Translate

6.3.2017

Maaliskuu maata näyttää








Emme antaneet kolean luoteistuulen 
masentaa ajellessamme sunnuntaina 
pitkin eteläistä Suomea 
erityisen aurinkoisen ja kauniin sään
innostamina kameroidemme kanssa. 



Pukkilan kohdilla 
 melkein törmäsimme tien yli
kirmaaviin valkohäntäpeuroihin.
- Vai mitä rotua sitten lienevätkään.
Hassua kuinka monen eläimen nimi on
muuten yhtäkkiä väännetty ihan muuksi kuin
se ennen oli... No, onneksi emme törmänneet
noihin ihaniin pomppijoihin jotka vilistivät
karkuun minkä kerkesivät, hyvä että sain
muutaman kuvan napattua niistä
kun olivat niin pian jo poissa. 



Jonnekin tänne pellolle ne juoksivat 
ja siitä metsään piiloon... 


Tuosta on mennyt kettu ja tehnyt
meille katsojillekin kysymysmerkin. 




Pukkilassa oli jo näin keväistä
ja toisaalta lumi oli täällä ihanan
puhdasta ja valkoista. Toisin kuin
meidän taajamassamme... 

Tämä valo ihan häikäisi 
pimeään ja harmaaseen tottuneita 
silmiämme. 


Minä kuvasin virranpartaalla 
Hania ja hän minua.




Ihana historiallinen pieni siltakin löytyi... 




Jotkut ovat keksineet kiinnittää
lemmenlukkoja tännekin.






Näiltä oli palanut käämit... =)



Talventörröjä...



...kuten tässsäkin... 



Hieno valkoinen puukirkko näkyi 
Artjärvellä jo kauas ja houkutteli lähelleen
kuvaamaan. Luulin sitä kauempaa
nimittäin joksikin kartanoksi...


Hauska laiha ja korkea talo... 
Ei se ihan taida
tuo se lintutorni olla vaikka
kyllä VOISI se olla sekin. =)






Tämä oli kuin entisajan kartanon 
tie, koivuineen, yms puineen ja tuijineen. 

Tiestä tuli mieleen mustavalkoiset 
Suomi-filmin elokuvat... 



Kevät tulee kohinalla. 
Kiurujakin on menneenä viikonloppuna 
havaittu monessa paikassa.