Hyvää ihan uutta vuotta!

☆☆☆☆

 •✿´¨`✿•.¸¸.•✿´¨`✿•.¸¸.•✿´¨`✿•

Tänään 31.12.2013 

on tasan kolme vuotta siitä 

kun ollaan muutettu Pikkutaloon. 
✿✿✿✿✿✿

Ei paljon jaksettu sinä iltana muuta kuin tehdä vuoteet
ja painua nukkumaan kamalasta
naapuruston rakettien paukkeesta huolimatta.

Ensi keväänä remonttikausi jatkuu...  

☆

Talokuva taitanee olla viime maaliskuulta
kun oltiin lumitöissä ja lisää lunta satoi.
Nyt maa on ihan sula ja vihreä.

Mutta eipä tarvii tehdä lumitöitäkään. =)

Jouluaskartelua

 Renginkaappi sai koristeekseen tällaisen enkelikranssin.
♥

 Piirongin päälle tuli näköjään vaihtuva näyttely... 

Nyt siinä on juustokupuun tehty kuusenkoristeiden piilo, 

muutama jouluinen lumisadepallo 

sekä kaksi uutta palloa reissulta.
♥

 ♥
 Pikkukuusten määrä on vähentynyt. 

Enää kaksi isompaa on jäljellä 

plus varsinainen joulupuumme. 

 Toisen pikkukuusen juurella 

nukkuu enkeli.
♥

 Toinen pikkukuusi sai koristeita popcornista, 

jota Hani meille kattilassa paisteli eräänä iltana. 

Ne, mitä ei kukaan enää syönyt, 

mie hiljaa ompelin jouluvieraiden vielä nukkuessa 

tässä toissa aamuna kuusenkoristeeksi.
♥

♥

♥

 Toinen puu on saanut ympärilleen
viininpunaiset kirpputorihelmet.
♥
♥

 Ja kaikki nuo pikku kuusemme
ovat alkaneet kasvamaan pituutta
kun niitä pikkuruisiksi on sanottu...
♥ 

 Mie nikersin eniten neuleitakin kuin ikinä 

ja nyt ei ole mitään missään... 

Niin ne katosivat maailmalle.
♥ 

Vielä aattonakin nikersin Hanille lämpimiä talvisia sukkia, 

koska olin joutunut hänelle tarkoittamani sukat laittamaankin 

(jopa kahteen kertaan) ihan jonnekin muualle. 

Menin hänen luokseen tuon ekan sukan kanssa, 

pyysin riisumaan sukkansa ja sulkemaan silmänsä. 

Samalla mie kokeilin tuota villasukkaa hänelle. 

Ei hän varmastikaan mtn arvanut. ;)

♥ 
 Eipä tullut pahemmin kuvattua aikaansaamiani neuleita, mutta Hani on 

kuvannut olkapääni yli nämä Nunnukalle tehdyt pitkät sukat sylissäni. 

Tuossa olen sohvalla, jalat jakkaralla niitä kaikkia väkerrellyt. 

Nuo muuten, ovat tosi pitkät sukat. 

-Omat polveni sijaitsevat jossain sukan 

keskivaiheilla... =)

Pihamökin kuistikin sai omat koristeensa. 

Lahjapaketit käärin ylijäämätapettiin ja koristelin kaikenlaisella... 

♥
♥ 

Taustalla näkyy oikeisiin papereihin 

ja ihanaan enkelipussiin pakattuina 

meille tulleita lahjoja. 

♥

Pakettien koristeluun käytettyjä karkkikeppejä 

sai myös kaakaoon sekoitettuna juomana,
sisäisesti nautittuna. 

Joulukuvitusta

♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

 En mie muuta ois tarvinu lahjaksi. 

Tämmöistä lahjanarua vaan... =)  

♥  

 Mie panostin tänä jouluna kodin joulukoristelussa kukkiin enemmän kuin koskaan. 

Ostelin ennen joulua hyasintin sipuleita ja istuttelin niitä erilaisiin astioihin. 

Joihinkin astioihin sain istutella niitä uudelleen ja uudelleen edellisten kukittua 

ja sipulien kaupassa muututtua koko ajan edullisemmiksi mitä lähemmäksi aatto tuli.

 ♥ 
 Mitäpä sitä muuta kuin leffoja, suklaata 

ja punaista väriä jouluna kaipaisikaan. =) 

 Tämä ihanuus on ainoa lahjakukka. 

Oikein komia sellainen!
♥ 

Ihanan kolmilatvaisen joulutähden toivat 

28.12. piipahtaneet lapsoset.
♥   ♥  ♥

♥

 Tämä mehitähti on joulun jälkeinen alelöytö...
♥ 

 ♥ 
 Mmm...

Tuo kulho tyhjeni nopeasti
kun sen laittoi esille 

mutta niin se oli tarkoituskin.

♥  
 Lidlin tummanpunaisia ruusuja ennen aattoa... 

♥ 
♥ 
 Aaton jälkeinen sypressi. 

Kun ei miulla ollut noin suurta nättiä suojaruukkua niin 

taittelin sille suojaksi vähän sanomalehteä 

ja ripustin helmet kaulaan. 

Joulukortteja saapui yhteensä 13. 

Laitoin niitä maailmalle 15, 

eli aika hyvin meni. 

Toivottavasti niissä lähettämissämme 

oli oikea osoite, 

koska olemme kadottaneet 

varsinaisen virallisen osoitekirjan jo 

pari vuotta sitten eikä osalle 

muistunut millään mieleen osoite...

Muutama kortti ja jouluinen postimerkki tuonne kaappiin
siis jäi edelleen, koska miekkonen ei ollut halukas tiedustelemaan
sukulaistensa osoitteita, eikä halua laittaa yleensäkään heille
yhtään mtn kortteja. Hän ei tykkää koko postikorteista muutenkaan. 

Joulunjälkeinen tulilatvapurnukkalöytö.
♥ 

♥ 
 Lahjoja meni ja tuli.
♥   ♥ ♥ ♥  ♥

Remonttitalossa on jossakin oltava ne puuttuvat listat yms 

puuosat, joten ne nyt vähän kuusikuvissa pakosti näkyvät... 

♥ 
 Meillä ei hössötetty kahdestaan mistään pakkojouluruuista. 

Syötiin Lidlin alebroileria ja keitettiin vähän sille riisiä kaveriksi.

♥ 
 Jälkiruuaksi oli kahvia 

ja molemmille korvapuusti
suoraan paperipussista.
♥  
Olen ihan ylpeä siitä että tämä oli jo toinen joulu, 
jolloin miun ei tarvinut laittaa mtn jouluruokia. =) 

♥ 
 Mutta nämä laitettiin pöytään 28. pv. 

joulukuuta kun Muruset saapuivat! 

 Haapsalun tuliaisina oli 
heitä odottamassa
mustaherukka-suklaakakkua

sekä tuollainen ihana 
 seitsemän sortin keksirasia. 

Muruset toivat pöytäämme 
lisää herkkuja tullessaan.
Samalla kukin 
sai kaakakokuppiinsa 
piparitähden tai -sydämen...

Ai niin, olihan meillä toki näitäkin,
joita keskimmäinen kehui kovin. =)
♥ 

Keräsimme kaikki kolme nuorta ja kahden
kaverit ja ajelimme mummolaan Mamalle.

Olipa ihanaa maistella Maman luona
kaffeepöydässä ihanaa kotijuustoa, 

joka perinteisesti on ainakin Maman
notkuvaan joulupöytään kuulunut ja 

hän laittoi mukaamme maukkaan komean taatelikakun, 

johon sitten keskimmäinen ihastui niin 

että tahtoi loput mukaansa...♥

♥  
Mama sanoi vierailumme 

olleen hänen parhain joululahjansa. 

♥
 
Samoin minun paras 
lahjani  
oli pitää hetki 
kaikki lapseni luonani.  
♥ 

Kiitos 
♥ Miihkali 
 ♥ Nunnukka 
  ♥ Jake
 

Jouluisen kyselyn tulokset

Ihan ensiksi KIITOS kaikille 

jotka jaksoivat osallistua kyselyyn. =) 

Tässä tulokset: 

 1. Tahdon perinnejoulun kaikkine herkkuineen! 10 (21%)
 2. Matkustan joulua pakoon jonnekin muuhun maahan. 1 (2%) 

 3. Aion luoda omia perinteitä ja uusia jouluherkkuja... 5 (10%)
 4. Saa nähdä. En vielä tiedä miten jouluni vietän. =) 6 (13%)
 5. Tunnelma on tärkein... <3 19 (41%)
 6. Tärkeintä ovat omat rakkaat ympärillä. <3 26 (56%)
 7. Ei lahjarumballe! 14 (30%)
 8. Lahjat ovat tärkeintä! 3 (6%)
 9. Kunhan sataa lunta... =)17 (36%)
 10. Kunhan on glögiä. <38 (17%)
 11. Kunhan on joulupipareita. <3 13 (28%)
 12. Menen vanhempieni / sukulaisten luokse jouluksi. 8 (17%)
 13. Menen kaverille jouluksi. =) 2 (4%)
 14. Sukulaiseni kokoontuvat minun luokseni jouluksi. <32 (4%)
 15. En vietä joulua lainkaan.2  (4%)


Ääniä kyselyyn saapui jouluaattoon mennessä: 46 kpl.

Sydämellistä joulunaikaa sinulle

.•♥´¨`♥•.

On aika lämpimän läikähdyksen 

kesken tuulen, tuiskeen ja pakkasen. 

Aika istahtaa rakkaiden kanssa samaan pöytään. 

Aika kiittää kuluneesta vuodesta 

ja siitä että olet olemassa. 

-Una Reinman-


  ¸.•♥´¨`♥•.¸¸.•♥´¨`♥•.¸¸.•♥´¨`♥•.¸ 

Tonttujen töitä

 ¸.•☆´¨`☆•.¸¸.•☆´¨`☆•.¸¸.•☆´¨`☆•.¸¸.•☆´¨`☆•.¸

♥ 

Ensin keittiön pöydällä oli kasa värikkäitä nauhoja, 

pieni pino miun silmääni sykähdyttäviä somisteita

ja villiviinistä tehtyjä, 

valkoiseksi maalattuja rinkuloita. 

Niistä tuli jonkin ajan kuluttua kransseja. 

¸.•☆´¨`☆•.¸¸.•☆´¨`☆•.¸

Hyasintin tuoksua

♥ ♥

Valkoinen on silti suuri suosikkini,
Liian pitkäksi venähtänyt yksilö 

pärjää mainiosti vesilasissa.

 Se ei maksa paljon. 

Voit istuttaa itse sen mihin astiaan tahansa 

ja sitten ihailla sen kukintaa
kun se somasti tuoksuaan suitsuttaa...

Uusia sipuleita on onneksi saatavilla 

ihan lähikaupassa 

joista saa uutta ihanaa tuoksua. 

Hyasintti kukkii jopa ilman multaa. 

Muista vain vesitilkka... 

Valkoinen on miedoin tuoksutin. 

Kuin tuulahdus kesäisestä kuusamasta... 

  ♥ 

PS:
Tuolla lisää hyasintteja...

Jotain kuumaa juotavaa piparin kera

♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

Joulupipareita maitokahvin kanssa. 

Omnomnom! 

Kiitos kivoista piparimuoteista Tampereella asuvalle 

poikaselle joka pyynnöstäni haki niitä ikeasta. 

♥ 

Tietenkin voi tehdä mukille kolon pipariin 

ihan suoraan uunista otettuna
pienellä terävällä veitselläkin. 

  ♥
Tyttäreni parin joulun takainen
hauska idea valmiista minttukaakaoaineksista 
purkissa on myös ihku. 

En ole hennonut edes nimilappua purkista poistaa, 

koska se on jotenkin niin hellyyttävä.
  ♥ 

Illalla voi nautiskella kuumaa kaakaota 

vaikkapa terästettynä tummalla rommilla.

♥ ♥  

Kuusen vihreä tuoksu

¸.•☆´¨`☆•.¸¸.•☆´¨`☆•.¸¸.•☆´¨`☆•.¸

 

Ihan väkisin niitä joululauluja tulee lauleltua 

varsinkin kuusta perinteisillä koristeilla koristellessaan.
Nyt, kun se kadonnut muuntajakin kuusenvaloille löytyi. =)
Se oli jotenkin mennyt kuusenkoristelaatikkoon, jonne se ei
todellakaan kuulunut, koska kaikelle jouluiselle on
kolme pahvilaatikkoa varattuna, ja kuusen koristeet ovat
ihan omassa laatikossaan...
Mutta anyway, pääasia että muuntaja löytyi. 

Meidän kuusemme on pikkuruinen 

ja sen alle piti laittaa 

pikkuinen jakkara 

että kuusi olisi pidempi, 

mutta kyllä se oikeasti metsän vihreydelle 

ja joululle tuoksuu. 

Ah, tosiaan sitä tuoksua, 

kun kuusi talviunestaan sisätiloissa sulaa ja 

alkaa luovuttaa tuoksuaan. 

 

Tosin kuusen tuoksusta tulee ikävä kesää, 

metsiä, 

ja sitä tunnetta paljasjalkojen alla, 

sammaleissa astellessa.

Koska pikkuinen kuusi oli hieman kalju, 

se kaipasi jotakin ihan erityistä. 

Joten mie laitoin sille hellästi 

suuren silkkisen rusetin somistamaan 

pikkuista 

- mutta hyvin janoista -

joulupuuta. 

 Metallinen kuusenjalkamme meni rikki 

viime keväänä pihamaalle jäädyttyään 

sen viime vuoden ihanan kuusen jalkaan... 

Mutta hätä ei ole tämän näköinen. 

Kannattaa syksyllä laittaa talteen kiviä, 

joilla saa kiilattua johonkin isompaan ruukkuun 

maljakon, johon kuusen jalka työnnetään 

ja johon vielä siihenkin tulee pieniä 

mutta terhakoita kiviä 

pitämään koko kauneus pystyssä. 

Ja eikun sekaan vielä vettä. 

Kyllä se siitä.

Ulkona puhalsi yöllä Seija-myrsky, riehuen pihalla 

kaiken mahdollisen kimpussa jonka se vaan sai liikkeelle, 

heitellen niitä kaikkia joita Oskari ei Einon kanssa saanut 

mm pihamökin kuistilta vielä revittyä tai kumottua, 

mutta sisällä on lämmintä ja kotoisaa.

¸.•☆´¨`☆•.¸¸.•☆´¨`☆•.¸¸.•☆´¨`☆•.¸¸.•☆´¨`☆•.¸

Eilen paisteltujen piparkakakkujen tuoksu leijuu vielä tuvassa.

Rakkauden rauniot

  Ungru Manor 

Lumituiskussa ajellessamme 

osuimme tällaisen näyn kohdille 

ja meille tuli vastustamattoman hypnoottinen halu 

pysäyttää auto ja mennä tutkimaan 

tätä mahtavaa rauniota
joka veti meitä puoleensa... 

Kotiin tultuamme saatoin leikkiä hetken 

tutkivaa journalistia,
(se oli mielenkiintoista) 
ja löysinkin linnatalosta tiedonmurusia sieltä täältä:

Talon nimi on Ungrun linna. 

Taru kertoo että

Ewald von Ungern-Sternberg
oli suuresti rakastunut saksalaiseen neitoon

joka suostuisi Ewaldin puoliksoksi vain 
jos hän rakentaisi morsiamelle samanlaisen talon 

kuin Merseburgin linna Saksassa. 

Ewald von Ungern-Sternberg

Niinpä rakastunut Ewald palasi kotiseudulleen ja 

aloitti valtaisan linnakartanon rakentamisen 1893. 

Ungrun linnaa rakennettiin vuosia uutterasti  
mutta se ei koskaan tullut täysin valmiiksi, 

sillä morsian kuoli kesken rakennustöiden, vuonna 1896. 

  Ewald menetti samantien kiinnostuksensa taloon 
ja hylkäsi sen. 

Asumattomuuden lisäksi n 120 vuotta, sekä maailmansodat 
ovat kohdelleet kaltoin taloa, samoin kuin myös paikalliset asukkaat. 

Ikuisesti keskeneräiseksi jäänyttä taloa on ronskilla kädellä purettu 

ja sen kiviä on käytetty mm läheisen lentokentän kiitoradan täytteenä. (!!!!?) 

Jäljellä onkin enää suurinpiirtein yksi kolmasosa entisestä linnakartanon koosta 

vaikka nytkin kokonaisuus on jotain aivan hulppeaa. 
Näetkö missä Late seisoo? 

Pelkkä talon kivijalkakin on korkeampi kuin pitkä mieheni. 

♥ 

Aikoinaan talo oli ulkoisesti jo valmis, 

mutta sisätyöt jäivät ikuisesti tekemättä, 
saksalaismorsiamen kuollessa.

Tuo mitä on linnatalosta jäljellä, 

on takaosaa ja tornin jäänteitä.

Kesäisin talon avoimen sisäosan näköjään valloittavat kasvit. 

Sortumavaaran vuoksi emme menneet taloon sisälle.  

 Onkohan tämä se kuuluisa 

Peterin tammi? 

Talon ympärillä nimittäin kasvaa 

jopa Ewaldin aikaisia alkuperäisiä puita...

Nykyiset talon omistajat 

ovat suunnitelleet 

ryhtyvänsä valtaisaan urakkaan  
eli talon kunnostukseen. 

Raunioita tarkastellessa näkee, 
että niitä on tuettu ja hieman paikkailtukin jo. 

Onnea jättiurakkaan. 

Ewaldin syntymästä 
on 150 vuotta.
Hänen kuolemastaankin on 
jo 104 vuotta. 

Hän eli vielä 13 vuotta rakkaan
morsiamensa poismenon jälkeen, 
sairastuen vakavasti Pietarin matkallaan 1908,
 ja kuoli siellä helmikuussa 1909, 
jolloin hänet tuotiin junalla Haapsaluun 
josta kärryillä tuohon suureen taloonsa, 
jossa hän vasta vainajana
vietti ainoan yönsä koskaan, 
ja josta hänet seuraavana päivänä 
kuljetettiin Hiidenmaalle sukuhautaan.  

Jotenkin tuntuu siltä, 
ettei hän itse olisi halunnut viettää 
tuossa talossa edes sitä yhtä yötä 
ilman häntä, 
jolle talo oli tehty... 

Lunta sateli koko ajan 
taloa kierrellessämme, 
kuin pienet valkeat aaveet olisivat 
haluneet kertoa meille vielä jotakin... 


 ¸.•♥´¨`♥•.¸¸.•♥´¨`♥•.¸¸.•♥´¨`♥•.¸


Minä näen unia tästä rauniosta. 
Unissani se kuitenkin on ehjä, on kesä ja 
komeahiuksinen mies komentelee määräyksiä 
työmiehille ja ilmassa on odottava tunnelma... 

Johtuneeko uneni siitä, 
että otin raunioiden juurelta 
kolmikulmaisen kivimurikan muistokseni? 
Kivi on nyt olohuoneessamme ja kertoilee 
minulle öisin tarinoita...
 

   

Linkkejä: http://www.visitestonia.com/fi/ungrun-linna ,
http://www.manor.ee/?id=944&manor_id=83,