Syksy on täällä, kun elokuu loppuu

Suomen luonnon päivä 

Yhden euron pelakuu on piristynyt
yrittäen tehdä uusia kukkia ihan varovasti,
muutaman kukan kerallaan,
mutta kukat sinänsä ovat kooltaan isohkoja.

Mielestäni tällä yksilöllä on todella kaunis väritys: 

hehkuvan punaiset terälehdet vaaleanpunaisella keskustalla. 

 Hän on kotoisin samasta alepöydästä ja värityksensä on edellisen peilikuva.
Ihan lumoava!

Koetan talvettaa nämä kaksi pikkuista reppanaa,
joita ei pahemmin oltu kasteltu sekatavarakaupan
puutarhanurkkauksessa,
niin kuin tavallista...
Mutta mää lupaan elvyttää ne
 jotta saan ensi kesäksi erityisen kauniita pelargonioita.

Tänään vietetään ensimmäistä kertaa 

Suomen luonnon päivää. 

Facebookissa on päivälle oma sivukin... 

Miten sinä vietät tämän päivän? 

 Tähän aikaa vuodesta tulee mieleen joskus ala-aste aikoina 

musiikintunneilla laulettu Paimenen syyslaulu:

    Lehti puusta variseepi
    päivä yötä pakenee.
    Lintu pieni syksyn tieltä
    kesämaille rientelee.

    Minä, pieni paimentyttö
    lentohon en pääsekään.
    Tänne, tänne jäädä täytyy
    syksyhyn ja ikävään. 


    -P. J. Hannikainen-

Syksyllä mieli ja kroppa etsivät jotain piristettä lyhentyviin päiviin ja tummeneviin iltoihin , joten käväisin luontaiskaupassa hakemassa mm terveellistä Kalaharin suolaa. Kotona lueskelin paketin taustalta jotta tuo terveellinen suola on 280 miljoonaa vuotta vanhaa aurinkokuivattua luonnon suolaa, mutta kuinka ollakaan, se meneekin vanhaksi joulukuussa 2015.

On tässä onneksi vielä aikaa 

käyttää tuo paketti... =)

Suoraan lempiteeksi hyppäsi tämä luontaiskaupasta kotiin kantamani Forsmanin Lakritsitee. Mmmm, mikä ihana tuoksu valtaa keittiön kun tätä teetä valmistaa. Makukin on ihana, varsinkin hunajan kanssa. Mmmmm... Hörps. Slurps. =)