Kello löi puoli kaksitoista. Olisi puoli tuntia aikaa
kuninkaalliseen vahdinvaihtoon.
Mutta se aika hujahti kujia kierrellessä ja
puoteja ihaillessa.
Kaikki paikat eivät ole luokseenhoukuttavia
ja kutsuvia. Noiden paalujen kohdalla ihan
selvästi aisti jotain synkkää ja painostavaa.
Niiden lähelle en halunnut mennä...
Vahdinvaihto ehti alkaa ja loppua ennen
kuin ehdimme könytä takaisin paikalle
monen korttelin päästä.
Porukkaa oli niin muurina, ettei vahdinvaihdosta
saanut mitään kuvia. Ainakaan näin lyhyt
tyyppi, kuin mie. Huvittavasti abba-musan tahtiin
soitteli torvisoittokunta vahdinvaihdon.
-Mihin mikäkin maa näköjään Money
money money-verorahojaan tuhlaa... =)
.
