2.7.2015
Niinpä!
Labels:
Slowlife,
Unan runoja,
Unan runokortti
Olen aina ollut sellainen omanlaiseni erityisherkkä introvertti & erakko. Rakastan hiljaisuutta, balladeja, elokuvia, hyviä kirjoja, puita, perhosia ja kukkia, sekä mustarastaan laulua, auringonlaskuja, iltaruskoja, kuuta ja tähtitaivasta, kahvin tuoksua, kokkaamista omille rakkaille, sateen ropinaa, tuulen tuoksua pyykeissä ja aamukastetta. Omaan jonkinlaista vaeltajan verta suonissani, sillä en malta jäädä paikoilleni pitkäksi aikaa. Olen kirjoittanut runoja ja tarinoita jo ihan pikkutytöstä saakka. Betonisessa kaupungissa näännyn, mutta luonnon rauhassa herään eloon. Siellä voin jälleen hengittää. Luonto on ollut aina paras ystäväni. Tällä hetkellä talvinen asuinpaikka on Suomi ja kesällä Eesti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

7 kommenttia:
Yksi vieraskielinen tuttavani ei osaa ääntää y:tä. Ihmettelin yhteen aikaan kun hän sanoi usein "nut". Sepä tarkoitti NYT. Hänen lukemanaan runossasi olisi sopivat riimit :D
Halaus
SS
Ihana♥♥
Kivaa!
Hih, ok. :)
Awww. Halii takas ja niijaa. ❤
Kiitos Irmastiina! ❤
Lähetä kommentti