Ajelimme Lahden Ruoriniemeen, seudulle
jossa itsekin asustin lasten kanssa muutaman vuoden.
Hani asui tuon Vesijärven vastarannalla Jalkarannassa
siihen aikaan. ❥ ❥ ❥
Monta kertaa haaveilimme omasta veneestä,
jolla pääsisimme kätevästi katsomaan toisiamme...
Lähinnä mie ja mussukat oisimme pitäneet
soutuveneestä ja järvellä soutelusta.
Mikä olisikaan ollut huimempi auringonlaskukokemuspaikka.
❥ ❥ ❥
❥ ❥ ❥
Moottoriveneellä olisi päässyt vielä nopeammin perille.
Sellainen olisi sopinut Hanille. =)
Mutta ei meillä kummallakaan ollut tahoillamme varaa
minkäänlaisiin veneisiin.
Kumpikin järveä vaan ihailtiin
ja puhelimessa tuntikausia juteltiin...
Tuo sama pieni saareke näkyi silloin aikoinaan meidän
keittiömme ja olohuoneemme ikkunoista.
❥ ❥ ❥
❥ ❥ ❥
Podiceps cristatus
Silkkiuikku sukelsi piiloon heti,
Silkkiuikku sukelsi piiloon heti,
kun sain kameran tarkennettua siihen...
Gallus
Seuraava lintuosaston eläin onkin kirjava kukko.
Lahdessakin on alettu huomaamaan, miten paljon
nätimpiä sähkökaapit taiteiltuina ovatkaan.
Haematopus ostralegus
❥
❥
Hämmästyin iloisesti nähdessäni meriharakan Lahdessa!
Siellä se käyskenteli Ruoriniemen kärjessä
ja kuunteli älämölöä -eikun konserttia-
Niemen satamasta.
Ikinä en ole ennen meriharakkaa mantereella nähnyt.
Viimeksi ihailimme niitä muutama vuosi sitten
Kalajoella, ja ne edelliset harakkakuvat jäivät ikuisiksi ajoiksi
muiden kivojen reissukuvien kera silloiseen Canonin pokkariini joka
muiden kivojen reissukuvien kera silloiseen Canonin pokkariini joka
Olispa mukavaa jos saisi vielä jonkun ihmeen kautta
sen muistikortin kuvineen takaisin...
Mutta se olisi suuri ihme.
Mutta se olisi suuri ihme.
Yksi Lahden satamista oli niin täynnä väkeä,
että sen väenpaljouden nähdessämme
emme poistuneet edes autostamme.
Me ajelimme vaan takaisin kotiin.
Enpä saanut talviturkkia vieläkään heitettyä. =)
emme poistuneet edes autostamme.
Me ajelimme vaan takaisin kotiin.
Enpä saanut talviturkkia vieläkään heitettyä. =)