomasivat molempien vaihtoehtojen rasittavan sydäntä yhtä paljon. Molemmat tupakat rasittivat sydämen aorttaa ja nostivat verenpainetta. Tutkijoiden mukaan lyhyen ajan vaikutus on molemmilla yhtä vakava, mutta enemmän tutkimusnäyttöä tarvitaan osoittamaan miten sähkötupakan käyttö vaikuttaa pitkällä aikavälillä.
Tutkijat haluavat muistuttaa myös, että sähkötupakan käyttö on haitaksi myös kaikille, jotka nikotiinihöyrylle alistuvat.
Et siis sauhuttelemalla vahingoita vain omia verisuoniasi, vaan myös läheisiäsi ja ihmisiä, joiden seurassa poltat.
Terveyshaittojen vuoksi sähköistä versiota ei pitäisi suositella vaihtoehdoksi, jos haluaa eroon tupakasta, kertovat tutkijat.
Voice.fi: Sähkötupakan terveyshaitat luultua vakavampia
Muistuupa mieleeni talomme putkitöistä vastannut putkiasentaja parin kesän takaa. Hän sauhutteli aivan tyynesti sähkötupakkaansa sisätiloissa, juuri remontoidussa kylpyhuoneessa ja saunassa vähän väliä, suorastaan ketjussa...
En uskaltanut kieltää häntä tupakoimasta kodissamme.
- Ajattelin että kostoksi hän tekisi huonoa työtä.
MS-tauti eli multippeliskleroosi, keskushermoston pesäkekovettumatauti, MS, on krooninen keskushermoston hajapesäkkeinen tulehdussairaus, jonka oireet aiheutuvat joko valkean tai harmaan aivoaineen vaurioitumisesta tai tulehduksen kemiallisten välittäjäaineiden vaikutuksesta hermosoluihin. Tulehdus ja sen aiheuttama myeliinin vaurioituminen heikentävät keskushermoston hermoimpulssien eli hermosäikeissä kulkevien sähköisten viestien kulkua, mikä ilmenee hermostollisina oireina. Akuutin myeliinituhon (demyelinaation) jälkeen myeliiniä voi kasvaa takaisin ja oireet saattavat osin parantua, mutta ajan myötä tulehdusreaktion aiheuttama myeliinin, aksonien ja hermosolujen vaurioituminen ja arpeutuminen johtavat yleensä toimintakyvyn pysyvään heikkenemiseen.
Varhaisimmat tiedot mahdollisesta MS-taudista ovat 1300-luvulta: Pyhän Lidwinan elämäkerran mukaan hän sairastui vuonna 1396. Elämäkerrassa esitetyn taudinkuvan perusteella pidetään mahdollisena, että hänellä olisi ollut MS-tauti. Vuonna 1868 Jean-Martin Charcot määritteli MS-taudin erillisenä tautina, ja hän myös kuvasi siihen liittyvän demyelinisaation ja aksonikadon.
MS-tauti oli pitkään lääketieteelle suuri arvoitus, eikä sen syntymekanismia täysin tunneta vieläkään. Vielä 1900-luvulla viralliset näkemykset sen syistä vaihtelivat useaan otteeseen – sairautta saatettiin pitää esimerkiksi verenkierron toimintahäiriönä. Tietämys sairaudesta alkoi lisääntyä nopeasti vasta aivan vuosisadan lopussa.
On viitteitä siitä, että masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö sekä paniikki- ja ahdistuneisuushäiriö ovat huomattavasti tavallista yleisempiä MS-potilailla. Myös lapsuuden aikaiset oppimishäiriöt ovat huomattavasti tavallista yleisempiä lapsilla, jotka sairastuvat aikusena MS-tautiin.MS-tautia diagnosoidaan nykyisin aiempaa enemmän, mutta ei ole varmuutta siitä, onko kyseessä taudin lisääntyminen vai se, että MS-tauti osataan diagnosoida entistä paremmmin uusien aivokuvantamismenetelmien avulla.
MS-tauti yleistyi 1900-luvun alussa. On arveltu, että se saattoi liittyä teollisen vallankumouksen aiheuttamiin muutoksiin ympäristössä, elintavoissa tai terveydenhuollossa. Teollinen vallankumous johti esimerkiksi naisten lapsiluvun vähenemiseen ja naisen riski sairastua MS-tautiin pienenee jokaisen synnytyksen myötä. Naisten riski sairastua MS-tautiin oli ennen kaksinkertainen, mutta nykyisin MS-tautiin sairastuu neljä naista jokaista miespotilasta kohden.
Suurin osa MS-potilaista saa diagnoosin 20 ja 50 ikävuoden välissä, mutta MS-tautiin sairastuu myös lapsia ja vanhuksia.
MS-tautia esiintyy sitä enemmän, mitä kauempana päiväntasaajasta maa sijaitsee. Tämä selittyy osaksi sillä, että MS-tautia esiintyy alueilla, joilla auringon valon määrä on matala ja D-vitamiinin saanti sen vuoksi vähäisempää. Pohjoiseurooppalaisilla on lisäksi enemmän perinnölllistä alttiutta sairastua MS-tautiin kuin intiaaneilla, inuiiteilla, tummaihoisilla afrikkalaisilla sekä varsin eristyneillä ryhmillä kuten hutteriiteilla.
MS-taudin esiintyvyys on Suomessa maailman korkeimpia. Suomessa todetaan vuosittain noin 200–250 uutta MS-tapausta, ja yhteensä sairastuneita on noin 7 000 henkilöä. Tautia esiintyy Kyrönmaalla enemmän kuin ympäröivillä alueilla, ja siellä esiintyvyys on myös maailman suurimpia.
MS-tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta lääkkeiden on todettu vähentävän sekä taudin pahenemisvaiheita että uusia, magneettikuvassa näkyviä tulehdusmuutoksia. MS-taudissa käytettävät lääkkeet maksavat 1000-3000 euroa kuussa, mutta osa pistoksena annettavista lääkkeistä kuuluu erityiskorvattavuuden piiriin.
D-vitamiinivalmisteet rauhoittavat yliaktiivista immuunijärjestelmää ja fysioterapialla voidaan lievittää taudin oireita ja ylläpitää potilaan toimintakykyä. MS-taudin oireita hoidetaan joissain maissa myös aivojen verenkiertoa parantavalla kaulan laskimoiden pallolaajennuksella.
Kortisoni nopeuttaa pahenemisvaiheen oireiden korjautumista ja vähentää magneettikuvauksella todettavia myeliinivaurioita, mutta sen suotuisa vaikutus kestää vain lyhyen aikaa. Kortisonihoidon vaikutuksesta MS-taudin ennusteeseen pitkällä tähtäimellä ei ole tutkimustietoa. Suurilla kortisoniannoksilla on pidempään käytettynä pahoja sivuvaikutuksia, minkä vuoksi käyttö on rajoitettava mahdollisimman lyhyelle ajanjaksolle.
Pistoksina lihakseen annettava botuliini on käyttökelpoinen lääke joidenkin lihasten spastisuuteen. Botuliini on hermomyrkky, joka on tullut tunnetuksi käytöstään kosmeettisissa hoidoissa.
Liikunta pitää yllä MS-potilaiden lihaskuntoa ja tasapainoa, ehkäisee masennusta ja vähentää uupumusta sekä parantaa suolen ja rakon toimintaa. Nykyisin suositellaan liikunnan harrastamista aaltoilevan tautimuodon parempien jaksojen aikana. Liikunta voi johtaa MS-potilailla oireita lisäävään elimistön ylikuumenemiseen, mutta sitä voi ehkäistä riittävällä nesteytyksellä ja liikunnan ja levon sopivalla vuorottelulla.
MS-potilaan hoitoon kuuluu tarvittaessa myös fysioterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus ja toimintaterapia.
Kantasoluhoidolla voidaan ehkä joskus tulevaisuudessa pystyä korjaamaan demyelinisaatiota ja muita kudosvauroita.
Varhaisimmat tiedot mahdollisesta MS-taudista ovat 1300-luvulta: Pyhän Lidwinan elämäkerran mukaan hän sairastui vuonna 1396. Elämäkerrassa esitetyn taudinkuvan perusteella pidetään mahdollisena, että hänellä olisi ollut MS-tauti. Vuonna 1868 Jean-Martin Charcot määritteli MS-taudin erillisenä tautina, ja hän myös kuvasi siihen liittyvän demyelinisaation ja aksonikadon.
MS-tauti oli pitkään lääketieteelle suuri arvoitus, eikä sen syntymekanismia täysin tunneta vieläkään. Vielä 1900-luvulla viralliset näkemykset sen syistä vaihtelivat useaan otteeseen – sairautta saatettiin pitää esimerkiksi verenkierron toimintahäiriönä. Tietämys sairaudesta alkoi lisääntyä nopeasti vasta aivan vuosisadan lopussa.
On viitteitä siitä, että masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö sekä paniikki- ja ahdistuneisuushäiriö ovat huomattavasti tavallista yleisempiä MS-potilailla. Myös lapsuuden aikaiset oppimishäiriöt ovat huomattavasti tavallista yleisempiä lapsilla, jotka sairastuvat aikusena MS-tautiin.MS-tautia diagnosoidaan nykyisin aiempaa enemmän, mutta ei ole varmuutta siitä, onko kyseessä taudin lisääntyminen vai se, että MS-tauti osataan diagnosoida entistä paremmmin uusien aivokuvantamismenetelmien avulla.
MS-tauti yleistyi 1900-luvun alussa. On arveltu, että se saattoi liittyä teollisen vallankumouksen aiheuttamiin muutoksiin ympäristössä, elintavoissa tai terveydenhuollossa. Teollinen vallankumous johti esimerkiksi naisten lapsiluvun vähenemiseen ja naisen riski sairastua MS-tautiin pienenee jokaisen synnytyksen myötä. Naisten riski sairastua MS-tautiin oli ennen kaksinkertainen, mutta nykyisin MS-tautiin sairastuu neljä naista jokaista miespotilasta kohden.
Suurin osa MS-potilaista saa diagnoosin 20 ja 50 ikävuoden välissä, mutta MS-tautiin sairastuu myös lapsia ja vanhuksia.
MS-tautia esiintyy sitä enemmän, mitä kauempana päiväntasaajasta maa sijaitsee. Tämä selittyy osaksi sillä, että MS-tautia esiintyy alueilla, joilla auringon valon määrä on matala ja D-vitamiinin saanti sen vuoksi vähäisempää. Pohjoiseurooppalaisilla on lisäksi enemmän perinnölllistä alttiutta sairastua MS-tautiin kuin intiaaneilla, inuiiteilla, tummaihoisilla afrikkalaisilla sekä varsin eristyneillä ryhmillä kuten hutteriiteilla.
MS-taudin esiintyvyys on Suomessa maailman korkeimpia. Suomessa todetaan vuosittain noin 200–250 uutta MS-tapausta, ja yhteensä sairastuneita on noin 7 000 henkilöä. Tautia esiintyy Kyrönmaalla enemmän kuin ympäröivillä alueilla, ja siellä esiintyvyys on myös maailman suurimpia.
MS-tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta lääkkeiden on todettu vähentävän sekä taudin pahenemisvaiheita että uusia, magneettikuvassa näkyviä tulehdusmuutoksia. MS-taudissa käytettävät lääkkeet maksavat 1000-3000 euroa kuussa, mutta osa pistoksena annettavista lääkkeistä kuuluu erityiskorvattavuuden piiriin.
D-vitamiinivalmisteet rauhoittavat yliaktiivista immuunijärjestelmää ja fysioterapialla voidaan lievittää taudin oireita ja ylläpitää potilaan toimintakykyä. MS-taudin oireita hoidetaan joissain maissa myös aivojen verenkiertoa parantavalla kaulan laskimoiden pallolaajennuksella.
Kortisoni nopeuttaa pahenemisvaiheen oireiden korjautumista ja vähentää magneettikuvauksella todettavia myeliinivaurioita, mutta sen suotuisa vaikutus kestää vain lyhyen aikaa. Kortisonihoidon vaikutuksesta MS-taudin ennusteeseen pitkällä tähtäimellä ei ole tutkimustietoa. Suurilla kortisoniannoksilla on pidempään käytettynä pahoja sivuvaikutuksia, minkä vuoksi käyttö on rajoitettava mahdollisimman lyhyelle ajanjaksolle.
Pistoksina lihakseen annettava botuliini on käyttökelpoinen lääke joidenkin lihasten spastisuuteen. Botuliini on hermomyrkky, joka on tullut tunnetuksi käytöstään kosmeettisissa hoidoissa.
Liikunta pitää yllä MS-potilaiden lihaskuntoa ja tasapainoa, ehkäisee masennusta ja vähentää uupumusta sekä parantaa suolen ja rakon toimintaa. Nykyisin suositellaan liikunnan harrastamista aaltoilevan tautimuodon parempien jaksojen aikana. Liikunta voi johtaa MS-potilailla oireita lisäävään elimistön ylikuumenemiseen, mutta sitä voi ehkäistä riittävällä nesteytyksellä ja liikunnan ja levon sopivalla vuorottelulla.
MS-potilaan hoitoon kuuluu tarvittaessa myös fysioterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus ja toimintaterapia.
Kantasoluhoidolla voidaan ehkä joskus tulevaisuudessa pystyä korjaamaan demyelinisaatiota ja muita kudosvauroita.
