Multapurnukoita

Kävimme Madeiralla pienen kukkakaupan 

pienen omistajanaisen kukkapuodissa. 

Hän näytti kuvia kasveista ja kukista joita eri puolilta maailmaa 

ihmiset olivat hänen juurakoistaan kasvattaneet. 

No niinpä miekin innostuin... 

Miekin ostin juurakkoina häneltä mm Sinisarjaa,  

Agapanthus. 

Näitä ostin kolme juurakkoa. 

Samantyylistä vaaleanpunaistakin ostin, 

jonka nimi luultavasti Nerine. 

Sekä mm valkoisen ihanan kukan juurakoita, jonka nimi on vielä hukassa... Nimilapussa on lukevinaan Erinum, mutta en löydä mistään mitään viittausta sen nimiseen valkoiseen, hieman gladiolusta muistuttavaan kukkaan. Ehkä en vaan saa vettyneestä nimilapusta selvää vaikka kauppias kirjoitti ne kuulakynällä juurakoihin teippaamiinsa paperilappuihin. Tulevaisuus näyttää, mitkä näistä ovat selviytyjiä. Ne kaikki pääsevät ruukkuineen kesällä ulos, mutta loppukesästä nappaan ne takaisin sisälle, koska eivät ne kestä tämän maan kylmyyttä...

Mukana saapui myös mm Kolibrikukkaa, Strelizia Reginae, 

jota paikalliset sanovat estreliciaksi, paratiisikukaksi, tai paratiisilinnunkukaksi. 

Näitä kukkakauppias antoi mukaani pienen vantteran alun lisäksi myös siemeninä. 

Minäkin laitoin talteen myyjän nimen ja osoitteen, 

jotta jos näistä joku onnistuu, 

voin lähettää hänelle kuvan. =) 

Muutenkin keräsin joka paikasta kukkien ja jopa puiden siemeniä ja laitoin talteen. Kerään aina reissuillamme kukkien siemeniä...

Paperipussukassa ne kulkivat kätevästi kotiin ja heti reissun jälkeen siisti olohuoneemme muuttui äkisti sekaiseksi kasvihuoneeksi, kun tapettipöytä valjastettiin multapurnukoiden aluseksi ja otin esille kaikki siemenaarteeni, joista osalle oli jo korkea aika päästä multaan.

Talvetettujen ja kevätvalosta venähtäneiden pelargonioiden leikkauksellakin oli jo kiire, samoin leikattujen osien pistokkaiksi muokkaamisella. Nyt nekin ovat jo omissa pikku multapoteissaan.

Kasville ei saa vanhan kansan mukaan toivottaa hyvää kasvuonnea, sillä se tuo niille vain huonoa onnea. Pitää vaan hiljaa mielessään toivoa niiden kasvavan, odottaa ja tarkistaa asia päivittäin ihan salaa. Jos ja kun kasvi alkaa kukoistaa, sille saa hurrata ja ääneen kehua sitä. Se auttaa. =)

Kauniit aurinkopäivät ja kattolampun paikalle ruuvattu violetti kasvilamppu edistivät onneksi myöhäistä multaanpääsyä ja niinpä näen vihreää jo tomaateissa, timjamissa ja lehtikaaleissa jne, ihan muutama päivä viikonlopun kylvöstä.

Talvimyrskytuulet ovat ikävästi repineet  ja hajottaneet yhden seinän kasvihuoneestamme, enkä löydä kuvastoista enää vastaavaa mallia ja pitänee miettiä, minkälaisella esim muovilevyllä sen voisi korjata, sillä sinne on menossa kuitenkin jotakin jälleen kasvamaan.

Hauska ylläri oli tämä reissun aikana postissa saapunut Huminero Ruukkupussi, jollaisen sain testavattakseni. Sitä käyttäessäsi et tarvi ruukun salaojitukseksi ruukunpaloja, kiviä tms.
Humineropussi asetetaan ruukun pohjalle, sen päälle multaa, kasvi, lisää multaa ja kasteluvettä. Tämän kätevän salaojituspussin voit huuhtelun jälkeen käyttää uudelleenkin. Itse käytän testipussukan yhden talvetetun pelargonia-emon salaojituksena.

Huminero-video.

"Huminero muotoituu vaikka neliön muotoiseen ruukkuun. Humineron avulla kasvisi voi paremmin ja kasvaa pidemmäksi. Myös kasvisi juuret ovat tiheämmät ja terveemmät. Tuote on testattu Lepaan puutarhaoppilaitoksella kesällä 2012, ja todettu erittäin hyväksi ruukkukasveilla." 

 Jarda Oy