Teimme kävelylenkin pienehkön suon ympäri eräänä iltana
kun ei ollut muutakaan tekemistä.
Reissu oli ihana, vai mitä sanot näkymistä?
Hymyilin itsekseni
moneen kertaan
sille miten kauniita
moneen kertaan
sille miten kauniita
Tupasvillatkin hurmasivat.
Lapsena niitä piti keräillä pomppien soilla sinne tänne
jotta talveksi saisi niitä kimppuina kotiin
jotain hyllynreunaa maljakossa sulostuttamaan.
jotain hyllynreunaa maljakossa sulostuttamaan.
Hyttyset yrittivät piirittää ja piikitellä meitä heti kun
kävelyvauhtimme pysähtyi ottaaksemme kuvia.
Kyllä suomalainen metsä voikin olla kaunis ja tunnelmallinen.
Pitkospuita pitkin pääsee
kipittelemään kuivempaan paikkaan.
kipittelemään kuivempaan paikkaan.
Tänne haluan taivaltamaan
vielä monesti uudestaan.
Otetaan seuraavalla kerralla
termospulloon kahvia mukaan...
vielä monesti uudestaan.
Otetaan seuraavalla kerralla
termospulloon kahvia mukaan...
8 kommenttia:
Metsässä on taikaa. Niin se vain on.
Ihan kuin unikuvia! =-) Sini
Jännittävät satunäkymät:)
Kyllä vaan ja sen huomaa, heti kun sinne pääsee... =)
Sini. =) Katselen maailmaa menninkäisen silmin.. =D
Oi Mustis, kiitos ihana! =D
Ihana tunnelma näissä sun kuvissa <3. Minäkin tykkäsin tupasvilloista pienenä, sellaista ihanaa pumpulia :). Ja niin, tykkään vieläkin!
Kiitos Hali! =))
Tuollaista siellä oli! Minuu laulatti ja hymyilytti kun siellä oli niin satumaista. =)
Juu, en yhtään ihmettele. Niissä on jotain hellyyttävää. =) Sellaista joka vetoaa vielä aikuisenakin. =))))))
Lähetä kommentti