17.3.2015

Kevään ensimmäisiä vihreitä




 Terassille voi jo päiväksi 
nostaa narsissiruukun silmien iloksi.
Ne pitää vaan muistaa nostaa sisälle yöksi 
etteivät pakkaset koidu niille turmioksi.



 Keittiön ikkunalla viheriöi muistoja jouluista. 
Niin tästä menneestä kuin jo toissavuotisesta.

Juuri sellainen toissavuoden joulun ritarinkukka
halusi yhtäkkiä tulla ulos kaapista, 
jossa se oli ollut ihan vaan nukkumassa
puolisen vuotta, syyskuusta saakka. 

Nyt vasta se tahtoi kukkia uudelleen. 
Se ei halunnut tulla esiin jouluna 
vaan nyt vasta, lähellä pääsiäistä. 

Näytän myöhemmin tuon kaapissa piileskelleen
amarylliksen punaisen kukan

  Nyt se on jo nuppuvaiheessa.




Napsaisemani oksa villistä mustaviinimarjapensaasta
tuoksuu maljakossa vahvalta mustaherukalta. 

Odotan niin esille sen silmuja. 
Saattaa se pukertaa näkyviin myös juuria, 
ja silloin sen elämä jatkuu puutarhassa 
jossain sopivassa paikassa. 

Ei sen väliä, vaikkei se olisikaan satoisa 
onpahan jossain vain vihreänä pensaana. 
Kaikki kasvit ovat minulle arvokkaita.






4 kommenttia:

  1. Oi... ihania nämä sinun kevään airueet.
    Sunnuntaina katselin kun eräs mummo oli kerännyt pajunkissoja itselleen.

    Itse olen lapsena tunkenut niitä pajunkissoja nenääni. Olin mennyt äidin luokse ja ilmoittanut: "Mulla on kissoja nenässä." Äiti oli ihmetellyt, että mitä mä olen tehnyt. Äiti joutui virkkuukoukulla ne onkimaan pois. Viimeinen kissa oli ollut aika kinkkinen.

    SS

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auts, auts, auta! Voi kamala! Kaikkea sitä lapsena tuleekin tehtyä! ;)

      Poista
  2. Keväinen tunnelma. Lupauksia täynnä.

    VastaaPoista
  3. Niin kevättä lupaavan kaunista!

    VastaaPoista


♥ Kiitos kommentistasi! ♥