Etana oli hieman maistellut kukkia,
kai se laski rakastaako
vaiko eikö rakasta
vaiko eikö rakasta
eikä tahtonutkaan
sitten tietää
sitten tietää
miten siinä sitten lopulta käykään,
ja syksykin oli vienyt muistoksi yhden
pikkudaalian terälehden, mutta ei se minua haitannut.
Jäi minulle vielä minikimppu.
Viime maaliskuussa ne olivat vielä
pienempi mytty multapurnukassaan,
heinäkuussa ne loistivat kukoistuksessaan,
ja nyt ne olivat kukkansa jo kukkineet...
4 kommenttia:
Ihanat pikkukukat, piristävä väri.
Kauniin kimpun etanat kuitenkin jättivät Sinulle.
Minäkin raivasin parvekkeen kukkia kompostiin ja kauneimmat laitoin maljakkoon. Niin se kesä siinä vielä loppumuistoja antaa..
Hyvää viikonloppua..äläkä tipahda niiltä teikoilta :-0
Kiits Tia. :)
Daaliat ovat erittäin kestäviä leikkokukkina. :)
No hiukan mie jouduin taistelemaan niiden kanssa näistä kukistakin ja karistelemaan kolisevat kotilot pois kukista ennenkuin saatoin tuoda kukat sisään. :)
Tellingit odottelevat huomista. En putoo Maire-kulta. <3
Lähetä kommentti