Kävelin kujaa Pitkää Jatkuvaa Päämäärättä Olin onnellinen Ilmaa oli helppo hengittää Sää oli sopiva Tuuli lempeä Kuului puhetta Naurua Tunsin sikarin ruuan meren ja suolan tuoksun Kujan päässä odotti valo
Kuvasta melkein haistaa meren tuoksun ja toisaalta tämä voikin olla vain unta ja herääminen häämöttää valossa kujan päässä. Hyvin sopii yhteen runo ja kuva.
Hieno kuva ja runo myös! Ensin tulee tunne harhailusta ja levottomuudesta, mutta sitten se muuttuu ja katu lämpenee ja tuoksut ja äänet valloittavat. Hieno.
Olen perustamassa bloggeriin blogia, mutta miten tämän kommentoinnin saa sinne. Kaikki on muuten sujunut hyvin ja tykkään kun saa laittaa ylös omia kuvia. Ehditkö käydä kurkkaamassa? Mutta miten kommentoida, vai näkevätkö muut paikan ja minä en??
Kieltämättä käynyt mielessä tuo muutto pois vuodatuksesta.. mutta toisaalta, vuodatuksessa on jo paljon mennyttä elämää, eikä niistä raaskisi luopua, tai käyttää aikaa siihen, että kaiken siirtäisi bloggeriin.. Siinä olisi kahden blogin loukussa..
Meniskin aina nuin :) Että kujan päässä odottais valoa, monesti on huonoa asiakaspalvelua.. No ei niin useasti, mutta pikkusen mua katottiin Sokoksella kieroon, kun oli päällä hullut toppavaatteet, kaks kaulahuivia (toinen on naaman eteen) pipo yms. Miksei sais pukeutua kunnolla pakkasten takia?
Minulla ei ole digimuodossa yhtään eteläisempää kujakuvaa... =)
Mie ihastuin noihin kujiin kovasti. Varmasti suurimmaksi osaksi siksi että ne toivat ihan toisen maan kujat mieleeni... Sen maan, josta runoni kertoo. =)
Tuleepas mieleen etelän maisemat, tuoksut, kapeat kujat ja kollikissat jotka öisin mouruavat, appelsiininkukat ja paisuvat oliivit, ja kesä ja kevät, ne kaksi siellä vallitsevaa vuodenaikaa...
38 kommenttia:
Hieno kuva :)
Kuvasta melkein haistaa meren tuoksun ja toisaalta tämä voikin olla vain unta ja herääminen häämöttää valossa kujan päässä. Hyvin sopii yhteen runo ja kuva.
Hieno, hiljainen tunnelma. Tuoksun tuntee.
Mistä lie osuva kuva. Nyt siellä lumihangessa taapertavat, Rivieraa myöten.
Hieno kuva ja runo myös! Ensin tulee tunne harhailusta ja levottomuudesta, mutta sitten se muuttuu ja katu lämpenee ja tuoksut ja äänet valloittavat. Hieno.
Olen perustamassa bloggeriin blogia, mutta miten tämän kommentoinnin saa sinne. Kaikki on muuten sujunut hyvin ja tykkään kun saa laittaa ylös omia kuvia. Ehditkö käydä kurkkaamassa?
Mutta miten kommentoida, vai näkevätkö muut paikan ja minä en??
Tunnelmallinen kuja ja miten minäkin tunnen täällä suolan tuoksun.
Ihana kuva ja ihanat sanat kuljettavat jonnekin kauas...
Päämäärättä kulkeminen tekee hyvää. Meillä on aivan liikaa päämääriä, minullakin toisinaan.
Tykkään runostasi, mutta pakko on sanoa, että sikarin haju saa minut yskimään. Sikari kyllä monelle tuoksuu, ja se tuo jännän vivahteen runoosi.
Kuva sopii hienosti runoon.
Kiitos Mimiko =)
Leenukka =)
Untahan se...
Kiitos Maija =)
Helanes =)
Taitaa olla tosiaan lunta
oudoissakin paikoissa.
Kiitos Uuna =)
Sää olet ahkera.
Onneksi sait apuja ongelmiin.
Kiitos Savisuti =)
Saapuiko uneni tunnelma sinne saakka?
Kiitos Inkivääri =)
Kaukana miekin unessani kävin...
Kiitos Katja =)
Mie taas taidan olla liiankin päämäärätön...
Sikarin kyllä sietää
jos se tarpeeksi kaukana haisee.
Ei kenenkään hengityksessä. =)
Rauhallinen kuja kulkea, ei tuuli tuivertanut.
Niin Tia =)
Tuuli leyhäili vain hiljaa... =)
Kun saisikin vaikka hetken olla jossain muualla. Vaikka kuvan maisemissa. Jaksaisi taas arkeakin paremmin.
Sooloilija =)
Tunnistitko mistä kuva on? =)
Kieltämättä käynyt mielessä tuo muutto pois vuodatuksesta.. mutta toisaalta, vuodatuksessa on jo paljon mennyttä elämää, eikä niistä raaskisi luopua, tai käyttää aikaa siihen, että kaiken siirtäisi bloggeriin..
Siinä olisi kahden blogin loukussa..
Kyllä minä katsoin, että se Tukholman vanhasta kaupungista on.. ?
Vai onko eteläisemmästä Euroopasta. Kuvaa ei pysty klikkaamaan suuremmaksi.
Meniskin aina nuin :) Että kujan päässä odottais valoa, monesti on huonoa asiakaspalvelua.. No ei niin useasti, mutta pikkusen mua katottiin Sokoksella kieroon, kun oli päällä hullut toppavaatteet, kaks kaulahuivia (toinen on naaman eteen) pipo yms. Miksei sais pukeutua kunnolla pakkasten takia?
Peikkotyttö =)
Ei välttämättä loukussa lainkaan.
Ne vuodatuksen tärkeimmät jutut, voi
siirtää bloggerin puolelle. =)
Ja sitten sulkea vuodatuksen blogin.
Esmes... =)
Mutta ok, en mie sit houkuttele enempää. =)
Tuo "kahden blogin loukussa" oli hauskasti sanottu. =)))
Mulla on nyt virallisesti ...ööö... kolme blogia. =)
Sooloilija =)
Ei saakaan suuremmaksi. =)
Suojelen siinä olevia ihmisiä,
jotteivät löytäisi kuviaan jostain
"ihme-suomi-blogista" joskus. =)
Ja aivan oikein arvasit. Vai olinko jo
tuonkin kuvan tänne aiemmin postannut? =)
Hansu =)
Tuon lopun valon lisäsin vasta kuvaa äskettäin
katsellessani. =)
Mutta jestas, miusta SE on kyllä kumma juttu,
kun kovassa
pakkasessa näkee heitä,
joilla on kesävaatteet suurin piirtein vain päällään!!!!
On HYVÄ että osaa pukea lämpimästi.
Kun kerran vaatteita on
ja täällä vaihtelevien säiden
armoilla asutaan
niin pukeudutaan sään mukaan. =)
Mää tiedän:
He kadehtivat lämpimiä vaatteitasi
ja miettivät
että TUO TYTTÖ ei ainakaan palele! =D
"olin onnellinen, ilmaa"
Ilmana olisi elämä kepeää.. menisi vain tuulen mukana ja puhisisi.. :-)
Peikko on joskus nähnyt jossain tuollaisen kuvan. Luulee se.
Tunnelmaa kuvassa ja runossa.
Tykkäsin..
Tunnelmaa kuvassa ja runossa...
Erikeeper =)
Onnellisuusilmaa.
Ilokaasua. =)
Oikeasti,
ilokaasusta ei tule yhtään kiva olo!
*on kokeiltu synnytyslaitoksella..*
Isopeikkonen =)
Saattaapi olla tuossa lokakuussa jossain blogissa...
Muttei kai ihan sama kuva?
Ehkä viereisiltä kaduilta...? =)
Kiitos Krisse. =)
Kiitos kun kukaan ei sano,
että kuva on ihan ylivalottunu ja epäonnistunu...;D
Minäkin pidän noista kujista, juuri tuostakin kujasta siellä. Siksi muistan ne aikaisemmatkin kuvasi ja tunnelmasi.
Kiitos MM =)
Minulla ei ole digimuodossa yhtään
eteläisempää kujakuvaa... =)
Mie ihastuin noihin kujiin kovasti.
Varmasti suurimmaksi osaksi siksi
että ne toivat ihan toisen maan kujat mieleeni...
Sen maan, josta runoni kertoo. =)
Mitäpä tähän lisäisi,
muutaman vuosisadan tunnelma ja sileäksi kävelty tie.
Hieno runo, sopi kuvan tunnelmaan
Kiitos Arleena. =)
Kuva ja runo ovat hieno yhdistelmä ja vievät ajatukset äkkiä ihan muille kujille ja kaduille kuin niille, joilla tänään kuljin.
Rauhallinen, uneksuvainen käyskely kujalla, tuoksut tuovat todellisuuteen. Tiivis-tunnelmainen runo vähin mutta puhuttelevin sanoin.
Koin runosi rauhallisena vaelluksena kujaa pitkin, unenomaisena, todellisuuteen tuovat kadun tuoksut. Pidin.
Kiitos Katilein =)
*hymyileepi*
Utukka =)
Tuo oli tarkoituskin. =)
Kiitos kaunis. =)))
Kapea tiekin voi olla hyvä tie. Mielenkiintoinen ratkaisu.
Marja-Leena =)
Oi, vielä kapeammillakin on kuljettu...=)
Levollinen, huolettoman keveä tunnelma... Meri alkoi tuoksua tännekin...
Kiitos Pitkospuu
kauniista sanoistasi =)
Sileää tietäkin voi olla, ihan toisessa merkityksessä. Sileää matkan tekoa, jolloin on helppo hengittää ja nauttiin matkan teosta. :)
Tuleepas mieleen etelän maisemat, tuoksut, kapeat kujat ja kollikissat jotka öisin mouruavat, appelsiininkukat ja paisuvat oliivit, ja kesä ja kevät, ne kaksi siellä vallitsevaa vuodenaikaa...
Hissukseen, kaikki aistit auki, niin pitääkin. Levollinen tunne tulee lukijallekin, sanat vievät sisään kuvaan.
Kiitos Tarjuska =
Siullekin toivon sileää tietä jota olisi helppo kulkea.
*hali*
Kutuharju =)
Voi nii!
Nyt tuli tosi ikävä...
Sirokko =)
Ihanaa jos tuli levollinen olo lukijalle. =)
Lähetä kommentti