Parisen viikkoa sitten
näytti äiti-Mamani
kesäpaikan pihalla näin idylliseltä.
Maman kärhöillä on vuoden vanha
kiva pergola jossa ne saavat valloittaa
taivasta ja maailmaa,
kiivetä kuuhun ja takaisin.
Hauskat äidin tekemät risupallot
koristavat pihapuita
kesät talvet.
Kielopaikassa oli
paljon suuria kukkanuppuja.
(Nyt ne ovatkin jo kukkineet.)
Äidiltäni minä olen lemmikkirakkauteni
perinyt. Samalla tavalla meidän molempien
pihamailla lemmikit valtaavat itselleen
uutta tilaa...
Sievät pikku unikotkin ovat heränneet
äitini pihaparatiisissa.
Pihan ihanat omenapuut
olivat täpötäynnä kukkia.
On meissä jotakin eroavaisuuksiakin äitini kanssa.
Hän rakastaa samettiruusuja.
Minä en... =D
Olen niitä kyllä kasvihuoneessa käyttänyt
ötökkäkarkottimina silloin kun meillä
oli kasvihuone.
Viimeisiä tulppaaneja kukassa.
Vakoinen syreeni ilta-auringossa...
Lilium martagon, eli
varjoliljat ovat jo huimassa
mitassa ja nuput esillä.
Kaikki kasvaa
ja kukkii tänä kesänä
tosi nopeasti...
Kun omenapuut ovat kukkineet
ne satavat maahan kuin lumi...
Vanhalla pihalla on paljon
erilaisia omenapuita, nuoria ja
vanhoja ja jopa villejä, jotka ovat
olemassa siksi, että ne ovat kauniita
ja romanttisia ja luovat pihalle suojaa
ja vehreyttä, ja omaa mikroilmastoa
joka auttaa kaikkia kasveja menestymään.
Äiti-mamalla ja minulla on
periaate, ettei omenapuita leikellä,
muutoin kuin siksi jos jokin osa
on kuivunut, kuollut
tai vaarassa romahtaa...
Älä siis koskaan mene
neuvomaan Mamaani
omenapuiden leikkauksessa...
Se ei onnistu. Ei onnistu
minunkaan kohdallani.
Minäkään en leikkaa hedelmäpuitani.
Meille ei ole tärkeää sato
vaan itse kaunis puu.
Lisää risupalloja.
Ötökät pitävät niistä koska
pääsevät lepäilemään pallojen sisälle.
Omenapuiden oksien lomassa
helisee tuulikelloja tuulessa.
Siellä täällä on istumapaikkoja
joissa voi istahtaa ihailemaan
kaunista puutarhaa.
Voi olla, että Mamalla on
syksyllä tarjolla hirmuisen paljon
hillo-omenoita. Nam.
Hassut ja kauniit hajulaukat
ovat jo nupullaan
kun nämä muut menevät nukkumaan.
Tämä erikoinen narsissi oli
perheensä viimeisenä yhä kukassa.
Äläkä unohda...
Ja vielä hieman syreenin tuoksua.