Hallatar haaveilija

Iris Reticulata    Tämä hauska sininen sipulikukkanen on avannut kukkansa ihan yks kaks yllättäin. Istutin niitä viime syksynä muutamia tähän alunperin ihan tyhjään pihaamme kymmenien krookuksien kainaloon ja yllätyin nyt tänä lämpimänä ja aurinkoisena viikonloppuna iloisesti siitä että nämäkin aukenivat kukkaan samaan aikaan krookuksien kanssa. Todella aikaisin saa tätä sievää mini-iiristä ihailla, kun muut kukat vasta heräilevät talviunestaan ja varsinaiset kurjenmiekat, isot serkkunsa, ovat talven vaikutuksesta suorastaan yhä koomassa...

Hyvää ruusun ja kirjan päivää! ♥  Tänään miehet antavat naisille ruusuja  ja naiset miehille kirjoja... ♥♥♥  Voi tämän tehdä kyllä toisinpäinkin. =D 

Sunnuntaifiiliksiä: Vaikka maaperä pihalla on yhä aikas märkää edes kävelemiseen nurmikolla, on yhtä "kukka-yrtti-puunalku-penkkiä" hiukan siistitty, hehkeinä kukkivia krookuksia ja niissä pörrääviä mehiläisiä ihailtu. Loput puidenkaatoroskat on siivottu. Ulkorapun kaide, muutamat vaatteet, naama ja kädet valkoisella maalattu! Ihailtu levveesti hymyillen, kun tuo mies teki ensin ulkorapunkaiteen loppuun, sekä ilmalämpöpumpulle kotelon ja lopuksi hän kokosi ja paikoilleen asensi vielä pihamökin seinään yhden söpön linnunpöntön! Toivottavasti joku lintunen nyt löytää sen pikkupönttösen... =D Ulkona tarkeni ilman takkia! Sain tuuletettua kämppää raikkaaksi ikkunat ja ovet levällään. Päästin kevään tähän tönöön. Saatiin myös raikkaat petivaatteet vintin ikkunalaudalla roikottamalla. Päiväruuaksi oli mm parsaa kinkkukäärössä + saunaa, puhtaita hiuksia ja tummaa taloussuklaata illalla... =D Mahtava hyväntuulen flow pyyhkäisi tän naisen mukaansa tänään niin, ett...

Onko se lie silkkaa hulluutta  vaiko luovaa sellaista  näperrellä kaadetun riippakoivun oksista tällaisia? ♥ Miltein vuosisadan ikäinen puu kaadettiin  hiljattain pois pihamaalta, koska se alkoi olla  jo vaaraksi itselleen ja lähistölleen.  Runko on jo halottu  ja koivuklapien lämmöllä  lämmitetään taloa niiden kuivuttua  noin vuoden päästä.  Riippakoivusta jäi elämään  edes pieni osa  kransseina ja risusydämenä  pihamökin ovissa ja seinissä. ♥ Kiitos kaunis paljon nähneelle riippakoivulle...  ♥

Ns "taimihuoneen" orvokintaimista sain jo napattua ensimmäisen pienen ja hentoisen kimpun vesilasiin luomaan haurasta kevään tunnelmaa. Tuulahdus kesästä tuli kimpun mukana. Lupaus ajasta hiukan lämpimämmästä. Samalla kiskon villatakkia päälleni tiukemmin, koska kuvajaiset eivät lämmitä ihoa. Mieltä ne lämmittävät kyllä suloisesti. Lisään takkaan puita ja koetan katseellani sulattaa yöllä sataneet lumet pois ikkunan takaa pihamaalta... ♥ ♥ ♥

Sataa lunta  Maa  on taas valkoisena Vappuun  vajaat pari viikkoa

♥  Tarjuska -armas  ♥   lähetti jo jokin (huh) aika sitten miulle erityisen hyvänmielenhaasteen. Tämä vastaukseni olkoon nyt viimeinen myönnytys yleensä kaikenlaisille blogihaasteille... -Kiitos silti Tarjuskalle. =) Haasteen tarkoitus on listata asioita jotka tuovat itselle hyvää mieltä. Voi, kun niitä hyvänmielentuojia on niin paljon! Mutta yritän... Kas tässä miun listaani järjestykseltään merkityksettömässä mielijohderivissä, jossa rivin ensimmäinen ei välttämättä ole se kaikkein tärkein eikä viimeinen yhtään vähemmän tärkeä kuin se ensimmäinen. ♥  Luonto ♥  Puut ♥  Kukat ♥  Linnut ♥  Taivas ♥  Rakkaat ♥  Rakkaus ♥  Reissailu ♥  Valokuvaus ♥  Villasukat ♥  Runoilu ♥  Suklaa ♥  Halaus ♥  Haaveilu ♥  Uni

♥ Ihana Juulia kävi lapsineen meillä kylässä  ja toi tullessaan lahjaksi miulle maailman kauneimman teekannun!  ♥  ♥  ♥  ♥  Vielä tosin en raaskinut siinä  teetä hauduttaa.  ♥ ♥   ♥  Siksi kupissa on teepussukka. =)  Mutta ensi kerralla kokeilen  hauduttaa pannullisen hyvää teetä   tällä ihanalla ruusuisella teekannulla. =)  Suuri sydämellinen kiitos Juulia!  ♥

♥  Kymmenellä eurolla  voi ostella  vaikkapa kaksi  hauskaa keittiöpurnukkaa.  ♥  ♥  Muisk.  PS:  Pöytäliinana on  kirppikseltä bongattu  silkkinen huivi. =) 

Lumikello, my love  ♥  Galanthus nivalis    Parivuorokautinen vesisade vei täältä tontilta lumet miltein kokonaan. Vain suurimmat ja sitkeimmät lumikeot törröttävät auringon ja veden vastaiskuista huolimatta paikoillaan. Mutta niiden päällä miltein järjestelmällisesti onkin likaista lunta. Lika säilöö lunta ja sahanpuru suojelee jäätä sulamiselta. Puruakin on yhä pihassa siivoilusta huolimatta, seinäremontin jäljiltä ja se mokoma tulee jalkineiden pohjissa vielä sisällekin. Nurmikoille ei kannata vielä mennä koska maa on niin savipitoista että vesi jää siihen lällymään & ilveilemään pitkäksi aikaa, jalanjäljestä jää maahan tunnistettava jalanjälki ja entäs ne kengän ja saappaan pohjat? Huh. Pihasaappaakin saa kohta jälleen mennä paukuttelemaan puhtaaksi niihin yöllä kuivuneista savipaakuista. Rapun kaiteen yli vaan saappaat ja kops, kops, niitä kolistelemaan toisiaan vasten, Pitää muistaa sulkea silmät niitä paukutellessaan. Sunnuntaina maamme vi...

Miia-tyttönen kuvasi tomaatintaimiamme... ♥   Sormustinkukkia hirmusti... ♥ Herneenversoja salaattiin... ♥   Persiljaa kesäksi. ♥ Yhdessä huoneessa hieman vihertää. Kaikki sormet pitäisi jälleen tunkea multapussiin ja täytellä uusia purkkeja,  venähtäneitä taimia pitäisi koulia. Pöytäpinnat vaan nyt uhkaavat loppua  multapurkeilta... ♥  

 ♥  Niin sisätiloissa...   ♥ kuin ulkonakin,  voi elää nyt jo muutamien kukkien  kauneudesta...   Ahmia värejä silmillään...   ♥  ihan mielinmäärin...  ♥ On niitä sitten rykelmässään monta  ♥  ♥  ♥  ♥  ♥ ...tai jäljellä vain yksi yksinäinen,  -fasaanin hyökkäyksiltä säästynyt...   ♥ ei niitä voi ymmärtää väärin.   ♥ Monin värein, ne kertovat kukkien kielellä  keväästä...   ♥ ♥ ♥  Sahramit, Crocus, eli krookukset... 

Mustavalkomaanantain kulmikas haaste.  Itseasiassa tämä on kirpputorilöytö,  joka keikkuu nyt tyttären katossa. =) 

Käväisin Mamani luona  ja ihastelin hänen ihania  herkullisenvärisiä uniikkeja neuleitaan. <3  Yksityiskohtaa kintaista... <3 Yksityiskohtaa kintaista... <3 Eikö olekin suloisia!? 

Tosin sisätiloissa kukitettuja...  Jokin aronialajike tässä  on kukassa mun maljakossa. 

Kevätikävä on jo kova.  Se laittaa kaipaamaan viime kesän tuoksuja ja kukkia.  ♥  ♥  ♥  Onneksi kaksi tällaista pelakuuta  talvehti onnistuneesti vintillä  ja nekin odottavat kesää  miun kerallani.  ♥  ♥  ♥ 

♥  ♥  ♥  ♥  ♥ Kohta nuppuset aukeavat...