Translate

27.10.2017

Tuntematon sotilas





Kansa poistui vakavina ja hiljaisina teatterista. Osa silmät kosteina kuten mekin.

Minä katselen yleensä aina kaikkia ohjelmia ja elokuvia kuvaajan silmin ja pidin erityisesti tämän elokuvan kameratyöskentelystä. Mika Orasmaasta vielä tullaan kuulemaan paljon lisää. Luontokuvaukset olivat lohdullisen kauniita sodan rumuuden ja armottomuuden keskellä. Suomi on kaunis maa. Onneksi meillä on luonto. Luonto parantaa...

Näin naisena en olisi halunnut katsoa sotimista niin kauan, enkä niin tarkasti ja katselinkin välillä muualle, kun ammukset, jyminä ja raadollisuus täyttivät valkokankaan. Toisaalta jos elokuvan nimenä on mikä tahansa sotilas, mitä muuta voit odottaa kuin sodan kauhujen kuvausta. Hyvin pelottavan toden tuntuista. Monesti, vaikka tiesin mitä elokuva sisältää, säikähdin illan aikana jotakin. Ihan syystä elokuvan ikäraja on 16 v. 

Yksi nainen käveli pois leffan puolivälissä eikä palannut enää takaisin. Itsekin pohdin kauan elokuvaan lähtöä, saatuani sattumalta liput kahdelle elokuvaa katsomaan, koska en ole halunnut niitä kahta muutakaan versiota tästä aiheesta katsoa kuin kerran.
Onneksi päätin mennä.  

Jussi Vatanen oli loistavan hieno Koskelan roolissaan.
Pidin myös Aku Hirviniemestä Hietasena.  Hani piti kovasti Rokan osaa esittävästä Eero Ahosta. Loistavia olivat myös Johannes Holopainen Kariluotona, Max Ovaska Määttänä, Samuli Vauramo Lammiona, Akseli Kouki Salona, Mikko Kouki Korpelana, Andrei Ale'n Rahikaisena, Joonas Saartamo Lahtisena, Hannes Suominen hihittelevänä Vanhalana, Severi Saarinen Lehtona (vaikka en siitä hahmosta pidäkään), ja Eino Heiskanen Riitaojana, Hemmo Karja Mielosena, Pirkka-Pekka Petelius, kapteeni Kaarnana, kaunis Diana Potzharskaya Verana,  Annika Stenvall Raili Kotilaisena, Arttu Kapulainen jotenkin ressukkana Sutena ja Juho Milonoff, jolle jotenkin loistavasti matsasi Honkajoen hahmo jousipyssyineen. Janne Virtanen melkein (anteeksi vain) koomisena everstiluutnantti Karjulana oli myös aikamoinen...

Hanin mielestä ohjaaja Aku Louhimies on selkeästi opiskellut Veteen piirretyn viivansa ja Pelastakaa sotamies Ryaninsa hyvin. Ne sotakuvat tulivat varsinkin alussa hänen mieleensä. Suurimmaksi osaksi elokuvan innoittajana on toki kuitenkin Väinö Linnan Sotaromaani, eli v.2000 julkaistu sensuroimaton versio v.1954 julkaistusta Tuntemattomasta sotilaasta.  

Jokainen suomalainen tietää mistä Tuntematon sotilas kertoo, mutta jos ei tiedä niin tässä muistutus: Elokuva kertoo Rokan, Kariluodon, Koskelan, Hietasen ja heidän taistelutovereidensa tarinan – miten toveruus, huumori ja halu jäädä henkiin yhdistävät miehiä matkalla sinne ja takaisin. Sota mullistaa niin yksittäisen sotilaan kuin kotirintamalle jääneidenkin elämän ja jättää jälkensä koko kansakuntaan.-Tuntematon sotilas 2017-

Oli tärkeää tuoda elokuvassa esiin miten naiset tekivät tärkeää, väsymätöntä työtään, miten lotat uurastivat rintamalla, miten kotiväki, pääasiassa naiset, jäivät pitämään huolta karjasta, pellosta, lapsista ja taloista ja miten sota kosketti myös naisia. 

Tämän "Vesalan"  tilalla Rokan vaimona olisi kuitenkin voinut olla joku oikea näyttelijä, jonka ei olisi tarvinut ihan pakosti laulaa, eikä näyttää omaa omituista näkemystään saunassa vihtomisesta, 
(ohjaajan haastattelusta myöhemmin kuulin että se kaikki oli  esiintyjän omaa valintaa, hah!)0
Vesalan saunakohtaus oli elokuvan turhin kohtaus jota ei olisi tarvittu lainkaan. 

Tämä elokuva on aivan selkeästi (ja loistavasti) tehty kansainvälisille markkinoille, joten jotkut julkkiskasvot esiintyvät siinä ehkä markkinointikikkana. 
 
Voi olla että Robin Packalenkin oli tällainen kikka mutta hienostihan nuorimies Hauhiaa näytteli, ja hänen kohtalostaan tuli ihan suru. 

(Muutenkin kyynelehdin ja pyyhin silmiäni vähän väliä kaulaliinaani. Asiaa ei silmien kirvelyssä ja kurkun karheudessa parantanut se, että viereeni istui nainen, joka selkeästi asustaa hometalossa. 
-Minä niin tiedän sen hajun... =/ Valitettavasti. Niin tietävät lapsenikin...
Mietin, pitäisikö naiselle sanoa jotain siitä asiasta... 
En sanonut. Kuuntelin vaan sisimmässäni huolissani hänen pahalta kuulostavaa yskäänsä... 
- Voiko ylipäätään kenellekään sanoa töksäistä että hei, tiedätkö että asut hometalossa?

Palataanpa elokuvaan. Pidimme kovasti Lasse Enersenin musiikista. Se oli loistavaa, kansainvälistä laatua. Äänitys - kuten elokuvan alusta selviää - oli sekin tehty huolella. 

Ehkä joidenkin vuorosanat tosin olivat jollain oudolla murteella ja jopa slangilla, jota en ole koskaan oppinut tulkitsemaan, vaikka itsekin puhun sekaisin monen murrealueen sanoja. 
-Toisaalta, sodan melskeessä varmasti kaikki kuulevat huonosti. 

Venäjänkielisiin sanoihin kaipasin tekstitystä vaikka jonkun sanan sieltä täältä ymmärsinkin. 
Saksankielisiin sanoihinkin olisi voitu laittaa teksti suomeksi, sitä kieltä en osaa. 
- Ai niin, tämä on Suomi 100 -elokuva.


Kuulemma maailmalle on leikattu oma, kaksituntinen versio elokuvasta?  Hyvä se olisi tämäkin ollut ihan tällaisenaan maailmalle saakka...  



Sodan melskeen, ammusten, 
komentojen ja tuskanhuutojen keskellä 
kauhun pauhu työntyy taka-alalle ja 
voit kuulla, miten kovakuoriainen kävelee. 
 Tai miten lumi ja sade rummuttavat korsun kattoa, 
sotilaan metallista kypärää. 

 

Surun ja tuskan voi aistia sotamiehen ilmeessä, lottien väsyneissä kasvoissa, venäläisnaisen silmissä, kuolevan viimeisessä silmäyksessä kohti puiden latvuksia. 

Laulavatko linnut silloinkin,  kun tykit ja muut aseet räjähtelevät? 




Sota on aina turha. 
Kukaan ei voita sotimalla. 
Sota on yhtä kuin kaiken kattava 
valtaisa suru, kipu ja häviö. 



Kiitos ohjaajalle, kuvaajalle, näyttelijöille, 
avustajille ja aivan kaikille. 
Teitte dramaattisen todentuntuisen elokuvan. 
Muistutuksen siitä, miten turhaa sota on.  
Mikään ei voi parantaa sodan arpia. 

 

Aku Louhimiehen
Väinö Linnan Sotaromaanin perustuva
Tuntematon sotilas
oli parempi kuin Edvin Laineen
tai Mollbergin ohjaamat.


*******************

PS1: 


Mutta... kun aikanaan maaliskuussa 2018 
Suomen elokuva-alan Jussi-patsaat 
jaettiin, katsoin elämäni ensimmäisen 
ja viimeisen kerran sen "gaalan". 

Oikeasti se koko tilaisuus oli tämän elokuvan 
sekä ohjaajan joukkolynkkaamista. =( 

Aku Louhimiestä puhuteltiin 
pelkäksi Akuksi jne, eikä omituinen kulttuuri- 
ministerimme (en minäkään halua mainita hänen nimeään) 
halunnut lapsellisesti ojentaa Louhimiehelle edes 
vaatimatonta taulua (?) kansan valitsemasta 
parhaan elokuvan maininnasta!!!???!!!!!  

Argh! Hoh hoijaa!!!! 

 Tuntemattomalle sotilaalle olisi 

kuulunut Jussipatsas parhaasta 
elokuvasta, (ne muutkin nähtyäni) 
sekä ehdoton Jussi parhaasta kuvauksesta 
ja musiikista. 

Sivuosa-Jussin olisi pitänyt mennä 
Aku Hirviniemelle.
Parhaan ohjauksen 
pystin olisi kuulunut mennä 
Aku Louhimiehelle 
tästä nimenomaisesta 
elokuvasta!

 On hävettävää että tämä upea 
elokuva samalla lytättiin ihan
tarkoituksella 
juuri ennen Jussi-gaalaa 
kun muutamat 
näyttelijät alkoivat suureen ääneen syyttää 
Aku Louhimiestä vuosien takaisista 
heidän omien rooliensa ohjauksista, joissa 
näin jälkeenpäin ajattelivat yllättäin tulleensa 
jollain lailla nöyryytetyiksi, 
ja tämä kaikki sekoitettiin ihan eri asiaan, 
amerikkalaisten Me Too-kampanjaan ... 

Jotkut näyttelijöistä kuitenkin ovat olleet 
Louhimiehen ohjauksessa uudelleen ja 
uudelleen, 
- eivätkä ole saaneet suutaan 
aiemmin auki...?!!!!!!!!!!! 

Ai niin- yksi mieskin - joka paremmin 
tunnetaan laulajana, 
on myös nyt vuosikymmeniä myöhemmin 
ilmoittanut tyytymättömyytensä 
Louhimiehen metodeihin...  
Hänkään - puhetyöläisenä - 
ei sitten aiemmin osannut puhua... =(

-Miksi tämä joukko ei  
puhealan ammattilaisina saaneet suutaan 
auki jo silloin, vuosia sitten suoraan ohjaajalle

 Eikö olisi ollut reilumpaa setviä 
näkemyserot silloin kun tilanne oli 
akuutti? Kieltäytyä mahdollisesti 
ohjausmetodeista? 
- Tai jopa roolista? 


Miksi JUURI nyt, kun Tuntemattoman
sotilaan ja sen koko tiimin olisi
kuulunut saada sille kuulunut maine,
kiitos ja kunnia? 
Tämä oli näiltä henkilöiltä 
ihan tarkoitushakuista, tällainen salakavala kosto?  

Muutama naisnäyttelijä 
esitti gaalassakin mielenosoituksiaan, 
- poistuen samalla katsojien 
lempinäyttelijöiden statuksista. 

Ainakin minun.




Me katsojat olemme sitä
mieltä, että Tuntematon oli vuoden
2017 Paras elokuva.

Kiitos Aku Louhimies,
ja koko Tuntemattoman työtiimi. 

-Ja miten minusta tuntuu että olen ainoana koko Suomessa häntä puolustamassa????!






Ps2:  31.12.2018 
Eilen Yle alkoi näyttää Aku Louhimiehen Tuntematonta sotilasta viisiosaisena sarjana. 


Sarjana tämä tarina on hieman erilainen kuin elokuvana, jo alku oli erilainen, mutta katsomme koko sarjan maratonina sitten kun kaikki osat ovat boxilla. 

Katsoimme maratonina boxiltamme 
10.2.2019 Tuntemattoman sotilaan tv-sarjana. 

Oli se...
Olo oli sanaton... 
Se on hieno teos. 
En voinut katsoa uudelleen sitä 
ambulanssikohtausta. 
Pakenin keittiöön kokkaamaan. 

Kyyneliltä en välttynyt kuitenkaan. 

Sota 
On 
Niin 
Turhaa... :( 

Mutta elokuva 
sekä sarja ovat upeita. 












PS3: 
Uskomattoman vähäisestä arvostuksesta kertoo sekin että koko elokuva nähtiin  televisiosta vasta yli kaksi vuotta ensi-iltansa jälkeen, 6.1.2020... 💔












11 kommenttia:

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Liput ovat jo varattuna tuohon. Itseäni on vähän arvelluttanut tykkäänkö tuosta, mutta miehen kaveriksi lähden..:)

Hallatarinoita kirjoitti...

Minäkin laitoin välillä silmät kii... <3

Hitunen kirjoitti...

Kiitos elokuvaterveisistä! En usko, että voin tuotakaan katsoa, sillä aiemmatkin ovat jääneet kesken katsomisen juuri tuon sotimisen takia. En vain pysty uutisiakaan katsomaan, jos näytetään verisiä ruumiita tms. Elokuvan tv-mainoksessa se musiikki on kuulostanut kyllä kauniilta ja maisemat samoin.
Mietin myös tuota, kun sanoit, että me suomalaiset juhlimme yleensä niin vakavasti. Se on totta. Maailmalla liikkuessa olen huomannut, että melkein juhlaan kuin juhlaan kuuluu ilotulitus - Kreikassa jopa pääsiäisen juhlintaan. Itsenäisestä maasta on syytä olla kiitollinen, mutta voisi sitä juhlia toki ilolla ja riemulla!

ruusutarha.blogspot.fi kirjoitti...

Kiitos, annoit tarkkaa selontekoa elokuvasta. Minäkin vähän olen epäillyt, että voiko siitä aina vain tehdä parempaa, mutta jokaisella tekijällä on korostettuna jokin uusi ja erilainen näkökulma.
Ymmärrän jotenkin, että itsenäisyyspäivänjuhlat ovat muistona sodasta niin kauan kuin veteraaneja on olemassa. Uskon, että se muuttuu vielä iloisemmaksi aikojen saatossa.

Hallatarinoita kirjoitti...

Kyllä voisi, koko kansan voimalla! Nyt kaikki keksimään uusia tapoja viettää itsenäisyyspäivää ja pönötys pois!

Hallatarinoita kirjoitti...

Mutta en spoilanut. ;)
Tämä Tuntematon mutta tunnettu sotilas, on kaikkein parhain.
Kiitos Louhimiehen, joka antaa näyttelijöiden itse päättää paljosta. Kun luotat toiseen, hän tekee parhaansa.

Hannah kirjoitti...

Kiitos Una mielenkiintoisista elokuvaterveisistä! Kovasti tahtoisin käydä myös katsomassa tämän, mutta olen joutunut toppuuttelemaan itseäni toipilasolon takia. Kunpa elokuvan voisikin jo katsoa kotisoffalta. Nähtävähän tämä on vaikka raskas ja kipeäätekevä leffa kyseessä sotimisen julmuuden ja raakuuden takia. Uskon, että kokemuksesta tulee koskettava ja vaikuttava.

Hallatarinoita kirjoitti...

Pikaista paranemista sinulle!

Kyllä se oli niin vaikuttava kokemus että elokuva on mielessä vähän väliä...

sylvi kirjoitti...

Sota on todella turhaa. Olen syntynyt sodan keskellä. Koti jäi rajan taakse. Ei mitään saatu mukaan. Taivaan Isä on kuitenkin pitänyt meistä huolen ja antanut rauhan ja hyvän elämän. Kiitollinen olen.
Tänne ruotsiin saamme sen elokuvan vasta ensi vuonna.
Hyvää viikonloppua sinulle.

Hallatarinoita kirjoitti...

Anonyymi kirjoitti...

Olen samaa mieltä tästä vesalaksi kutsutusta. Ainoa turhake elokuvassa. Ei ole näyttelijä. Tai yrittihän hän näyttää jotain... Ei ole laulajakaan. Yksi Suomen turhista julkimoista.