Vietimme juhannusta tällä kertaa
Valitettavasti se ei oikein
sovi homeallergikoille,
vaikka näyttääkin idylliselle.
- Vierailijoiden koiratkin ovat saaneet
nukkua samoissa kovissa laverisängyissä,
missä me jouduimme nukkumaan.
Selät ja lonkat tulivat todella kipeiksi ja
nenät menivät tukkoon, molemmilla,
eli yöt menivät tosi huonosti.
- Mutta päivisin paikan hyvin säilytetty
miljöö lohdutti ja antoi voimia
ja niinhän sitä sanotaan
että luonto parantaa!
Terveellisempää olisi ehkä ollut
yöpyä pihassa teltassa.
Tupa on pärekattoinen,
(selvisi vasta paikanpäällä)
1900-luvun alussa
rakennettu yöpymispaikka tukkimiehille,
ja juhannuksen kova tuuli kiskoi katosta
päreitä irti.
Mökin ensinäkymässä sain
jonkun ihmeen haamun kurkistamaan
tuvan ikkunasta...
Uittotupa sijaitsee Karitsanpolulla.
Perille ei pääse tavallisella henkilöautolla.
Molemmista mökin ikkunoista
näkee vettä, eli hienolla paikalla
mökki kyllä oli.
Rannassa oli tulipaikka.
Mekin grillasimme pakolliset
juhannusmakkarat tässä.
Grillin savu meni joelle
ihailemaan leppeää, tyyntä iltaa...
Uittotupa ulkovessan luota
kuvattuna.
Näkymää tuvasta ulospäin.
Näkymää tupaan ulko-ovelta.
Kalliolle, kukkulalle on joku
joskus puoliksi rakentanut tämän majan...
PS: haamua ei enää näy...
PS: haamua ei enää näy...
Verlan uittotupa sijaitsee Verlankosken niskalla
samalla kalliolla, jolle on muinoin kivikaudella
punamullalla maalattu
kuuluisa Verlan kalliomaalaus.
Maalaus tosin havaittiin vasta
yli nelisenkymmentä vuotta sitten. (?)
Nyt siitä saa aika huonosti enää selvää.
Maalauksesta erottuu jono hirviä
sekä joitakin ihmishahmoja.
Me bongasimme vain yhden hirven,
kaaviokuvassa L-kirjaimella merkityn.
(Kuvassa keskellä alareunaa, vrt kaavioon...)
Verlan mökit kuten koko Verlan alue
Uittomökissä ei ole peseytymismahdollisuutta
lainkaan, vaan sauna löytyy tehdasalueen ja voimalan
läheisyydestä. Mökin vuokraan kuuluu onneksi
yksi saunavuoro/vrk.
Mökin vuokraan kuuluu myös soutuveneen
laina, mutta virta oli niin voimakas ettemme
halunneet sinne soutelemaan.
Me mieluummin vaelsimme jalan
ja ihailimme maisemia.
Mäkärät, joita paikassa oli sankoin
joukoin, ja hyttyset, eivät vielä tätä
kuvaa ottaessani olleet syöneet
jalkojani punaisille kutiaville paukuroille.
Veriryhmäni on O+ jota kaikki ötökät
aina haluavat maistaa, "se veri kun sopii kaikille"...
