Varsinkin jos se vähäinen valaisee
ja raikastaa.
Tässä ulko-oven seutua ennen...
...ja tässä jälkeen rakennustelineiden lainauksen ja
pienimutoisen maalauksen...
Ruskeat katonaluslaudat olivat muistoa talon
entisestä värityksestä.
Yläkerran kohdilla ei onneksi ruskeaa väriä
ollut niin paljon kuin ns. uudessa päädyssä.
Olen todistetusti ylittänyt rakennustelineellä
kävellessäni nuo mustat sähköjohdot ja
pelännyt ihan hirveästi.
Vain ylittämällä ne
sattoi maalata tuon oikealla näkyvän märkätilojen
katon reunuksen...
Telineet olivat naisenkäteen kovin paksut.
Parhaiten niissä pystyi kiipeilemään ilman
hanskoja. Tosin kädet olivat alumiinista
mustanharmaina.
Kummallisinta oli että reidet tulivat tasohyppelystä
kipeäksi. Varmaan se jalkojen jännittäminen ja
jonkinlainen jännitystärinä... =)
Nytpä on ensi kertaa talossa,
tv-antenni
sekä yläkerrassakin korvausilmaventtiili
ja talolla osittain valoisampi yleisilme.
Homma jatkuu ensi kesänä.
Nyt loppui telineiden vuokra-aika kesken...
2 kommenttia:
Kylläpä pieni muutos teki paljon.
Kiitos Saga.
Aivan. =)
Se kuulostaa pienemmältä jutulta kuin mitä se oli. Rakennustelineiden kanssa oisi tarvinut vähintään kolme henkilöä, niitä siirtelemään. Roikkuvat sähköjohdot sanelivat paljon miten telineet piti asentaa. Maalari väsyy, kun pitää kohta siirrellä telineitä purkaen ja kooten niitä uudelleen uuteen paikkaan. Huoh.
Siksi isommalla porukalla olisi saanut aikaan enemmän ja kaikki suunnitellut tehtävät tehtyä. Nyt ehdimme kahdestaan vain n puolet suunnitelluista töistä. Siksi tämäkin projekti jatkuu... ehkä ensi kesänä.
Lähetä kommentti