Ja kerta kiellon päälle...
Runotorstain haasteeseen myrskyruno,
lokakuulta vuoden takaa:
Olisipa onnenmyräkkä
Saapuisipa ystävällinen
iso, iloinen tuulenmyräkkä
Nappaisi puidenlehdet pihastasi
koukkaisi ne sylissään mukaansa
ja ripottelisi metsiin
Hyräillen Jussi Lampi-äänellä
Palaisi vielä katsomaan
Napsisi erikseen
pari viimeistä lehteä
vihellellen hyppysiinsä
Leikkisi niillä kulkiessansa
Puhaltelemalla, ylös, alas
Saattaisi nekin metsikköön
Puille lannoikkeeksi
Matosille herkuiksi
Myyrille pesänpehmukkeiksi
Sammakoille talvisuojiksi
Siun väsyneelle selällesi onneksi
-Una Reinman-
.
4 kommenttia:
Hyvin sanot, noin juuri se saisi napata etenkin nuo naapurin puolella, rajalla olevat suuret vaahteranlehdet.
Leijonainen =)
Siinä on sekin riski
että ne naapurin lehdet saapuvat
omalle puolelle... =)
Tämän vastapainona ne hirvittävät lehtipuhaltimet. :)
Helanes =)
Eikö?
Paljon miellyttävämpi. =)
Lähetä kommentti