Muita 31.10. päivän
teemoja ovat:
teemoja ovat:
Taikapäivä
Karamellisoidun omenan päivä
Lisää psyykkistä energiaasi -päivä
Kansainvälinen säästäväisyyspäivä
Kuvituksena mm otoksia kolmelta
****************
Millainen juhla Kekri oli?
Se oli satovuoden lopettajaisjuhla, sadonkorjuun juhla ja karjamarkkinoiden aikaa, ja runsaalla ruoalla kestittäminen oli kekrinvietossa tärkeässä asemassa.
Esimerkiksi kekripyörykät ovat lihapyöryköitä, joihin on laitettu sadonkorjuusta tulleita aineksia, kuten esimerkiksi punajuurta.Lammaspaisti oli toinen tyypillinen juhlaruoka,jota syömään kutsuttiin myös suvun vainajat.Myöhempinä aikoina kekrin osuminen samaan ajankohtaan kirkolliseen pyhäinpäivän kanssa johti toisaalta siihen, että se alettiin käsittää myös vainajien muistojuhlaksi, jollainen se ei kuitenkaan alun perin ollut.
Kekri kuuluu suomalaisten työnjuhlien piiriin.
Se oli ilon juhla. Silloin laulettiin, leikittiin ja tanssittiin.
Siitä muodostui 1800-luvulla myös palvelusväen läksiäisjuhla, jonka jälkeen heillä oli kaksi viikkoa vapaata ennen uuteen taloon siirtymistä. Kekrinä alkoi palveluväen vapaaviikko. Kun talossa oli syöty, juotu ja juhlittu, saivat piiat ja rengit lähteä vierailemaan kotiseudulleen.
Koska kekrin käsitettiin vanhastaan merkitsevän vuoden vaihtumista, liittyi siihen usein myös erilaisten enteiden kuulustelua ja tulevaisuuden ennustamista samaan tapaan kuin nykyisin uuteenvuoteen.
Kekri-perinne alkoi hävitä teollistumisen ja kaupungistumisen myötä, ja monet kekriin liittyneet tavat ja perinteet ovat siirtyneet joulun ja nykyaikaisen uudenvuoden viettoon. Pisimpään perinne säilyi Itä-Suomessa.
Kekrin vietto on kuitenkin yleistymässä, muun muassa Talonpoikaiskulttuurisäätiö on edistänyt kekrin viettoa ja kehittänyt uusia tapoja eri alueilla, maalla ja kaupungeissa vietettävään syksyiseen juhlaan ja tuottanut kouluille mittavan kekrin opetusmateriaalin, joka on maksutta käytettävissä.
Säätiö järjestää mm lasten kekripipari- ja -askartelupajoja.
Suomessa kekriä vietetään nykyään Kajaanissa polttamalla kekripukki, jonka paikalliset toimijat ovat rakentaneet.
Kekripukin polttoon liittyy yleensä myös muuta ohjelmaa, esimerkiksi tanssiesitys, musiikkia jne.
Talonpoikaiskulttuurisäätiö on vuonna 2013 julkaissut maailman ensimmäisen kekriaiheisen lasten seikkailukirjan Ahmattien yö, jonka on kirjoittanut Kreetta Onkeli ja kuvittanut Jussi Kaakinen.
Toisen maailmansodan jälkeen Maalaisliitto omaksui Kekrin omaksi juhlapäiväkseen. Valtakunnallista kekrijuhlaa Maalaisliitto vietti ensimmäisen kerran vuonna 1945, ja sitä alkoivat viettää myös puolueen paikallisjaostot. Kekrijuhliin sisältyi kansantanhuja ja pelimannimusiikkia sekä maaseutuun liittyvää koristelua./Wikipedia
Meillä ei siis enää vietetä varsinaista Kekriä,mutta kekriperinteet on sijoitettu muihin juhliin:
Kekri: Kuolleet esivanhemmat tulevat katsomaan, ovatko nuoremmat sukupolvet pitäneet paikat kunnossa. Heille katetaan ruokaa pöytään ja lämmitetään sauna.
Pyhäinpäivä: Edesmenneitä läheisiä muistetaan viemällä heidän haudalleen kynttilöitä.
Kekri: Jokaisen pitää syödä ja juoda enemmän kuin jaksaa. Jos joku jättää vatsaan yhtään tyhjää tilaa, hän vaarantaa seuraavan vuoden sadon. Erityinen juhlaruoka on kekriporsas.
Joulu: Sama.
Kekri: Perinteisiä koristeita ovat olkipukit ja himmelit, jotka symboloivat hedelmällisyyttä.
Joulu: Sama, vaikka koristeiden symbolinen merkitys on unohtunut.
Kekri: Juhlaan liittyy hiljainen aika, niin sanottu kekrirauha.
Joulu: Sama.
Kekri: Nuoret miehet pukeutuivat kekripukeiksi vetämällä päälle turkin ja kasvoille naamarin. He kiertävät taloissa tivaamassa, onko sato korjattu ajallaan.
Joulu: Muuten aika sama, mutta pukki kysyy: “Onko täällä kilttejä lapsia?”
Kekri: Nuoret naiset pukeutuvat päästä varpaisiin valkoisiin ja peittävät kasvot valkoisella harsolla. He kiertävät talosta taloon yhdessä kekripukkien kanssa ja pyytävät herkkuja. Jos niitä ei heru, he uhkaavat rikkoa talosta uunin.
Halloween: Aika sama, paitsi että kummituksiksi pukeutuneiden lasten vuorosanat kuuluvat: “Karkki vai kepponen?”
Kekri: Vanha vuosi päättyy sadonkorjuuseen ja uusi vuosi alkaa kekristä. Vuoden vaihtuessa tehdään taikoja ja ennustetaan tulevaa esimerkiksi valamalla lyijyä.
Uudenvuodenaatto: Sama. Tosin nykyisin valetaan tinaa. (Sekin tulee muuttumaan kun tina on todettu vaaralliseksi...)
Kekri: Kekrinä kuljeskelevien vainajien joukossa saattoi olla pahantahtoisiakin henkiä. Heidän karkottamisekseen oli viisasta polttaa tulia. Myös kekripukki poltetaan...
Pääsiäinen/juhannus: Kokkoja poltetaan. Pääsiäisen alla liikkuvat pienet trullit ja noidat. /Talonpoikaiskulttuurisäätiö
**************
Kotoisaa juhlintaa sinulle
kumpaa sitten päätätkin viettää!
7 kommenttia:
Upeita kuvia!
Ylin kuva ihan säikäytti!
Ei varmaan suomalaiselta hautuumaalta löydy näin komeita hautapaaseja.
MK
Noista hautakivistä näkee, että ovat vanhoja...Suomi, kun on niin "pieni ja tiuhaan asuttu maa", vanhat hautakivetkin hävitetään.
Tuossa Turun suurella hautausmaalla taitaa viellä olla sentään vanhojakin hautoja...ainakin upeita sukuhautoja.
...ja halloween...ei lainkaan minun juhla..:)
Meillä on monta vuotta hassuteltu Halloweenina! Tytär leipoi juustokakun ja hämähäkkipipareita. Veristä booliakin on ystäville sekä perheen koirille hauskat hämähäkkiasut.
Terveisin Anne ja perhe
Kiitos MK! =)
Oikein kihersin kun odotin että tulee tämä aika vuodesta jolloin voin täällä blogissani käyttää kuvia. =D
Minulla oli heti mielessä Halloween... =D
Hmmm... Minusta Suomi on aika harvaan asuttu maa... =D
No mikäs, sehän kuulostaa hyvälle. =) Suorastaan herkulliselle! =)
Kivaa juhlintaa sinulle Anne ja perheelle myös. =)
Onneksi. =D
Lähetä kommentti