Unikon ja vuorikaunokin liitto

Kaupungeista tulee hiljaisia suurina juhlapyhinä. 

Väki pakenee mökeille tai sukulaisten hoteisiin... 

Silloin kaupungissa on ihana rauha.

Silloin, ja ainoastaan silloin,
voi jopa kaupungissa nukkua pitkään. 

Vaikka postaukseni kertovat "päijäthämäläisestä kunnasta" ja osittain

vaikuttavat maalaismaisilta, on paikka jossa asumme kuitenkin ihan 

ihka oikea kaupunki ja asuinalueemme lähinnä lähiö.

Silti asumme luonnon keskellä.

Ehkä kuvistani ja tarinoistani 

kuultaa läpi se mitä itse arvostan; luonto, 

yksinkertainen elämä ja luonnonmukaisuus.

Taloremonttimme on edistynyt (viimein) siihen vaiheeseen 

että vain listashow on jäljellä, muutamien maalattavien 

kohteiden lisäksi. Loppusilausta siis.

Taas olisi paikka yhdelle apukäsiparille auki... 

Kun maalattu lattia kuivuu, 

on hyvä hetki lähteä 

vaikkapa 

ihailemaan autiopihaa 

ja sen kasveja. 

Hieman pitää 
aina koskettaa 

noita vanhoja 

vänkkyräisiä omenapuita. 

Mietin aina häntä, 

joka joskus on nyt autioon pihaan 

istuttanut nuo puut...

Unikoiden ja 
vuorikaunokkien, 
sekä känkkyräisten 
omenapuiden myötä 

voi keskikesän juhla 
alkaa. 

Olkoon se sellainen 

kuin odotitkin.

Tänään
on Juhannusaaton lisäksi

Keijukaispäivä 
sekä  
Käy uimassa -päivä.