Pienen omenapuun viimeiset lehdet
heiluvat herkästi tuulessa.
Ihan huomaamattasi ne ovat poissa.
Viimeinen kehäkukka uhmaa kylmiä öitä
pää jo hieman kallellaan maata kohti.
Pienen punaisen talon ympärillä
ei ole kohta enää yhtään
minkään värisiä lehtipuiden lehtiä.
Raidan lehdet eivät kestä kylmyyttä.
Joka aamu niitä on vähemmän.
Ihan totta.
Raidasta näkyy jo läpi!
Se ei enää varjostakaan pihaa...
Lokakuun yleisväri on
jotenkin harmaa.
Paitsi jos aurinko sattuu
paistamaan ja korostamaan
ruskan sävyjä.
Tuona päivänä ei sattunut.
Valkeankuulaan keltaiset lehdet
olohuoneen ikkunan takaa...
ja hei, kukas se siinä katselee
pihlajanmarjoja syöviä rastaita!?
Pahus, kun rastaat eivät aio jättää
mitään niille kauniille talven
tilhille eikä tikleille...
Niin, tuo kissa lähti mukaamme
Keskimmäisemme Miihkalin synttäreiltä,
jossa oli näin hieno synttärikakku!
Piti äkkiä käydä katsomassa millainen asunto
Keskimmäisellä ja Satusella nyt on,
koska kuukauden päästä he muuttavat
etelämmäksi. Miihkali sai uuden työpaikan
jonka perässä he nyt sitten muuttavat.
Onnea matkaan. =)
Tänään muuten oli
Isovanhempien päivä.
Olethan muistanut
isovanhempiasi?
Kuvan kisusta enemmän huomenna.
