Laitoin silmät sikkaralle
lähetin mielessäni ystävälle
virtuaalisilityksen olkapäälle
Kauas, toiselle maaperälle
Lohdutukseksi surevalle
Muistoihinsa joutuneelle
Etelätuulen halaukseksi
Hennoksi kosketukseksi
Tuskaisille
harteille
Anna tuulen tuudittaa
Tuuli lohduttaa
Hiljaa koskettaa
-Una Reinman-
To Where You Are
.
5 kommenttia:
Peikko käytti sen. Olikohan se nyt itsekäs. Kiitos kaikesta huolimatta ja juuri siksi.
Isopeikko ei ole koskaan itsekäs.
Isopeikko on aikas ihana.
Ja tuulesta riittää monelle...
Kaikille tarvitsijoille.
PS:
Ja hyvä
jos siitä oli jotain lohtua...
*halitus*
Runossasi on hyvä rytmi! Annoin osan mennä ohitse seuraavalle tarvitsijalle, vaikka runo oli niin hieno, että teki mieli pitää itse.
Kiits Leijonainen.
Saa sen pitää kuka vaan
luonaan...
Lähetä kommentti