Hallatar haaveilija

25.4.2020

#GoBirdingDay

Tämän päivän teemoina on mm:

Eläinlääkäri

#VeterinaryDay

Halaa putkiasentajaa

#HugAPlumberDay

Lintubongausta

#GoBirdingDay

Suojele sammakoita

#SaveTheFrogsDay

Hajuaisti

#SenseOfSmellDay

Kirjakauppa

#IndependentBookstoreDay

Maailman pingviinit

#PenguinDay

Kaikkein helpointa on mennä

bongailemaan lintuja...

24.4.2020

Koiranpäivä

Koiranpäivä on ihan suomalainen juttu, ei kansainvälinen... Se on Suomen Kennelliiton järjestämä kansallinen teemapäivä.

Ensimmäisen kerran päivää juhlittiin vuonna 2007.

Koiranpäivän viettämistä ehdotti Suomen Kennelliiton kunniajäsen Pertti Kuopila, minkä johdosta päivää alettiin viettämään Pertin nimipäivänä 24. huhtikuuta.

Koiranpäivänä eri kennelpiirit järjestävät koiriin liittyviä tapahtumia.

Koiranpäivän teemoja ovat olleet eri vuosina seuraavat:

2007 ”Koira liikuttaa”
2008 ”Koiraharrastus”
2009 ”Miten lapsi lähestyy koiraa”
2010 ”Terve koira yhteiskunnan jäsenenä”
2011 ”Vapaaehtoistoiminta”
2012 ”Vastuu koiran omistajana”
2013 ”Vastuu koiran omistajana - vastuu ympäristöstä”
2014 ”Hyvää elämää koiran kanssa”"
2015 ”Hyvää elämää koiran kanssa - Vastuullista koirankasvatusta”
2016 ”Lapsi ja koira”
2017 ”Kotimaiset rodut”
2018 ”Koiraharrastus yhdistää”
2019 ”Koiran tarina”

Tämän vuoden aihe on

"Kaikki erilaisia, kaikki yhtä rakkaita."

Ja taas jotkut sekoittivat tämän suomalaisen Koiranpäivän siihen kansainväliseen koiriEN päivään joka on vasta elokuussa, eli 6.8.2020.

22.4.2020

Hyvää Maan päivää!

Earth = Heart

Maan päivä on 22. huhtikuuta vietettävä kansainvälinen vuosipäivä. Sitä kutsutaan toisinaan myös Maailman päiväksi. Päivää on vietetty vuodesta 1970, ja tarkoituksena on järjestää kansalaistoimintaa puhtaan veden ja ilman sekä koko elinympäristön hyväksi.

Vuonna 2009 Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous nimitti päivän kansainväliseksi Maaemon päiväksi.

Vuonna 1990 yhteisenä puheenaiheena oli kierrätys.

Vuosituhannen vaihtuessa Maan päivän puheenaiheiksi tulivat ilmaston lämpeneminen ja puhdas energia.

Vuonna 2007 Maan päivä oli tähän mennessä vietetyistä laajin. Tapahtumia oli ympäri maailmaa Lontoosta, Madridista ja Kiovasta Euroopassa aina Manilaan Filippiineille ja Togon tasavaltaan Länsi-Afrikassa.

Vuonna 2008 Suomessa järjestettiin 22. huhtikuuta useita Maan päivän tempauksia. Tapahtumia oli laidasta laitaan, esimerkiksi Helsingissä eri maiden diplomaatit keräsivät roskia Kaivopuistosta.

Jotkut viettävät Maan päivää kevätpäiväntasauksena, jonka ajankohta vaihtelee vuosittain maaliskuun 20. päivän paikkeilla. /Wikipedia

Maailma on käsissämme...

Rakas kansallislintumme

Siellä, mistä joutsenet

keväisin lähtevät lentämään

kohti pohjoista, sanovat

paikalliset ihmiset surullisina,

- Meidän joutsenemme lähtevät.

Täällä, missä linnut pesivät,

me sanomme syksyisin surullisina

samoista linnuista

- Meidän joutsenemme lähtevät.

Mutta nyt meidän valkoiset,

yhteiset lintumme

ovat saapuneet takaisin.

On aina iloinen keväänmerkki

kun kauniit, rohkeat ja uljaat

lintumme saapuvat eteläisistä

maista takaisin Suomeen.

Sehän on niiden lintujen kotimaa,

missä ne pesivät ja kasvattavat

poikasensa...

Jos olet turvassa

on helppo uneen unohtua

Uni antaa voimia

-Una Reinman

Istuta orvokkeja

Orvokki ei pakkasista hätkähdä.

Saattaa se näyttää

pakkasyön jälkeen aamulla hassulta

mutta älä hätäile,

se virkoaa kyllä.

Orvokki on ihana jokapaikan kukka,

jonka voit jo nyt laittaa pihalle,

parvekkeelle, terassille tms.
Minullakin on ruukullinen orvokkeja jo parvekkeella.

Tein edellisessä kodissamme niin, että siirsin orvokit

alasleikkuuvaiheessa (se tulee aina orvokkien omistajille jossain vaiheessa kesää, kun orvokit ovat kasvaneet liian hujopeiksi ja lakanneet kukkimasta) orvokit juuripaakkuineen kukkapenkkeihin, joissa ne saivat aloittaa uuden kukintansa ihan rauhassa.

- Joskus leikkasin ne alas toisenkin kerran saman kesän aikana, niin jälleen muutaman hetken päästä orvokit kukkivat hurjasti.

Annoin syksyllä orvokkien olla paikoillaan ja melkein aina kävi niin, että seuraavana keväänä orvokit olivat hengissä, jotkut jopa kukassa ja heräsivät jälleen innolla uuteen kevääseen.

- Eli jos sinulla on omaa pihaa, älä heitä pois orvokkeja syksyisin.

Ne yllättävät sinut seuraavana keväänä.

Ne muistuttavat, miten ihmiset liian usein pitävät kaikkea kertakäyttöisinä, myös ihmissuhteita, ja heittävät pois sellaista, mitä eivät juuri sillä hetkellä tunne tarvitsevansa.

Jos annat asioille aikaa, saat nähdä

miten kaikki puhkeaa uudelleen kukkaan.

Kevät on kaiken uuden aikaa

Siinä on mukana

salaperäistä taikaa

Taskutietoa orvokista:

Orvokki symboloi rakkautta, kaipausta,

mietiskelyä, kainoutta ja vaatimattomuutta.

Orvokit (Viola) on orvokkikasveihin kuuluva kasvisuku, joista useimmat elävät pohjoisella pallonpuoliskolla. Useimmat orvokit viihtyvät kosteissa ja varjoisissa paikoissa, kuten puiden ja pensaiden alla.

Orvokeilla on tyypillisesti sydämenmuotoiset lehdet ja epäsymmetriset, viisiterälehtiset kukat, joissa yksi iso terälehti suuntautuu alaspäin ja loput neljä ovat pareittain symmetriset sen yläpuolella.

Useimpien orvokkilajien kukat ovat violetin värisiä, ja sana violetti johtuukin ranskan kielen sanasta violette.

Orvokin latinankielinen nimi Viola on useassa kielessä yleinen naisen nimi.

Viulu-soittimen nimi on johdettu orvokeista.

/ Teksti Wikipedia

17.4.2020

Kirsikkapuiden kukkien ihanuutta

Kerava on jo pitkään panostanut kauniisiin puistoalueisiin.

Kaupungissa on satoja kirsikkapuita, joiden kukkaloistoa voi keväisin ihailla lähes kaikkialla ympäri Keravaa.

Pelkästään vuonna 2017 Keravalle istutettiin Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi sata uutta kirsikkapuuta.

-Pian ne kukkivat!

Suomessa tämä aika perheiden ja ystävien pikniksesonkia,

jossa pääosassa on kaunis keväinen luonto, yhdessäolo

sekä tietysti kukkivat kirsikkapuut.

Kirsikkapuiden kukkaloisto on keväisin kauneimmillaan Porvoonkadulla kirkon lähellä, kävelykadulla Sirkushevosten luona, kaupungin kirjaston edustalla Paasikivenpuistossa ja Savion Salavapuistossa.

Keravalla kukkimiskautta on venytetty istuttamalla eri aikaan kukkivia lajikkeita.

Rusokirsikan on todettu viihtyvän Keravalla hyvin, joten se on yleisin lajike.
Ne kukkivat keväisin kauniilla vaaleanpunaisella kukinnalla ja ilahduttavat syksyisin hehkuvalla syysvärityksellään.

Keravalla kasvaa jonkin verran myös pilvikirsikkaa. Sompiossa kasvaa rusokirsikan lisäksi japaninkirsikkaa Amanogawaa sekä koristekirsikkaa Kevätsuudelmaa, jotka kaikki kukkivat hivenen myöhemmin.

Tekstilainaukset: SRV https://www.srv.fi/stories/keravalla-toukokuu-on-vaaleanpunainen/

8.4.2020

Rauhaisaa pääsiäistä!

Happy Easter!

Head lihavõttepüha!

💛

Pääsiäiskukko on muninut sopivasti

värjättäviä munia?

Ensimmäiset kirjalliset tiedot pääsiäispupusta

ovat 1600-luvun loppupuolelta Saksasta.
Pupun uskottiin kiertelevän pihoissa ja puutarhoissa

kori mukanaan ja kätkevän munia ruohikkoon.
Siirtolaiset veivät uskomuksen mukanaan Yhdysvaltoihin,
missä pääsiäispupusta tuli 1800-luvulla hyvin suosittu.
Se toi lapsille makeisia ja alkoi myös munia itse
– vaikka se oli nisäkäs.
Nopeasti lisääntyvät jänikset ja kanit

olivat hedelmällisyyden
ja versovan elämän vertauskuvia

jo pakanuuden ajan keväisissä juhlissa.
Pääsiäispupuperinne on yhä voimissaan monissa maissa,

mutta Australiassa hahmolla on vastustajansa. Australiassa jänisten ja kanien kanta on niin suuri, että ne uhkaavat ekosysteemiä. Siksi siellä on ryhdytty kampanjoimaan söpöä pääsiäishahmoa vastaan, joten australialaislapsille suklaamunia ei enää tuokaan pupu, vaan pieni pussimäyrä (Easter Bilby).
/Tieteen kuvalehti

Koskaan ei kerrota

että se munien tuoja

onkin pääsiäiskana... =)

Kanojen munat ovat olleet
perinteisesti uuden elämän
ja kevään symboleita,
joissa on suojaavaa elinvoimaa.

Juutalaiseen pääsiäiseen kuuluvat kovaksikeitetyt munat uuden elämän symbolina, ja heidän arvellaan omaksuneen perinteen kenties muinaisten roomalaisten kevätjuhlista.

Ensimmäiset kirjalliset merkinnät maalattujen pääsiäismunien antamisesta on 900-luvulta. Lähteen mukaan Tessalonikin luostarin igumeni antoi munkeille pääsiäisyönä maalatut pääsiäismunat.
Pääsiäismunan suosioon on vaikuttanut myös käytännöllisiä syitä. Katolisissa maissa pääsiäismunien suosiota on lisännyt eläinkunnan tuotteista kieltäytyminen pääsiäistä edeltävän paaston aikana, minkä vuoksi munia jäi yli.

Munat tuli käyttää pääsiäisenä, ennen kuin ne pilaantuivat.
Kalevalainen maailmansyntyruno

kertoo munasta, joka särkyy pudotessaan veteen.

Karjalaisperinteen munataistelu:

Kovaksi keitetyt kananmunat kopsautetaan vastakkain
ja se, jonka muna jää ehjäksi, voittaa.

♥

Nyt kun useilla on vain loputtomasti aikaa,
voimme askarrella kaikkea pääsiäiseksi,
tai virkata, neuloa jne...

Voin ja sitruunan makuinen pääsiäiskana...

Kivaahan se on omallekin perheelle, puolisolle tai sitten vaan ihan itselle, pikälle viikonlopulle kokata kaikenlaista hieman arkea juhlallisempaa, vaikkei niin sanotusti pääsiäistä edes viettäisi, tai juhlatunnelmaa tuntisi...

Blinit ovat ennen kuuluneet pääsiäisherkkuihin.

Nyt niiden virkaa ajavat letut.

-Mitä ohuempia ja pitsireunaisempia, sen parempia!

♥

Pasha-nimi tulee venäjän kielen pääsiäistä tarkoittavasta sanasta.
Pashan valmistuksessa keskeisinä ainesosina ovat rahkan lisäksi kerma, sokeri, kananmuna ja voi. Pashaseos maustetaan esimerkiksi vaniljalla ja mantelirouheella. Usein käytetään myös rusinoita, sukaattia, sitruunamehua tai -kuorta ja kuivattuja hedelmiä. On myös reseptejä, joihin käytetään mausteena karvasmanteliöljyä, rommiesanssia tai rommia.

Pashan alkuperäisenä ideana
oli saada käytettyä paastonaikana
käyttämättä jääneet maitotaloustuotteet.

Ortodoksisen perinteen mukainen pashan koristelussa näkyy myös kristillinen teema. Pashan kylkeen tai leivän päälle syntyy joko pashamuotista tai kirjoitetaan koristeluaineksilla ylösnousemuksesta muistuttavat kyrilliset kirjaimet ХВ
eli HV, joka on lyhennys kirkkoslaavin sanoista Hristos voskrese
eli kristus on ylösnoussut.
/Linkit Wikipedia

Kuva Dr Oetker + resepti:
https://www.oetker.fi/fi-fi/resepti/r/pasha.html

Ainakin Unan pikapashaa teen.
Se kuuluu jokaiseen pääsiäiseen.

Unan pikapasha

2 prk kuohukermaa
2 rkl tomusokeria
250 g rahkaa
2 tl vaniljasokeria
1 appelsiini paloiksi leikattuna
tai 2 mandariinia
1 pieni prk säilykepersikoita paloiksi leikattuna
Tai sekahedelmiä iso purkillinen
valkosuklaata raastettuna puoli levyä
sokeria maun mukaan, ehkä pari ruokalusikallista

Vatkaa kerma johon olet lisännyt tomusokeria
löyhäksi vaahdoksi ja lisää vaahdon sekaan lusikalla nostellen
appelsiinin mehulla notkistamasi, vaniljasokerilla maustamasi rahka, sekä hedelmänpalat, (ei mehua!) suklaaraaste ja maun mukaan sokeria.
Jos tahdot voit lisätä seokseen lisäksi manteli- tai pähkinärouhetta jne muuta makua oman maun mukaan...

Laita hyvin peitettynä kulhoon jääkaappiin maustumaan
ja sitten eikun vaan herkuttelemaan.

HUOM: Tätä pashaa ei valuteta kuivakkaaksi,
eli älä siirrä siivilään, muottiin yms...

Vinkvink:

Voit lisätä seokseen liivatetta
ja tehdäkin seoksesta helposti myös
pashajuustokakun piparimurupedille,
tai nauttia rahkaisen seoksen
valmiista jäätelövohveleista
kuin raikkaan jäätelötuutin...