Yhä hiukan joulun lumoissa

-















On ihmeellistä...
















katsella jotain kaunista
niin läheltä
että alkaa hengästyttää...






U.R.





-

Valo saapuu

-
----------------------------
















Etsi valoisa kiinnekohta
katseellesi
harmaina päivinä

Valo häkellyttää
jo pimeään tottuneet silmät



U.R.


----------------------------

Muistutus

-
















Talvi on tässä.
Nautitaan nyt siitä.





-

Astiat

-
Palaan vielä hetkeksi antiikkikauppaan:














Menneen maailman astiat kertovat
Supatellen ohikulkijoille kuiskivat
olleensa suurissa pidoissa
joissa ne saivat paistatella
juhlien pääosissa

Jokin salainen vanha taika
väreilee yhä
sinisten astioiden ympärillä




U.R.



Tunniste: Antiikkikaupassa

All you need is...

--------------------------------------
















Tuo kipale soi tv:ssa parhaillaan kun koko
maan katseet ovat kaupungissamme. =)

Nunnukan opettaja laulaa Kuorosodassa mukana
joten tytär on silmä tarkkana ja jännittää opettajan
kuoron puolesta. Paikan päälle hän ei halunnut
mennä katsomaan.

Paikallislehti Etlari uutisoi kisaa seuraavana päivänä.


Miun silmäni lepäävät joissakin noissa omissa,
viime viikon kuvaräpsyissäni.



--------------------------------------

Esineet

-
Kaunis kandelaaberi.




















Hieman pölyiset esineet
seisoivat hiljaa
Odottivat turhaan
että ostaisimme
niistä jonkun mukaamme
Kodin antaaksemme








UR



Tunniste: Antiikkikaupassa

Silmäniloja

------------------------------




















Katossa roikkui jättimäisiä kattokruunuja
ja pienempiä hempeämpiä tiffany-lamppuja.


Montako silmäniloa
sinä näet pihallasi tänä
viikonloppuna?

Samasta aiheesta muuten on kirjoittanut
Marja-Leena blogissaan Muista leikkiä.




Tunniste: Antiikkikaupassa

Auringon kanssa kilpaa-päivä

------------------------------------














Olin tänään aamuauringon kanssa
yhtaikaa Tuusulassa. Siellähän oli lunta
melkein enemmän kuin täällä hiukan
(n: 90 km) pohjoisemmassa.

Paikallisissa marketeissa myyjät tervehtivät
ja juttelivat, mikä tuntui tosi mukavalle. =)
Muistan kyllä, kun joskus asuin puoli vuotta
tuossa kaupungissa, miten välittömiä ihmiset
siellä olivat.

Piipahdin puodissa nimeltä Sisustus Mirello,
jossa ihailin melkein ihan kaikkea mitä siellä
oli myynnissä. Piparipurkkeja, pehmonalleja,
lasisia kynttilälyhtyjä, pikku hyllykköjä...
On se hyvä ettei ollut rahaa mukana.
Se olisi mennyt tuohon kauppaan. =)
Kaupan ulkopuolella (ainoa mitä kehtasin kuvata)
oli tuollaisia kynnysmattoja myytävänä.
Nekin olivat aika mainioita. ;D



Kuva tienpäältä.














Mäntsälässä huoltoasemalla kahvit
ja vielä vessakäynti tuollaisessa paikassa. =D


Nyt se aurinko onkin jo laskenut ja miun pitäisi
kai syödäkin jotakin. Kahvikupillinen ja 1 Da-capo
eivät tunnu riittävän tämän päivän ateriaksi.
(Huoltoaseman tiskissä oli monta metriä hienoja
täytettyjä sämpylöitä, mutta ei yhtään gluteenitonta.)

Jauhelihakastike ja perunat odottelevatkin tosin
jo armeijapoikaa, joka on viikon metsäleirin
jälkeen takuulla nälissään ja väsy.
Olisipa nyt sauna...



------------------------------------

Antiikkikaupassa

--------------------------------------------
















Ovesta sisään astuttuamme
näimme vanhoja ajansyömiä
ja lempeästi kuluneita ihanuuksia.
Suuria vaatekaappeja.
Kirjoituspöytiä.
Divaaneja.
Tuoleja.
Muistoja käsityötaidon kulta-ajoilta.







Tunniste: Antiikkikaupassa

Takuuaika?

---------------

Jos palauttaa kauppaan, sanotaanko vaikka vedenkeittimen, joka on ostettu lokakuussa -07 ja siinä oli 24 kk takuuaika ja saa uuden keittimen tilalle, sekä sen uuden keittimen kuitin (piti maksaa hiukan erotusta) mutta vanhan vedenkeittimen takuulapun, niin menikö kauppa oikein? Takuu menee kuulemma sen alkuperäisen tuotteen mukaan, joten sen uuden keittimen takuu meneekin umpeen jo tämän vuoden lokakuussa. Onko näin?







---------------

Dry clean only

--------------------------------





















No höh. Mistä asti kaulaliinoissa on
lukenut: Dry clean only?

Keräsin pesukoneeseen tummia pyykkejä
ja nappasin Nunnukan pipon, hanskat ja
kaulaliinan koneen täytteeksi mukaan.
Ajattelin yllättää tytön iloisesti aamulla
raikkailla asusteilla, mutta yllätyinkin itse.
Se villakaulaliina oli kutistunut pesussa ja
huovuttunut paikka paikoin kiinni itseensä!
Ja tietty vasta silloin kurkistin mitä siinä
pesumerkissä lukee.

Yritin höyrysilityksellä parannella huivia
mutta taisi se pilalle mennä... =/ En pidä silitys-
raudoista. Miulla on niihin jonkinlainen kammo,
sillä olen yksivuotiaana polttanut käteni pahasti
sellaisella. Sähly olen ollut siis aina...
Mut... pitäisiköhän mun siirtyä harrastamaan
huovutustöitä?

Tyttären ensisanoja on aikoinaan ollut:
- Äiti, älä laula!
Nyt hän voi lisätä siihen listaan:
- Äläkä pese mun villavaatteita!


--------------------------------

Mustavalkoista

---------------------------------


















Minusta oli erittäin huvittavaa, kun meiliini
saapui mainos kevään trendivaatteista.
Meillä kun trendejä ei ole pystytty koskaan
noudattamaan.

Miun kevään trendini on paeta luontoon
niin usein kuin mahdollista, haistelemaan
luonnollisia tuulia.

Jokin syvä kevätväsymyskin
on kai minuun iskenyt.



---------------------------------

Kivettyneet vartijat

-




















Näkyviin tuli piha
jota reunusti rivi ratsuja.
Ne vaan seisoivat siinä.
Hiljaisina.
Toisiinsa kahlittuina.








UR



Tunniste: Antiikkikaupassa

Etuajassa

-

















Keltainen kaktus innostui kukkimaan
etelänpuoleisella ikkunalla.
Eikö se tiedä
ettei pääsiäinen ole täällä vielä.




UR

Pikkupakkasta luvassa

-
















Toivottavasti yksi poikaseni pysyy terveenä
ensi viikon, armeijan metsäleirillä...



-

Pirteää pakkaspäivää

-















Ja jokainen lumihiutale
ja jokainen kuuratähti on erilainen
Kuin jokainen ihminen










UR

Voitko kuvitella?

-




















































Jotkut pelkäävät metsiä ja luontoa?
Keskellä päivää.



Lumi peittää
ikään kuin suurin valkoisin hansikkain
kuusten oksia piiloon pakkaselta...







UR

Jäljet

-




















Joku on tästä lähtenyt
Eikä ole samaa tietä
takaisin koskaan palannut


UR




Edit:

15.1.2009 kävimme leffassa rakkaan kanssa.
Itkin hänen paitansa taas märäksi.
Olkapäältä vain... =)













-

Hollolan Hollywood

-
Siellä se on, tien päässä.














Kartanon idyllinen tie on hieman päässyt
metsittymään...
Kas, kun kukaan ei osta itselleen tätä paikkaa,
joka on tuttu mm useista mustavalkoelokuvista?




Edit 13.1.2009:

Kas vain. =)
Tämän seuraavan päivän paikallislehtiuutinen
kertookin, että se on eilen vihdoin myyty.
Mikä sattuma, että nyt juuri ihmettelin autioitumista. =)
Muuan pankkiiri osti sen 1,2 miljoonalla eurolla.
Vuoden päästä kartano ja näyttelytilat avataan yleisölle...



-

Sekunteja viikonlopulta

-














Sillä sekuntejahan me yleensä vaan
näitä ohikulkevia maisemia silmäillään.















Ei edes minuutteja.
Ellei sitten silmä lepää
jossain pidempään...

















Kaikki on pysähtynyt...


















Paikoilleen jäätynyt...























Tätäkään ei kai sitten enää tarvita?









-

Halitesti

-






Anna lähetti minulle halitestin
jota hiukan muokkasin.


Näin viikon alkajaisiksi
lähetän maailmalle haleja,
nappaa niistä omasi:

*Hali* *Hali* *Hali* *Hali* *Hali*
*Hali* *Hali* *Hali* *Hali* *Hali*
*Hali* *Hali* *Hali* *Hali* *Hali*
*Hali* *Hali* *Hali* *Hali**

Halin & oman testin saat kommentoimalla. =)
Montako halia saan itse takaisin?



-

Rauhaisaa sunnuntaita

-

Hollolan kirkon hautausmaalla
oli huurua ja koleaa kylmyyttä.















Jäinen kaipaajien penkki odotti tyhjänä.
















Koillisseinä huokui huurussa
harmaata häijyä jäisyyttä.















Hivenen kaakon puolelle kurkistaessamme
näimme auringon vaikutuksen.
Maailma ikään kuin kirkastui.





















Aurinko sulatti tervatulta
mustalta lämmenneeltä katolta
vauhdilla pois lunta,
joka valui maahan vesinoroina.






















Lämpimät säteet sulattivat huurua,
pikkuhiljaa.
Kivi ja tiili kerrallaan.
Kirkko ei olekaan niin harmaa
kun se lämpenee...





















Lounais-seinämän komea ovi oli
jo ympäristöstään aivan sulana.















Ikkunat kurkistelivat...




















...paksujen seiniensä keskeltä.
















Jäästä vapaana helotti
myös seinän yläosa,
kuin mosaiikkina.
Sitä katsellessa unohti,
että nyt on ihan täysi talvi.



Kun jatkoi kierrosta kirkon ympäri
oli jälleen harmaata...

























Ja idästä
verhon takaa
nousee uusi aamu
Huomisen jäätä sulattamaan

(Una Reinman)





-

Sinisiä ajatuksia

-





















Hetki vielä joulua
ilahduttamassa talvea.






-

Niinpä

Joulu on ohi, ja vasta nyt löysin sen miun teippirullani!
Kaikkien paketit tuli teipattua leveällä pakkausteipillä,
tosin läpinäkyvällä, kun se pahuksen iso kapea teippirulla katosi.
Se rulla, jonka ostin kirjakaupasta samalla kun ostin tyttärelle
joululahjaksi hänen salaa toivomansa Lohikäärmeen hoito- ja
kasvatusoppaan, ja kultaista lahjapaperia... =)

Teippi löytyi äsken jääkaapin päältä, kun kaappia siivosin.
Mitä ihmettä se siellä...
Ehkä olen etsinyt teippi kädessäni jääkaapin päällä olevasta
(juu, meillä on ihan pikkuruinen jääkaappi upotettuna kaapiston
sisälle) kaapista jotakin ja laskenut sitten teipin siihen jääkaapin
kannelle. En ole enää nähnyt teippiä kun olen siirtänyt pois tuolin
jääkaapin edestä. Noh, teippiä aina tarvitaan.

Unessa jossain muualla

 Unessa 

olin jossain muualla

 

Kävelin pitkää kujaa 

päämäärättä 
Olin onnellinen 

Ilmaa 
oli helppo hengittää 
Sää oli sopiva 
Tuuli lempeä 

Taivas sininen  

Kuului puhetta 
Naurua 
Tunsin sikarin ruoan meren 
ja suolan tuoksua  

 

Heräsin omassa 

makuuhuoneessa 

kylmässä suomalaistalvessa  

 

 

- Una Reinman  

 

 

 


-

Tätä päivää kuvaamaan...

-

...sopii hyvin tuo huuruinen puunsilmu.


















Pilkahdus valoa ja kevättä oli ihan selvästi havaittavissa.
Ihan niin kuin tuossa Hanin joskus ottamassa kuvassa.
Oma pokkari oli laukussa päivän reissussa, mutta se
taisi jähmettyä kylmästä. Tiaiset lauloivat muutes
jo varsin keväisesti pakkasessa.



Päivän motto:
Ulos pitää muistaa laittaa tarpeeksi suuret jalkineet
joihin mahtuvat villasukat jalkoja lämmittämään.


Eikä saa uskoa aamulla pakkasmittaria, joka on
parvekkeen ovien vieressä, jos on edellisenä iltana
unohtanut ulomman parvekkeenoven auki...







-

Jälkiruuaksi suklaansuloa

-
-

















En tehnyt käsitöitä eilen, ellei Mud Cakea lasketa
sellaiseksi. Se maistui muhevalta, vaikka unohdin
siitä loppujen lopuksi yhden ainesosan jopa kokonaan
poiskin. Nimittäin veden...
Miltähän kakku olisi maistunut jos olisin sen desilitran
mittaan unohtuneen vesitipankin siihen taikinaan
muistanut sekoittaa? Huomasin veden vasta kun
nostin kakun jo uuninpellille... =)



Ohje: tuolla sivulla.





-

Joulupuu on varastossa

-
















Kaikki kuusenkoristeet on kerätty laatikoihin ja ne
laatikot laitettu säilöön suureen pahvilaatikkoon
odottamaan seuraavaa joulua. Hieman etuajassa.

Sinne samaan laatikkoon pääsevät aina myös
kauneimmat lahjarusetit, ensin näyttäydyttyään
kuusen oksilla muiden koristeiden kanssa aatto-
illasta asti. Se on sellainen hissukseen syntynyt
tapa. Niin kuin sekin, että joka joulu pitää ostaa
ainakin yksi uusi joulukuusenkoriste, vaikka ei
olisi kuusesta tietoakaan. =)

Ne lahjarusetit, kuten kauneimmat, siihen samaan
isoon koristuslaatikkoon päätyvät lahjapaperitkin
pääsevät ensi jouluna kaunistamaan jonkun muun
lahjapakettia. Kierrätystä tämäkin ja jo lapsuudesta
periytynyt rutiini. Kauniita papereita ei saa rikkoa
lahjaa avatessa. =)


















Joulu ja kuusi olivat kauniita...
Nyt vaan oli jo tullut aika kerätä joulu pois.

Tai jätin mie jotain ihan pientä esille,
niinkus enkeleitä ja lumiukkoja,
muistuttamaan jouluntaika-ajasta.
Kynttilät tietenkin palavat edelleen tuikku-
kipoissaan. Oli sitten talvi tai kesä.



-

Pakkaspäiväkävelyllä

-












Ei kannata kuunnella kännykästä
tunnin ajan radiota kuulokkeilla,
vaikka olisi kuinka kaunis talvinen
maailma edessä jota ihailla. =)
Akku loppuu siinä huvissa. Mutta
kuulin sellaisella reissulla yhtenä
päivänä tämän kipaleen joka jäi
mieleeni niin, että piti etsiä se
kotona netistä...

Niin, kai se on jo vanha kipale,
mutta kun mie en koskaan juur
radiota kuuntele niin tämäkin on
jäänyt miulle tuntemattomaksi.
-Vai kuulemattomaksi?
Nyt kun sen kuulin niin se kolahti.
Pitää varmaan ruveta kuuntelemaan
oikeasti radiokanavia, eikä vain niitä
omia tallennettuja suosikkejaan?






-

Nostan tämän ylimmäksi ajatukseksi

-

Ajattelen lämmöllä Mr Charmanttia.
Hänen olikin jo aika
löytää ihana nainen rinnalleen. =)

Onnea heille molemmille. =)

Lööppikuvaa katsellessa

Sydänkin hymyilee
kun katselee
pariskuntaa joka oikeasti
näinä päivinä
on onnellinen toisistaan
Varmana rakkaudestaan
tulevaisuuteen astelee



Una Reinman




-

In my dreams

-

Kun riisuu kotia joulukoristeista
tai kantaa kuusen varastoonsa,
voi samalla kuunnella tätä:



Ah, Robert Downey Jr...



*Laittaa silmät kii ja kuuntelee.
Silloin ei haittaa,
vaikka kuva
ja ääni eivät synkkaa...*

*Ja unohtaa sen
joulukuusen...*



-

Vanhemmuus oppiaineeksi

-






















Sun Äitis tarttui tämän nykypäivän tärkeään aiheeseen.
Ei netistä voi opiskella kaikkea. Esimerkiksi vanhemmaksi tuloa.
Siihen on saatava neuvoja. Se pitää konkreettisesti tiedostaa.
Jos ei siihen asiaan neuvoja ole hyvin esimerkein isossa sisarusparvessa ja rakastavien vanhempien hoivassa saanut, ei niitä kyllä mistään nettisivultakaan opita.

Miun mielestäni jo peruskoulussa voisi olla oppiaineena, millaista
on olla äiti, isä, perhe. Vähintään pari tuntia viikossa lapset
opiskelisivat ongelmanratkaisuja ikänsä edellyttämillä kursseilla
että sitten aikanaan osaisivat olla rakastavia vanhempia. Mukana
olisi aina virtuaalivauvanukke, joka vaatii hoivaa aina. 24 h/vrk.
-Ja se nukke vaatisi ihan oikeaa hellää kohtelua...

Muut lapsen ikäkaudet ja ongelmat voivat olla vaikkapa videoilla,
joiden katsomisen jäljiltä pohdittaisiin yhdessä, mikä ratkaisuksi
inhimillisiin ongelmiin, ihan nuoruuteen asti. Ylemmillä luokilla
voitaisiin luokan kanssa ratkoa vaikkapa jo ihan olemassa olevia
oppilaiden omia ongelmia anonyymisti. Ongelmienratkaisutaito
on hyödyllinen kaikessa elämänkulussa.
Oppiaineina olisi ihmisyyttä. Lähimmäisyyttä. Läheisyyttä.

Vaikka ajattelisi jo lapsena, ettei koskaan hanki omaa jälkikasvua,
olisi se silti erittäin hyödyllinen kurssi, sillä kukin saattaa vaikkapa
päästä kummeiksi tai kenties työelämässä tekemisiin lasten ja
nuorten parissa. Vanhemmuus ja lähimmäisyys oppiaineiksi, please.


-

Lupauksia?

-

Huomaamatta

-

Tätä uutta vuotta
on kulunut
jo päivää kaksi kokonaista
Ihan huomaamatta
Itse olen vielä uudistumatta
Lupaukset lausumatta
Kuulle kuiskaamatta
Oikeastaan ne kannattaakin
jättää lupaamatta
Tuokoon päivät
mitä mukanansa tahtovat



Una Reinman









-

Mikä on villapaita?

-

Miihkali sai joululahjaksi vitsikirjan
jossa todetaan:

"Villapaita on vaate
joka puetaan lapselle päälle
kun äidillä on kylmä. " =)





Heräsin paleluun, mutta taidan tyytyä
villasukkiin ja pitkähihaiseen paitaan,
hiipiä keittämään kupin teevettä ja
pujahtaa teen juotuani takaisin peiton alle.
Olen taas ihmeyökuhkija.
-

Kuutarinoita 2: Kuoleeko kuu?

-
Lähijärvikin on jäätynyt. Aiemmin kuin viime
ja toissa talvena. Ihme on tapahtunut.

















Lapsena opin helpon säännön jolla voi katsoa mikä aika kuusta
on nyt meneillään ihan kuuta katsomalla.
Missä vaiheessa kuun matka on taivaallamme.
Onko se uusikuu vai jo vanha, poistuva ja kohtapuoliin taivaalta pois katoava:
Kun laitat taivaalle mielessäsi pystysuoran viivan kuun
sirpin vasemmalle puolelle, saat siitä kirjaimen joka on joko
P - pullistuva, eli uusikuu tai k - kutistuva, eli vanha (kuoleva) kuu.
Helppo sääntö lapselle, joka tietä vasemman ja oikean eron...

Jos tuon kuvassa olevan kuun eteen laittaa sen pystysuoraviivan,
niin kumpi kuu on kyseessä? Uusi vai vanha?
Onko siulla jotain muuta muistisääntöä kuun tilan katsastamiselle?
Joo, tiedän että allakastahan sen näkee... ;D





*Katsoo allakkaa hyvin harvoin,
eikä siksi muista edes tuttavien
nimipäiviä...*

-

Kuutarinoita: Kuu-Ukon nenä

-















Kuten edellisestä postauksestakin ilmeni,
epätäydellinen on kiehtovampaa kuin täydellisyys
mihin tosin niin moni pyrkii,
että karsii kaiken vähemmän täydellisen
pois ympäriltään...




Olen likinäköinen. Sehän ei ole mitään sen
vakavampaa kuin silmän taittovirhe. Miulla se korostui
jokaisen kolmen muruseni odotuksen myötä. Jouduin uusimaan
silmälasejani ja piilareitani jokaisen odotuksen jälkeen. Arvot
suurenivat kolmesti. Ja nyt myöhemmin on jouduttu arvoja
korjaamaan pienemmiksi. Silmien taittovirhe muuntautuu. =)

Jos katson puolikuuta ilman laseja tai piilareita, näen kuun
hahmon kahtena. Tietyllä tavalla katsellessa kuun puolikkaat
ovat allekkain jolloin näyttää siltä, että kuulla oikeasti on nenä! =)
Olenkin siten tullut sellaiseen tulokseen aatoksissani että hän,
joka keksi alunperin piirtää Kuu-Ukolle nenän, oli likinäköinen.
Tai siis öhm, hän omasi taittovirheen silmissään. =)
Hän näki miun laillani kuun puolikkaalla nenän...

Samoin, jos katson täysikuuta ilman apuvälineitä, näen sillä silmät ja ison suun...
Ilman epätäydellisyyttä, eli likinäköisyyttä, tällaisiakaan havaintoja
ei olisi kukaan koskaan keksinyt. Tietenkin ripaus mielikuvitusta
lisää tenhoa... =)

-