Uniapnea ja kaikki mitä tiedät

Tänään on Kansallinen uniapneapäivä.

Nukahteletko kesken tv:n katsomisen? Oletko jatkuvasti väsynyt, vaikka nukuit yösi?
Katkeileeko kuorsauksesi? Nämä voivat olla uniapnean oireita.

• äänekäs, katkeileva kuorsaus, suun kuivuminen ja unenaikaiset hengityskatkokset
• heräily tukehtumisen tunteeseen
• jatkuva päiväaikainen väsymys, joka voi johtaa nukahteluun
• aamupäänsärky
• kurkun karheus
• ärtyisyys
• keskittymiskyvyttömyys
• keskittymisvaikeudet ja muistamattomuus
• mielialahäiriöt, jopa masentuneisuus
• tihentynyt yöllinen virtsaamistarve
• yöhikoilu
• sukupuolivietin aleneminen
• unettomuus

Uneliaisuuskyselyllä (Epworth Sleepiness Scale, ESS) voi arvioida torkahtamisen todennäköisyyttä eri tilanteissa. Kyselyn tuloksena 10 pistettä tai enemmän tulkitaan normaalista poikkeavaksi.
Sama kysely löytyy myös www.terveyskeskus.fi -sivuston laskureista nimellä väsymysmittari.
Jos tulos on poikkeava, sinun kannattaa keskustella asiasta lääkärin kanssa uniapnean mahdollisuudesta.
Huomaathan, että testit tai oirekyselyt eivät korvaa lääkärin tekemää diagnoosia.

Kuorsaukselle ja hengityskatkojen syntymiselle altistaa rakenteellisesti ahdas nielu. Ylipaino on suurin uniapnean riskitekijöistä, sillä se moninkertaistaa uniapnean esiintyvyyden. Noin kaksi kolmasosaa uniapneaa sairastavista onkin ylipainoisia. Painon noustessa kertyy kaulan ja nielun alueelle ylimääräistä rasvaa, joka tekee ilmatiet ahtaiksi.
Muita tunnettuja uniapnean riskitekijöitä ovat

• krooninen nenän tukkoisuus
• suuret nielurisat
• ja pieni alaleuka.

Uniapneaa esiintyy niin miehillä kuin naisilla, mutta naissukuhormonit suojaavat naisia osin. Uniapnea on yleisintä 40 – 65-vuotiailla, mutta sitä voivat sairastaa kaikenikäiset ihmiset, lapsetkin. Uniapneaa sairastaa Suomessa ainakin 300 000 ihmistä.

Uniapnean varhainen toteaminen on tärkeää

Uniapnean diagnoosi perustuu esitietoihin, kliiniseen tutkimukseen ja uni- tai yöpolygrafian tulokseen. Unitutkimus tehdään usein kotona, jotta nukkumisolosuhteet olisivat mahdollisimman normaalit. Uniapnean vaikeuasteen määrittely riippuu yöllisten hengityskatkosten määrästä.

Uniapnea on:

 

• lievä, jos hengityskatkoja on 5 - 15 tunnissa
• keskivaikea, jos katkoja on 16 - 30 tunnissa
• ja vaikea, jos yli hengityskatkoja on yli 30 tunnissa.

Hoitamaton uniapnea lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin 3 - 6-kertaisesti ja lisää riskiä 2-tyypin diabetekseen, aivoverenkierronhäiriöön ja keuhkovaltimoverenpainetautiin. Lieväänkin uniapneaan liittyy lisääntynyt verenpainetaudin riski.
Hoitamaton uniapnea näyttää lisäävän vaaraa joutua liikenneonnettomuuteen riippumatta siitä, kokeeko henkilö itse olevansa väsynyt vai ei, sillä kognitiivisen toiminnan ja muistin häiriöt ovat uniapneaa sairastavilla yleisiä.
Jos epäilet sairastavasi uniapneaa ja läheisesi ovat huomauttaneet yöllisistä hengityskatkoksista, kannattaa hakeutua omaan terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon keskustelemaan asiasta. Saat sieltä lähetteen jatkotutkimuksiin.

Lähde: Uniapnea - Hengitysliitto 

 Tänään on myös
Kaikki mitä tiedät on oikein -päivä.

-Toivottavasti on näin...