Translate

18.9.2008

Puhtipäivä

.
Näkymä edellisen kodin ikkunasta...
















Ikkunoiden pesu ei ollutkaan yksinkertaista.
Ne ovat isot ja aikas lahot... Pelotti että joka uloin
ikkuna hajoaa kun sain ne auki. Ne oli vaikea
avata ja vaikea pestä jo kokonsakin vuoksi.
Ei siinä tiennyt, miten olisi pitänyt esim kiinni
ikkunasta lastalla niitä kuivatessaan.
-Kaverin oisin tarvinut siihen puuhaan...

Yritin laittaa ikkunatiivistettä. Sillä seurauksella
etteivät ikkunat sitten enää suvainneet
mennä kiinni lainkaan! Aikani tuskailin, työnsin
ja väänsin ikkunoita ja opin kiroilemaankin
samalla, mutta ikkunat eivät menneet kiinni.
Suuri osa huolella laittamistani tiivisteistä piti
repiä irti. Harmitti...

Se tiivisteiden paikka oli ikkunakohtainen.
Joka ikkuna käyttäytyi eri tavalla. Tosin
joka ikkuna oikutteli avaamisessa ja sulkemisessa.
En HALUA enää KOSKAAN pestä noita ikkunoita!

Vaihdoin verhot talvisemmiksi ja sain pohkeet
helliksi. Se olisi ollut jonkun pidemmän immeisen
hommaa. =) Verhoja joutui kääntämään kaksin-
kerroin ripustaessani niitä verhonipseille,
sillä en halua leikata niitä lyhemmiksi, jos ne
joskus taas roikkuisivat jossain muussa ikkunassa.
Nyt värit huoneissa ovat enemmän omaa itseä.
Muuttaessamme tänne, annoin Miihkalin ripustaa
jotkut vaan verhot joka ikkunaan...
Kai olin niin suruissani, kun tänne jouduttiin.
Näkymä ikkunoista kun ei ole enää kuvanlainen...
Vaikka yritinkin iloita isoista ikkunapenkeistä
ja irvistelevästä laminaattilattiasta...

En ollut tähän asti kiinnittänytkään huomiota
siihen, ettei tämä kämppä edes näyttänyt kodilta.
Tänään vasta järjestelin esineitä piiloistaan
joillekin paikoille, ripustin pari taulua seinälle
ja ne verhot... Ne tekivät jo paljon.
Ja puhtaat ikkunat.

Vielä on jäljellä parvekelasit, mutta pesen
ne jonakin viikonloppuna, kun on vähemmän
ihmisiä kadulla. =)
Vaikka emme korkealla asukaan, niin silti
hieman huippasi pestä ikkunoita, saati
sitten parvekelaseja.
Nyt pitäis olla sellai messuilla esitelty ihme-
vesi-imuri
, jolla voisi pestä lattiat, matot,
huonekalut (kirjoitin ensin huonelakut)
ja IKKUNAT! =)
Ei tarvisi muuta, kuin seisoa partsin lattialla ja
pitkällä teleskooppivarrella varustettu imuri
höyryttäisi ja kuivaisi parvekelasit... Ah.

Se hauska imurikauppias muuten hiljattain soitti
miulle ja kyseli jokos ostaisin imurin. (Jäi nimi
ja numero tarjouslehtiseen.) Sanoin yhä
odottavani sitä lottovoittoa. Ja samassa hän
sanoi muistavansakin kuka mie olinkaan. =)
Kai mää messuilla hölisin itseni lähtemättömästi
miesparan muistiin. =D

Imuroin, pesin lattiat, ja tiskit ja itseni.
Puin villasukat ja muuta lämmintä päälleni.
Tuikkukynttilä palaa punaisessa kupissaan
ikkunalla. Nyt tuntuu enemmän kodilta.
Ihan hiukan...
Jospa sen fiiliksen saa aikaan tuo tunne, että
on tehnyt tämän kämpän vuoksi jotakin?



edit: Saakohan tuon mainonnasta provikkaa?
Nyt se on tässä postauksessa jo kaksi kertaa! ;D


Ps:
Kiitos Sukulaissielulle kauniista postikortista!
Postiljooni kolautti sen postiluukusta kesken
ikkunanpesun. =)

Kiitos myös O:lle eilisestä lämpimästä viestistä. =)





.

18 kommenttia:

Sooloilija kirjoitti...

Jonkun asunnon henki vaan on sellainen, ettei siitä oikein saa kotia vaikka kuinka yrittäisi. Uskon, että jo nyt olet saanut asunnon vaikuttamaan kodilta kun olet laittanut tauluja ja verhoja.
Kynttilät luovat tunnelmaa, aina!

Villasukat pitäisi etsiä minunkin juuri nyt, paleltaa, kävin luovuttamassa verta ja on jotenkin paleleva olo..

Anonyymi kirjoitti...

Olet sinä ollut ahkera ja nyt voi hyvällä mielellä nauttia olostaan.

Soletuuli kirjoitti...

Kyllä olet ollut ahkera , tarjoan täältä sulle suklaata - ole hyvä ... tummaa taloussuklaata .

Hallatarinoita kirjoitti...

Näin se on, Sooloilija.
Ihan totta!

Kyllä se nyt vaikuttaa enemmän kodilta
kun on viininpunaiset verhot olohuoneessa. =)
-Tai siis kaksi viininpunaista sängynpeittoa. =)

Omassa ikkunassani on kaksi ruskeaa lakanaa. =)
Niiden taustalle piti väkertää toiset kankaat, sillä ruskeasta lakanasta näkyi päivä läpi.

Tytöllä on tumman siniset poikien huoneen vanhat paksut puuvillaiset
-ihan oikeat verhot. =)
Tytär oli hyvin tyytyväinen.

Ja sain mie tuuletusikkunaluukuissa pysymään sitä tiivistettä,
niin on täällä hiukan hiljaisempaa
ja heti lämpimämpääkin... =)

Siun pitää muutes levätä nyt ja juoda jotain ravitsevaa juomaa.
Hienoa että siekin käyt verenluovutuksessa. =)
Tuntee tekevänsä jotain tärkeää
kun luovuttaa verta.


Tia =)
Hih!
Nooh, sanotaan että laiska töitään luettelee. =)
Mutta oikeasti tänä iltana täällä näyttää enemmän meidän kodilta.
Tähän asti tämä oli vaan kämppä. =)


Soletuuli =)
Kiitos!!! =)

Tytärkin koulustaan tultuaan kyseli
olenko syönyt mitään.
Sanoin että söin gluteenittoman sämpylän ja mehua.
En jaksanut pukea nätisti mennäkseni kauppaan. =)

Annoin tytölle rahaa jolla hän voisi ostaa itselleen ruokaa, mitä vaan.
Ja tytär tuo thairuoka aineksia ja väsää
meille ruuan ja jälkkäriksi oli tummaa suklaata! =D

Ihana lapsi.
Ihana siekin kun tarjosit suklaatia. =)
Kiits!

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä ikkunat on!?"#¤% Ihania kun ovat puhtaat, mutta se työ. Meillä on kolme lasia, ja kaikkien välistä on pestävä ainakin joka toinen vuosi, muuten on ihan harmaata. Eli kuusi puolta per ikkuna. Pesen yhden viikossa, kun on tuo niskakin tuollainen. Ja "vaari" pitää kiinni. Siis ikkunasta.
Hienoa jos alkaa "koti-ikävä" vähän helpottaa.
Minulla on tuo mystiikan risti kädessä ja tiedän, että vielä saat oikean kodin, mutta yritä jaksaa odottaa.

Hallatarinoita kirjoitti...

Saaanko, oi tietäjäleijonainen,
joskus oikean kodin? =)
No sitten jaksan odottaa. =)))

*hymy*

Hyvä kun siulla on kaveri tuollaisessa puuhassa.

Mie olen itepäinen ja teen yksin. =)
ja sitten kärsin itepäisyydestäni...

Se on sukuvika.
Mami oli mennyt tänään mökilleen ja rehkinyt siellä yksin... =(
Olisipa ottanut miut mukaan, vahvemmaksi...

Anonyymi kirjoitti...

Olen muutaman kerran piipahtanut tänne kurkkimaan... Täytyisi olla kunnolla aikaa, että ehtisin kaikki lukemaan!

Nyt on ihan pakko kommentoida ;) Yksi kaveri osti tuollaisen "pesijän". En kyllä tiedä minkä merkkinen oli. Pesi muutaman ikkunan ja vei takaisin kauppaan - oli kuulema pettymys.

Kyllä se vesi ja vileda vain on paras ikkunoiden pesussa...

Piipahtaja

Hallatarinoita kirjoitti...

Hei Piipahtaja. =)

Vesi ja vileda riittääkin puhtaassa paikassa, mutta
täällä kaupunkinoki mustaa kaiken.
Piti olla pesin ja vileda ja fairyvettä ja kuivain ja rättejä...
Kaikki mahdollinen tuli mustaksi.
Vileda-parkakin...

Siellä messuilla se imuri oli upia. =)
Onhan niitäkin varmasti monen merkkisiä.
Olen huomannut tv-shopissakin ihan satasella samanoloisen
vaan onko yhtä laadukas...?

Noo, ei mulla ois varaa semmoiseen.
Kunhan kehun, mitä näin. =)

Anonyymi kirjoitti...

Piipahduksestasi kiitos!

Blogissasi olen piipahtanut minäkin joskus aikaisemminkin. Kauniita kuvia, osuvia oivalluksia. Ja ihania runoja!

vuoroin vieraissa :)

Hallatarinoita kirjoitti...

Heips Kukkuluu! =)

Ja kiitokset kehusista. =)

*niijaa*

Anonyymi kirjoitti...

Ollos hyvä Hallatar. Hyvä, että kortti löyti perille.

Itsekin olin pulassa kun muutin isoon kaupunkiin. Koti näytti ensin kamalalta rotankololta ja siellä vierähti melkein seitsemän vuotta :D tavarat tekevät kodin.

Nyt on kaikki paremmin.

Loreal Blondi kirjoitti...

Ikkunoiden pesu on kovaa hommaa oli ikkunat millasia hyvänsä. Joskus sattuu, että saa ne pesetettyä kun on joku tempaus jossa partiolaiset tai 4H kerholaiset tekee kotisiivouksia.
Kannattaa silloin kannattaa...:)
Minuakin huimaa jo eka kerroksessa roikkua ikkunaa pesemässä. Jätän homman mielelläni vahvemmalle puoliskolle.
Kivaa teksitiäsi on helppo lukea!
Saat käydä toistekin blogissani...

Anonyymi kirjoitti...

Ah, ikkunoiden pesu :). Olipa mukavaa saada tietää, että joku muukin pesee ikkunoita! No okei, mulla on vaan kaksi mun oman huoneen ikkunaa vastuullani joten... krhm, mutta kuitenkin :)!

Hallatarinoita kirjoitti...

Sukulaissielu =)

Juu, ilahdutti!
Olenkin viime aikoina saanut monta sinisävyistä korttia. =)
Ja mie -öhöm- anteeksi maalaisuuteni, en edes tiennyt mikä
rakennus siinä oli, ennen kuin meilistäsi luin.! ;D

Kiva valaistus rakennuksessa. =)
Mutta että sää kiireidesi keksllä muistit mun pikku
runon korttienkaipuusta...
Se oli hellyyttävää!

*kiitshali*



Loreal Blondi

Mi en uskalla antaa kenenkään muunkaan avata noita
ikkunoita. On kuitennii miun vastuulla jos
koko lasi helähtää joko ulos tai sisään kämppään...
Saavat sitten omistajat itse miettiä, miten puhdistaa
ne, talven jälkeen sitten ensi vuonna... =)

Toivottavasti eivät aivan älyttömästi likaannu
tänä aikana...

Ja hei, samoin, olet tervetullut tännekin useemmin.
Aina on vesipannu kuumana.
Saa joko murukahvia, kaakaota tai teetä. =)



Enkerro =)

Onneksi kerroit! =D
Ei tosiaan kuulu mun lempipuuhiin.
Varsinkin jos saa pelätä lasien hajoavan käsiin.

Mutta ompa nyt lämmintä ja hiljaista.
Sain siis jotain kuitenkin aikaan. =)

Anonyymi kirjoitti...

Minä odottelen ilmojen lämpenemistä jotta tarkenen pestä ikkunani ja parvekelasit. Koko huusholli näyttää paljon siistimmältä kun ikkunat on puhtaat. (ilmankos meillä on niin siivottoman näköistä ;) On totta että kaupungissa niitä saisi olla alvariinsa pesemässä. Taidan laittaa vain sälekaihtimet kiinni ;)

Hallatarinoita kirjoitti...

Sinikka. =)

Miullakin oli Miihkalin vanha verkkapuku päälläni
ja miulle tuli HIKI!!!!=)

Mie taidan laittaa pitsiverhot kii
nastoilla noihin yläpokiin. =)
Ei näy jos linnut kakkii lasit tai kaupunkinoki kuraa ne...

Tää on niin vanha talo, ettei verhokiskojakaan ole kuin yksi per ikkuna.

Anonyymi kirjoitti...

Hi..hii, ny on yhdet lasit pesty het aamusella ja kylymä tuli. Ukko ol piilottanut verkkarinsa ;)

Hallatarinoita kirjoitti...

Mamma Myy =)

Yhdetkin on hyvä juttu.
Mutta voi ukkoa...
Että menee nyt piilottamaan verkkarinsa...! =D