Kuluta vähemmän ja siivoa jääkaappisi

Maapallo pyörii riippumatta siitä, mitä me teemme sille,
ja me itse sopeudumme luomaamme uuteen ympäristöön.

Muovi on suuri keksintö
josta tuli suuri vitsaus.

Joka vuosi käytämme useita tonneja muovia, 

meillä on mikrohelmiä shampoossa ja meikeissä,
ja muovit löytävät tiensä vesistöihin ja mereen, 

mereneläviin ja ihmisten ruuaksi... 


Kuluta vähemmän roinaa -päivä perustettiin osana
ympäristöä säästävää kampanjaa, 

pelastamaan maailmaa. 

Kukin meistä voi vähentää omalta 

osaltaan mm muovijätettä. 

Kierrätä kaikki 
minkä voit. 

- Myös muovi. 

Maapallon tulevaisuus 

on meidän käsissämme. 

Siivoa jääkaappisi -päivä on myös tänään. 

Filantropiapäiväkin on juuri nyt. 

Diabetespäivä

Diabeteksen kirjo on laaja. Nykykäsityksen mukaan diabetes on joukko erilaisia sairauksia. Niitä yhdistää energia-aineenvaihdunnan häiriö, joka näkyy kohonneena veren sokeripitoisuutena. 

• Diabetes (vanhalta nimeltään sokeritauti) on pitkäaikaissairaus, joka vaatii päivittäistä omahoitoa.

• Diabeteksessa haima ei tuota insuliinia tarpeeksi tai ollenkaan tai insuliini vaikuttaa elimistössä puutteellisesti.

• Suomessa on noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa.

• Tyypin 2 diabeetikoita tiedetään olevan noin 300 000. Lisäksi arvellaan, että noin 150 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. 

 Teksti: Diabetesliitto 

Tänään on Maailman diabetespäivä 

(WHO) 

Tänään on myös Relaa ja piristy -päivä. 

Ole kiltti

Tänään on Maailman kiltteyspäivä. 

Mitäs kilttiä aiot tehdä? 
Minä ajattelin lämmittää taloa 
illalla ja tehdä kotiin ihanan tunnelman... 

Nyt on myös Nuorten lukijoiden päivä. 

Tänään alkaa myöskin Parisuhdeviikko. 

Hyvää sinkkujen ja origamien päivää sunnuntaina!

Ei ole täyttä varmuutta siitä, milloin ja missä Singles' Dayta vietettiin ensimmäistä kertaa, mutta yleisen teorian mukaan sitä juhlittiin vuonna 1993 ensimmäistä kertaa Nanjingin yliopistolla   

 jossa joukko nuoria miehiä juhli sinkkuuttaan protestina ystävänpäivälle ja ostivat toisilleen lahjoja. 

^{Sinkkujen päivä onkin kiinalaislähtöinen marraskuun 11. päivä vietettävä juhlapäivä, jolla juhlistetaan ihmisten sinkkuutta.} 

 Vuonna 2009 kiinalainen verkkokauppayritys Alibaba alkoi markkinoida Singles' Dayta ostospäivänä ja siitä lähtien päivä on ollut suosittu ostospäivä verkkokaupoissa. 

 2010-luvun puolivälissä monet kiinalaiset alkoivat pelätä talouskasvun hidastuvan ja alkoivat säästää rahojaan Singles' Dayta varten. 
Singles' Day on nykyään kokonaismyynnin arvoltaan 
maailman suurin ostospäivä.

Sunnuntaina vietetään siis Sinkkujen päivää 

sekä mm Origamipäivää.

Origami tarkoittaa japanilaista paperintaittelua 
ja sen tuloksena syntynyttä paperiesinettä. 

Nimi origami (折り紙, oru ’taittaa’ ja kami ’paperi’) otettiin käyttöön Japanin ulkopuolella toimineissa origamiyhteisöissä 1950-luvulla, ja pian nimitys levisi kautta maailman tarkoittamaan paperintaittelutaidetta.

Vanhin kiistaton maininta origamista on japanilaisessa runossa vuodelta 1680. Japanilaisia origamikuvien puupiirrosmalleja esitellyt teos Ranma Zushiki vuodelta 1734 on ensimmäinen painettu todiste origamista. Vanhin tunnettu origamiohjeita sisältänyt kirja on Senbazuru Orikata vuodelta 1797. Yksi kirjan ohjeista neuvoo perinteisen origamikurjen teon, ja kirjassa on myös irtileikattavia mallikaavioita. 

 

Länsimaissa paperia alettiin valmistaa 1300-luvulla. Euroopassa kehittyi samalla myös tärkättyjen lautasliinojen laskostaminen taiteeksi. Osa klassisia lautasliinan taittelumalleja on siirtynyt origamiharrastuksen perusmuotoihin. Valmistustekniikoiden kehittyessä markkinoille alkoi tulla aikaisempaa ohuempaa ja taipuisampaa paperia. Vanhimpia tunnettuja eurooppalaisia malleja on espanjalainen lintua muistuttava parajita. Varhaisin tunnettu säilynyt taiteltu eurooppalainen malli on vuodelta 1810 peräisin oleva hevonen ja ratsastaja. 

 

Kun japanilainen kulttuuri tuli Euroopassa suosituksi 1800-luvulla, origamia esittelivät kiertelevät taikurit, jotka olivat oppineet taitonsa Japanissa. Myös näyttämötaikurit ottivat origamin ohjelmistoonsa, ja kahlekuningas Harry Houdinikin julkaisi origamikirjan nimeltä Paper Magic. 

 

Japanilainen Akira Yoshizawa ja yhdysvaltalainen Samuel Randlett kehittivät 1960-luvulla terminologian, jonka kansainvälinen origamiyhteisö omaksui. Sen ansiosta origami-ideoita ja -malleja voitiin nyt levittää maailmanlaajuisesti mallikaavioina. 

 

Origamin suurimmat kehitysaskeleet on otettu viime aikoina, kun alan harrastajien lisääntynyt ideavaihto sekä paperiteollisuuden ja valmistusmenetelmien kehittäminen tekevät mahdolliseksi suunnitella ja toteuttaa yhä monimutkaisempia töitä. Osa suunnittelijoista valmistaakin nykyisin paperinsa itse. 

 

Moderni origami on kehittynyt itäisten ja läntisten vaikutusten sulautuessa yhteen. Uusia origamin muotoja ovat esimerkiksi modulaarinen origami, tessellaatiot, märkätaittelu ja paperin rypistäminen. 

 

Nykyaikaiselle origamille on entiseen verrattuna tyypillistä se, että uusien mallien suunnittelijat tunnetaan nimeltä ja he saavat kunnian luovasta työstä. Joidenkin mielestä origamimalleille pitäisi jopa saada tekijänoikeudet. 

 

Japanin ulkopuolisissa maissa on perustettu useita origamijärjestöjä, myös Suomessa. Monet ryhmät järjestävät origamiharrastajien kansainvälisiä kokoontumisia.

#OrigamiDay

 /Wikipedia 

Forget-me-not

Älä unohda minua päivä on tänään vaikkeivät 

lemmikit enää kukikaan... 

Lemmikit (Myosotis) on lemmikkikasveihin (Boraginaceae) kuuluva kasvisuku. Suvussa on noin 50 lajia, ja vaikka niissä on eroja, useimpiin sopii sama yleiskuvaus: pieniä (halkaisija alle 1 cm, usein alle 5 mm) varsin litteitä viisiterälehtisiä vaaleansinisiä kukkia, jotka kasvavat karvaisissa varsissa ”naama” ylöspäin ja kukkivat keväällä tai alkukesästä. 

Kukkien väri vaihtelee, ja vaaleanpunaiset 

ja valkoiset muodot ovat varsin yleisiä. 

Lemmikkilajeja kasvaa liki kaikkialla, mutta pari 

eurooppalaista lajia on levinnyt muillekin mantereille 

suosittuina puutarhakukkina. 

Lemmikkin nimi on useissa kielissä 

”älä unohda minua”-kukka. 

Jos joku kuitenkin unohtaa 
ja hylkää, 
suru voi saada aikaan
särkyneen sydämen oireyhtymän... 

Röntgensäteitä, tiedettä ja rauhaa

Pidä huoli ettet saa vuodessa liikaa 

röntgensäteilyä. Joskus röntgenkuvaus on 

turhaa jos tutkimukset voi suorittaa muilla tavoin 
ja liiallisista kuvauksista voi silloin kieltäytyä. 

Tänään on Röntgenpäivä. 

Kuva: Terveyskirjasto/ säteily ja terveys

Kokkaa jotain rohkeaa -päiväkin on tänään. 

Mikä on rohkeinta mitä sinä olet kokkaillut? 

 8.–12. marraskuuta on

Kansainvälinen tieteen ja rauhan viikko, 
ja 10.11. 2018 on Maailman tiedepäivä 
rauhan ja kehityksen hyväksi (UNESCO)

 

Luonto parantaa stressinkin

Stressi on parhaimmillaan myönteistä, koska se valmistaa huippusuoritukseen.

Kohtuullinen väliaikainen stressi voi jopa lisätä tarkkaavaisuutta, keskittymis- ja suorituskykyä. 

Stressi voi siis olla myös positiivinen voimavara. 

Stressi kuuluu kaikenikäisten ihmisten elämään. 

Sitä tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseen, 

mutta liiallisena se on haitallista.

 

Stressinhallintaa opettelemalla stressi pysyy tasolla, jossa sen haittavaikutukset eivät häiritse. Stressioireiden tunnistaminen ajoissa mahdollistaa asioihin puuttumisen ennen kuin 

stressi kasvaa liian suureksi. 

Liiallinen paine sotkee elimistön palautumisjärjestelmän ja voi johtaa uupumukseen. Niinpä jokaisen olisi hyvä tunnistaa itsessään, miten keho viestii positiivisen stressin muuttumisesta negatiiviseksi. 

Arkikielessä stressillä tarkoitetaan yleensä ihmisen omia kokemuksia kuormittavassa tilanteessa. Stressiprosessi on vuorovaikutusta ympäristön ja yksilön välillä. Siihen kuuluvat stressitekijät, stressireaktiot ja niihin liittyvät kokemukset. 

Mi­ten stres­si il­me­nee?

Stressin tehtävänä on ottaa ja saada voimavarat kokonaisvaltaisesti käyttöön. Alkuvaiheessa se myös saa havahtumaan siihen, että ollaan tilanteessa, josta ei selvitä tavanomaisilla keinoilla. Silloin vireystila kohoaa, sydämen lyöntitiheys nousee, verenpaine kohoaa, hengitys kiihtyy ja lihasjännitys lisääntyy. Kun stressi jatkuu, ihminen on usein touhukas, keskittynyt haasteesta selviytymiseen eikä havaitse tai muista muita asioita. 

Työn alla oleva tehtävä sekä rutiinit sujuvat hyvin, mutta erityistä panostusta vaativat toiminnot jäävät sivuun tai eivät onnistu. Myös tunteiden hallinta voi lopulta pettää, ihminen voi purskahtaa itkuun tai saada raivokohtauksen. Pitkään jatkuva stressi kuluttaa voimavaroja. Koko elimistö on aktivoitunut ja moni kokee oireita kehossaan. Rinnassa on painon tunnetta, henkeä ahdistaa, on vaikea rentoutua ja vatsa on sekaisin. 

Stressi vaikeuttaa unta. On nukahtamisvaikeuksia ja uni on katkonaista tai lyhyttä. Kaikki voimavarat suuntautuvat selviytymiseen ja muu toiminta jää taka-alalle eikä siihen jää energiaa. Usein oireitaan ei itse havaitse, koska on niin keskittynyt selviämiseen. 

Samoin kuin tunteet ja asenteet siirtyvät ihmiseltä toiselle myös stressi on sosiaalinen ilmiö. Se voi siirtyä ja tarttua ihmisten välillä sekä työpaikoilla että kotona. Stressitaso voi vaihdella hetkestä ja asiasta toiseen, elämäntilanteista ja tavoitteista riippuen. 

Se, mikä toisesta on stressaavaa, voi olla toisesta innostavaa. Eroa on myös siinä, minkälaisia reaktioita yleisesti stressaavina pidetyt tehtävät tai tapahtumat ihmisissä aiheuttavat. 

Mielekkäin stressitason mittari on oma kokemus. 

Kei­no­ja stres­sin­hal­lin­taan 

• Syö säännöllisesti.
• Nuku ja lepää riittävästi.
• Liiku säännöllisesti.
• Rentoudu.
• Ole jouten välillä.
• Pidä pieniä taukoja päivän mittaan, vaihda asentoa ja liiku.
• Käytä nautintoaineita vain kohtuullisesti.
• Hae tukea ystäviltä, tuttavilta, työtovereilta tai harrastuskavereilta.
• Hemmottele itseäsi.
• Pidä huoli rajoistasi, ole jämäkkä.
• Virkistäydy, hulluttele, käytä luovuuttasi.
• Puhu tunteistasi.
• Pidä yllä rakentavaa ajattelua, vastusta kielteistä ajattelua.
• Näe vastaiskut oppimiskokemuksina.
• Vältä mustavalkoista ajattelua.
• Huolehdi, että tavoitteet ovat realistisia ja johdonmukaisia.
• Luo aikataulu ja työjärjestys.
• Vaali itsellesi merkityksellisiä asioita. 

Tekstit sivulta: 

Suomen mielenterveysseura 

Tee seuran sivuille testi: 

Kuinka herkkä olet stressille 

ja samalla löydä keinoja selättää stressisi. 

 

 

 

 

Tiesitkö, että lyhytkin metsäkävely 

on hyväksi mielen hyvinvoinnille.

Luonto parantaa...  

 

Tänään on Stressitietoisuuden päivä. 

Miestenviikko

Heinäkuun helteillä meillä on naistenviikko 

ja tänään alkaa miesten viikko.

Vuorossa on neljästoista miesten viikko, 

joka järjestetään isänpäivään päättyvällä viikolla 

näin kura- ja kaamosaikaan, marraskuussa.  

Hyvää miesten viikkoa siis 

ainakin muutamalle tuntemalleni 
hyvälle miehelle. 

Miessakit ry

Miesten viikko fb:ssa 

Tänään niin ikään oleva porraspäivä

haastaa hissin sijaa käyttämään portaita. 

Tänään on myös   

Maailman tsunamitietoisuuden päivä. 

 

Poisnukkuneiden päivä

Muutaman kerran vuodessa hautausmaat ovat hyvin 

kauniita ja tunnelmallisia paikkoja ja tämä ilta on yksi niistä. 

Monilla haudoilla kynttilät palavat koko viikonlopun.

Kynttilöiden lisäksi useat käyvät laittamassa

rakkaidensa leposijoille myös talvenkestäviä somisteita 

 viimeistään Pyhäinpäiväksi.

Jos rakas poisnukkunut lepää liian kaukana,
voit laittaa kynttilän palamaan hänelle pihallesi,
parvekkeellesi, ikkunallesi tai vaikka pöydällesi.
Hän näkee sen kyllä sieltäkin. 

Kirjailijapäivä ja jotain muutakin

Tänään on kirjailijapäivä. 

  On myös

Miehet tekevät päivällistä -päivä 
(ainakin sellaiset kokkaavat, jotka ovat joko 
ruoka-alalla tai jotka ovat jo lapsuudenkodissaan 
saaneet kokkailla!) 


Nyt on myös

Kansainvälinen väkivallattomuuden päivä. 

Kansallinen kateuspäiväkin on tänään.  
Kateus on NIIN turhaa! 
Vanhan suomalaisen sanonnan mukaan 
kateus vie kalatkin vedestä... 
Näin se on.