Runotorstaissa & Valokuvatorstaissa
aiheena salaisuus, joka jäi kertomatta...
Salaa toivon
Aamulla leikkasin
hiuksensa lyhyiksi
Helposti pestäviksi
Pyörteet
kiharat
tyngiksi
En uskaltanut hirveästi
halata
Poikaani
pitkäksi kasvanutta
Armeijaan lähtevää
Totista
Etteivät omat silmäni
oisi paitaansa kastaneet
Toivoin vaan
Salaa
Että palattuaan
hän ei sitä valoisaa
hymyään kadottaisi
-una reinman-
7.7.2008
.
28 kommenttia:
Saman kokeneena, sanattomana ...
Kaunis mutta vahva kuva!
haikea ja kaunis hetki. (viisas) äiti piilottaa suurimmat tunteet lapsen lähdön hetkellä.
kaunis kuva ja tarina!
Hiusten leikkuu siirtymäriittinä, äiti ja poika muutoksen hetkellä. Salattu tunne, joka säilyy sydämessä - varmaan myös pojalla.
Kaunista!
Äitien yhteinen salaisuus...
Kaunista. Uskon, että poika tietää sen salaisuuden mitä sydämessäsi kannat, se on yksi hänen voimanlähteensä armeijassa.
Paljon kertova runo. Kauniisti johdateltu ja saa lisätunnetta viime päivien jälkeen.
Hieno kokonaisuus aiheeseen.
Moni on jo sanonut näin, mutta tämä on tosi kaunis runo.
Minäkin olen muutaman kerran ajellut nuoren miehen tukan intin vuoksi. En kuitenkaan tiedä, miltä tuntuu päästää oma lapsi valamaan valaa, jossa tämä lupaa tarpeen vaatiessa kuolla isänmaan puolesta...
Hei Hallatar,
VOI vallan miten hienon runon kirjoitit ( huomaan että palvelukseen astumispäivänä )ja kuvakin vielä täysin aiheeseen sopiva.
Toistan vielä-et ole vain sydämellinen vaan ihan nero kanssa.
Kiitos kaikille
kauniista kommenteistanne.
Tuo on kirjoitettu Miihkali kuvataikurin
palvelukseenastumispäivänä
niinkos Melita huomasi.
Hänellä on siellä vielä jäljellä kovin monta aamua.
Niin kuin Melitan pojallakin.
Ovat vaan eri paikoissa nämä
poikasemme.
Hei Hallatar vielä,
Minä en leikannut pojan tukkaa - pojan ystävien äidit olivat leikanneet !!Tuntui jotenkin liian isolta palalta purtavaksi vaikka meillä on se konekin.Sitä paitsi taisin ajatella, että jos tukassa on kaikenlaisia kummallisia "koloja" rupeavat tupakaverit heti ensi töikseen pilkkaamaan ja kaikki on ihan pilalla.
Poika on ennenkin käynyt paikallisella parturilla(nainen)ja otti maksuksi vain 5 euroa kun poika liikkeellä näin niinkuin isänmaan asioilla !!
Melita
Minä olen aina ollut perheeni parturikampaaja.
Miun nuorisoni ei ole koskaan
käynyt "oikealla" kampaajalla
tai parturissa. =)
Tukkakone ja parit hiustenleikkuusakset ovat
tienanneet itsensä moneen kertaan...
Tosin nyt esikoinen on kasvattanut pitkiä
hiuksia jotka ovat ihanasti kiharalla. =)
Olen leikannut jopa Maman ja joskus
pikkusiskonkin hiuksia.
PS:
Ei kukaan oisi pienistä koloista piitannut, Melita-pieni. =)
Ai niin,
ja omat hiukseni olen myös leikannut itse.
Hei vielä,
Minäkin leikkasin pojan tukan aina ennen itse, mutta muutaman vuoden poika on jo käynyt parturissa.
Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran, joten ajattelin että kun pojan pää on ihan ammattilaisen jäljiltä ei kukaan ainakin siitä rupea ilkkumaan.
Ps Mun piti silloin palvelukseenastumispäivänä laittaa se postitus kun oli niin kamalan haikea olo.Loppujen lopuksi on mennyt ihan hyvin ja ilmiselvästi on tapahtunut irtaantumista puolin ja toisin - hyvä asia.
Vahva. Korusta heijastuva kuva tehostaa sanojasi.
Ahaa, Melita =)
Ymmärrän hyvin äidillisen suojelunhalusi.
Haikeaa se oli meilläkin.
On vieläkin, kun poika lähtee takaisin
kotilomiltaan. =/
Tuntuu, että poika on kasvanut
pituuttakin armeijassa.
Sanoo mun kutistuneen. =)
Äidin salainen, kaunis toive. Tulee ihan kyynel silmäkulmaan, kun ajatteleekin. Pojasta mieheksi, siinä on äidillä monta salaista toivetta, mutta elämä opettaa ja kantaa eteenpäin.
Kiitos Isopeikko
Jokainen äiti rakastaa lapsiaan.
Lapset ovat äitiensä aarteita.
Aina.
Tarjuska
Se on varmasti kaikilla.
Uskon niin.
Samoin tunsin, kun esikoinen lähti
armeijaansa...
Herkkää ja vahvaa yhtäaikaa. Teksti ja kuva herkkää, sinä äitinä vahva tunteiden keskellä, kuitenkin herkimmän salaisuuden kätkit sydämeesi.
Vahva äiti vahvisti rakasta lastaan, ihana runo :)
Kiitos Aimarii & John
Toivottavasti kaikki lapseni tietävät
kuinka rakastan heitä valtavasti.
Toivottavasti olen sen tarpeeksi usein heille sanonut...
Uskon ettei palaa ennen aikojaan kuten niin monet, hänkin.
Helanes
On olemassa monia painavia syitä
"palata ennen aikojaan".
Hallatar, sie oot ihan ihmeellinen Ihminen, siulla on niin paljon lämpöä. Ja sitten sie vielä osaat jakaa sitä, ja laittaa sen kuviin ja runoihin. Ei voi muuta kuin ihailla tuota taitoa. Ihan sydäntä kipristää tämä runo, niin herkästi se on kirjoitettu. Ja muutenkin, kun ajattelee tämän päivän nuoria, asioita joita heillä on vielä edessään, joskus tulee niin suuri pelko, ettei vaan heille kävisi huonosti, että kaikki menisi hyvin, että he voisivat kokea onnistuvansa, ja että he voisivat kokea säilyvänsä aina jonkun lapsina, joista välitetään. Toi maailma tullessaan vaikka mitä. Sie ainakin välität omista lapsista ja se on kyllä mahtava eväs nuoren repussa tuulisessa maailmassa. Muistan kun oma äiti sanoi, ettei se mitään, älä välitä, jos oli epäonnistumisia tullut. Vieläkin se tuntuu hyvältä.
Mehtäsielu
Voi kiitos sanoistasi.
Mää purskahdin täällä ihan itkuun.
En mie ole ihmeellinen olleskaan.
Ihan tuiki tavalline tallaaja.
Nuo miun kolme aarrettani vaan ovat niin rakkaita.
Ja muutkin läheiseni.
Ja tunnen sympatiaa myös moniin muihin ihmisiin...
Siekin olet sympatiani sydänpiirissä, Mehtäsielu. =)
*halitus*
Lähetä kommentti