Jos näen kadulla makaavan ihmisen, mie menen ja katson, hengittääkö hän. Soitan paikalle ambulanssin ja odotan,
että asiantuntevaa apua saapuu.
Autan kaupassa minulta jotakin kyselleitä.
Jos en tiedä, otan selvää jolloin tiedän sitten itsekin.
Pidän ovea auki muille.
Annan paikkani minua vanhemmalle jonoissa, busseissa.
Kerron rattijuoposta virkavallalle, joten juoppo ei pääse jatkamaan matkaansa humalassa.
Puutun homeiseen kuivaushuoneeseen. Kerron siitä isännöitsijälle ja jää hänen asiakseen tehdä jotain sille, etteivät käyttäjät saa astmaa...
Mutta mie en katsonut kansalaisvelvollisuudekseni mennä äänestämään jotakuta kunnallisvaalilupauksia antanutta.
Siksikö, etten usko enää byrokratiaan?
Voi olla...
Eikä ole mielestäni kovinkaan hetkauttavaa vasta muutama viikko ennen vaaleja ilmestyä tyhjästä naamajulisteineen ja vakuuttaa olevansa hyvä ja uskottava. Ihmisystävä. Kansanrakastaja.
Ja vielä epäuskottavampaa on, että nämä ehdokkaat hyökkäävät koskettelemaan sinua toreilla ja turuilla, pari päivää ennen vaaleja, tarjoavat ilmaista soppaa, paistettua maggaraa, heijastimia, avaimenperiä, neilikoita ja ruusuja ja houkuttelevat luokseen vaalitelttaansa, kuuntelemaan juttujansa... Ah, niin läpinäkyvää.
Missä he olivat ennen sitä hetkeä? Ehdokkaiden tulisi olla esillä aina ja luomassa hyvää, tekemässä itseään tunnetuksi yhteisössään, jotta me tunnistaisimme hyvät niistä, jotka tavoittelevat vain valtaa ja omaa etuaan. Tosin luulen, ettei suurin osa kansasta tunne ehdokastaan. Päättäjämme koostuvat mitä suurimmassa määrin arpapelistä. Toivottavasti teidän ehdokkaanne ovat sanojensa takana. Ettei heitä turhaan ole nostettu jalustalle. Ettei kenenkään tarvitse tyhjää painavaa jalustaa pidellä. Siinä saattavat olkapäät hiertyä.
Vaaliehdokkaat ovat kuin kansan valitsemia työntekijöitä. Ehdokkaiden mukavaksi muokatut CV:t näytetään kansalle hetken ja sitten ne laitetaan piiloon. Mutta kansasta vain osalla on kokemusta työntekijöiden työhönotosta ja työhaastattelijana olosta. Kansa ei pääse myöskään antamaan näille työnhakijoille työtodistusta tehdystä työstä...
Muuta kuin vaaleissa.
Äänestämällä jaloillaan.
-Tai sitä Aku Ankkaa.
.
