Minun piti ostaa callunoita,
eikä vähiten niiden nimen vuoksi,
mutta päädyinkin vahvatekoisempiin
kanerviin. Jos niitä ei nyt enää kastele,
eikä laita sään armoille, niin niissä on
keväällä vielä paljon viininpunaisia kukkia.
Ovat ikäänkuin kuivakukkia. =)
Pihan pensaita syysasussaan.
Vaahteroiden värijuhlaa.
Koivut ovat tätä nykyä miltei
lehdettömiä, eli tämä kuva
portinpielen koivusta
on jo historiaa.
Tuuli on tehnyt tuhojaan.
Sade on läiskinyt lätäköitä pihaan.
Eikä minulla ole edes kurahousuja...
portinpielen koivusta
on jo historiaa.
Tuuli on tehnyt tuhojaan.
Sade on läiskinyt lätäköitä pihaan.
Eikä minulla ole edes kurahousuja...
Jotenkin rangaistukseksi ja luonnon kostoiskuksi
- minulle, kun en sieniä voi syödä
enkä välttämättä haluaisi edes nähdä -
- minulle, kun en sieniä voi syödä
enkä välttämättä haluaisi edes nähdä -
pihaamme ilmestyi kaikenlaisia sieniä sinne tänne,
joitakin jopa kamalasti kuten näitä harmaita ällötyksiä.
Keskimmäinen Murunen koetti saada minut
innostumaan sienten kuvaamisesta,
joten yritin nieleskellen parhaani.
innostumaan sienten kuvaamisesta,
joten yritin nieleskellen parhaani.
Se, ettei siedä edes sienten hajua,
saattaa näkyä jopa kuvissa... =)
Nämä limaiset ällötykset katosivat
muutaman päivän päästä ilmestymisestään
ja niiden tilalla nurmikolla oli vain
mustia läiskiä...
Mätänivätkö ne samantien vai
söikö ne joku? Jäniskö?
Olipa sillä huono maku. =D
Olipa sillä huono maku. =D
Tämä näytti Keskimmäisen Murusen mielestä
Kinder-suklaamunan kuorelta. Hän kävi jopa
koskemassa tuota ja totesi jotta sieni se on.
Joku outo sellainen.
Hanhetkin ovat tehneet valtaisina parvina
muuttoaan jo etelään, kurkien ja joutsenten tavoin.
Niitä kaikkia saattaa bongata pelloilla levähtämässä...
Hanikin kuvasi työmatkallaan valtaisan lauman
hanhia eräällä pellolla.
Hanikin kuvasi työmatkallaan valtaisan lauman
hanhia eräällä pellolla.
Raita yrittää olla
sinnikkäästi vielä vihreä,
kaikkien muiden kellastuessa.
Sitten kun se tosi kylmä
pakkasyö saapuu, raidan
lehdet putoilevat jäisinä
seuraavana aamuna maahan
kopsahdellen...
Sitten kun se tosi kylmä
pakkasyö saapuu, raidan
lehdet putoilevat jäisinä
seuraavana aamuna maahan
kopsahdellen...
Koivuangervo kellastui
ja tuulien kovetessa menetti jo
lehtensäkin, eli tämäkin kuva on
jo mennyttä maailmaa...
Terassilla ei ole enää muita kukkia
kuin tämä keijunmekko, muratti sekä
ruusupapu. Ai niin ja ne kanervat...
Kaunopunahatut ovat jo
melkein ruskettuneet,
terälehtensäkin tosi repaleiset.
Miten surullista. =(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti