Liikkuminen kuuluu kaikille

Euroopan liikkujan viikkoa vietetään vuosittain syyskuussa. Tänä vuonna se on 16. –22.9. Viikolla kannustetaan ihmisiä pohtimaan omia, arkisia liikkumisvalintoja ja niiden vaikutuksia ympäristöön, yhteiskuntaan ja terveyteen.

Liikkujan viikon aikana eurooppalaiset kaupungit ja kunnat järjestävät tapahtumia ja juhlistavat pysyviä toimia, joilla ne edistävät kestävää liikkumista.

Vuoden 2025 teema korostaa, että kaikilla on oikeus kestävään liikkumiseen riippumatta tuloista, asuinpaikasta, toimintakyvystä, sukupuolesta tai muista tekijöistä. Liikkumisen kustannukset tai vaihtoehtojen puute voi joillakin rajoittaa mahdollisuutta liikkua töihin, koulutukseen tai peruspalveluihin – tätä kutsutaan liikenneköyhyydeksi. Vuonna 2025 Liikkujan viikko kutsuu ideoimaan ja rakentamaan yhteiskuntaa, jossa kestävä liikkuminen on kaikkien saatavilla, saavutettavaa, kohtuuhintaista, inklusiivista ja turvallista. 

Julkinen liikenne, kävely ja pyöräily on varmistettava reiluina vaihtoehtoina kaikille. 

Kampanjan virallisia osallistujia ovat kunnat ja kaupungit, mutta tempauksia ja tapahtumia ovat tervetulleita järjestämään kaikki innokkaat, kuten seurat ja yhdistykset. Liikkujan viikko on erinomainen tapa nostaa kestävää liikkumista ja sen hyötyjä esiin myös työyhteisöissä ja kouluissa. 

Teemaviikko päättyy perinteeksi muodostuneeseen Auton vapaapäivään/ Autottomaan päivään 22.9. 

🚴

Tiesitkö nämä kestävästä liikkumisesta? 

1. Jo puolen tunnin päivittäinen kävely voi parantaa kestävyyskuntoa 10–15 % muutamassa kuukaudessa. (UKK-instituutti)
2. Koululainen kulkee kouluvuoden aikana noin 400 matkaa kodin ja koulun välillä. Alakoululaisten alle viiden kilometrin koulumatkoista suuri osa kuljetaan kävellen ja pyörällä. Yläkouluiässä lihasvoimin liikkuminen saman pituisilla koulumatkoilla vähenee. (LIITU-tutkimus, 2022)
3. Pyörää käytetään tasaisesti kaikissa tuloluokissa. Korkeimmissa tuloluokissa pyörällä liikuttuja kilometrejä kertyy kuitenkin enemmän kuin muissa tuloluokissa.
4. Naiset tekevät 63 % kaikista joukkoliikennematkoista (Henkilöliikennetutkimus, 2021)
5. Jo reilun 20 km matkoilla joukkoliikenteen nopeus on kilpailukyinen autoon verrattuna, jos sopiva joukkoliikenneyhteys on tarjolla. (Henkilöliikennetutkimus, 2021)
6. Henkilöautoon mahtuu tyypillisesti 5 henkeä, mutta silti useimmiten autossa matkataan yksin tai kaksin. Autoilun tehokkuutta voi lisätä nappaamalla samaan suuntaan vaikkapa työpaikalle tai harrastuksiin kulkevia kyytiin. (Henkilöliikennetutkimus, 2021)
7. Oulussa pyöräillään lähes kolminkertainen määrä Suomen keskiarvoon verrattuna. (Henkilöliikennetutkimus, 2021)
8. Sähköavusteisella pyörällä tehty keskimääräinen matka on noin 10 km. Kaikista suomalaisten päivittäisistä matkoista 75 % on alle 10 kilometrin pituisia. Kun pyöräilyn taakka kevenee sähköavusteisen pyörän ansiosta, taittuu jopa parinkymmenen kilometrin matka leikiten. (UKK-instituutti, Romutuspalkkiokampanjan seurantatutkimus, 2023) / Traficom.fi

Liikkujan viikon ajankohtaiswebinaari (1,26 h)

Liikkujan viikko Facebook

Liikkujan viikko Instagram

 

 

 

 

 

 

Samalla kun kävelet, lenkkeilet, hölkkäät, kävellytät koiraa tahi rollaattoriasi, 
tai leikität lapsiasi, voit vaikkapa keräillä kiviä, koska on #CollectRocksDay.

 

Joko jättiläisen olisi aika herätä?

Viron katajaisella Saarenmaalla, jossa on aina asustanut sitkeitä ja vahvoja merenkävijöitä, hallitsi muinoin rohkea jättiläinen Suur-Tõll. Hän oli suurempi ja vahvempi kuin kukaan muu. Hänen veljensä Leiger asusti viereisellä Hiiumaan, eli Hiidenmaan saarella.

Rauhan ajalla Tõll viljeli peltoja ja rakenteli, muun muassa kirkkoja. Tõllin vaimo Piret, myös isokokoinen ja voimakas, hoiti kotia, hanhia, kynti, kylvi ja leikkasi niittyjä, mutta auttoi myös miestään rakennustöissä. Kaali ja puuro ovat yleisiä ruokia talonpoikien elämässä; niitä mainitaan myös Piretin toimissa. 

Heillä oli poika, nimeltään Noor Tõll, eli Tõll II. Poika oli varreltaan kuin isänsä mutta erosi isästään silmien osalta. Pojalla oli taivaansiniset silmät kuten äidillään. Suur - Tõllillä taas oli ruskeat silmät. Isän ja pojan henkisissä ominaisuuksissa oli suuri ero: isä oli läpikotaisin soturi, poika rauhan mies.
Vartuttuaan poikakin alkoi rakentaa kirkkoja ja rakasti huilunsa (tai joissain tarinoissa viulunsa) soittamista ja sai niin ihmiset kuin eläimetkin tanssimaan soittonsa mukaan.

Suur Tõll harrasti kivikasojen siirtelyä. Nykyäänkin hänen hiidenkivikasojaan voi nähdä siellä täällä saarella ja niissä kivissä on parantava vaikutus. 

Saarenmaan eteläkärki Sõrve oli Tõllille rakas, sillä hän löysi sieltä lyhimmän reitin Ruhnuun, eli Runosaareen, jossa oli hänen kaalimaansa. Kun Piret alkoi tehdä tulta kattilan alle, niin Tõll asteli tämän meritien puolessa tunnissa edestakaisin ja toi kaalit Piretille, kun vesi kattilassa alkoi kiehua.

Eräänä päivänä Piret lähetti taas Tõllin hakemaan kaalia, jotta saisi taas keittää kaalikeittoa. Kun sitten Tõll oli syömässä, kuului talon ulkopuolelta juoksuaskeleita. Sisään kiiruhti kaksi Sõrven lähettilästä.
- Hätä, hätä, auta Tõll! he huusivat.
- Viholliset ovat Sõrvessa. He tuhoavat talojamme ja tappavat ihmisiä, sõrvelaiset valittivat.

Suur Tõll oli heti valmis auttamaan. Perillä Sõrven niemellä Tõllillä oli valloittajien lisäksi vielä huomattavasti salakavalampi vihollinen – Vanapagan (Paholainen), joka yritti joka tavalla heitellä Tõllille kalikoita rattaisiin, mutta Tõllin onnistui ajaa Vanapagan mereen ja näin saarelle koittivat rauhalliset ajat. 

Myöhemmin Tõllin vaimo Piret epäonnekseen hukkui Tallinnan edustalla mereen ja sille paikalle syntyi Naissaari. Nuori-Tõll kasvoi aikuiseksi, otti puolison ja muutti omaan kotiinsa. Suur-Tõll eli yksin Tõllustella ja teki kotoisia askareitaan, kunnes odottamatta Sõrvestä tuotiin taas huonoja uutisia. Lännestä oli saapunut vihollinen ja noussut maihin. Tõll kiirehti paikalle ja taisteli sankarillisesti, mutta vihollisten sotajoukko oli voimakkampi, jolloin Tõll haavoittui kuolettavasti.

Viesti Suuren Tõllin kuolemasta levisi tuulen nopeudella koko Saarenmaalle ja Muhumaalle. Sankari haudattiin Söören nummille, kuten hän oli toivonut. Saarelaiset kantoivat sankarin muistoksi suruvaatteita kolmekymmentä päivää.

Tänä päivänäkin saarenmaalaiset uskovat että Tõll herää taas, kun todellinen vaara uhkaa Saarenmaata.
- Saarta jota hän rakasti koko sydämestään. 

 

Jättiläisten muistoksi muun muassa saaren autolauttaliikenteestä pitävät huolen autolautat Tõll sekä Piret.

Lähteinä:   

Tolluste.ee 

Vikitekstid 
Elementaristi 
Suurtoll.ee 
Visit Estonia 
Wikipedia 

Kuva/Pilt: Tolluste.ee 

Suklaista syyspäivää

Lauantaina 13. syyskuuta on kansainvälinen suklaapäivä.  Ajankohta on juuri sopiva, koska syksyn sateet ja tuulet riepottelevat hurjastikin joissain paikoin maailmaa ja mikäpä lohduttaisi meitä poloisia tässä kesän loppumisen surussa lempeämmin & suloisemmin kuin suklaa!

 

 

 

Osta valtava suklaarasia ja maistele eri makuja. Lue kannen lista selvittääksesi, mitä syöt, tai piilota lista ja tee arvausleikki selvittääksesi, mikä maku mikäkin suklaa on! Olipa kyseessä sitten hetki taukohuoneessa toimistolla työtovereiden kanssa tai kotona naapureiden ja ystävien kanssa, tämä päivä on loistava tilaisuus kerätä suklaan ystävät yhteen ja antaa tunnustusta tälle maailmanlaajuiselle sensaatiolle.

 

 

 

Suklaata voi käyttää myös suolaisissa aterioissa. Kokeile sisällyttää suklaata aamiaiseen, lounaaseen ja päivälliseen välipalan tai jälkiruoan lisäksi.
Helpoin aika sisällyttää suklaata päivän ruokavalioon on tietenkin jälkiruoka. Kokeile valmistaa perus brownie-resepti, leipoa valmiiksi tehtyä suklaakeksitaikinaa tai valmistaa helppoja suklaa-, maapähkinävoi- ja kaurakeksejä.  Kun olet kokkaamassa tai leipomassa, mikset jakaisi herkkujasi jonkun erityisen kanssa päivän kunniaksi? 

- Tai jos et halua itse leipoa, voit piipahtaa paikallisessa leipomossa tai ruokakaupassa!

Kansainvälinen suklaapäivä

#InternationalChocolateDay

 

Voiko suklaa tappaa koiran? 

Jotkin suklaan ominaisuudet voivat olla myrkyllisiä. Se voi olla myrkyllistä koirille niiden koosta ja syömästään määrästä riippuen.

Aiheuttaako suklaa ummetusta? 

Suklaa voi hidastaa ruoansulatusprosessia ja on yksi pahimmista ummetuksen aiheuttajista.   

(Toisaalta, käytä tätä tietoa hyväksesi, jos vatsasi on löysällä...!) 

 

Tuliko suklaa Uudesta maailmasta? 

Kyllä, suklaa on peräisin Uudesta maailmasta ja se tuotiin Espanjaan 1500-luvulla.

Onko suklaassa kofeiinia? 

Suklaassa on kofeiinia. Mitä tummempaa suklaa on, sitä korkeampi on sen kofeiinipitoisuus.

Aiheuttaako suklaa aknea? 

Vaikka ei ole näyttöä siitä, että suklaa aiheuttaisi aknea, jotkut ihmiset löytävät anekdoottisia todisteita siitä, että se vaikuttaa heidän ihonsa kuntoon negatiivisesti.

PS1:

Mutta onneksi 13.9. on myös mm positiivisen ajattelun päivä!


PS2: 

Lisää suklaata löytyy aiemmista postauksista.

 

 

 

- DOTY

 

Pilvet viilentävät maapalloa

 

Seurailen ja ihailen usein taivaan pilviä, missä sitten satun kulkemaankaan. Mutta on meidän onnemme, että meillä ON pilviä! Ja metsiä! Pilvillä nimittäin tiedetään olevan maapalloa viilentävä vaikutus ja puut ovat tässäkin asiassa tärkeässä roolissa, koska metsien tuottamat eloperäiset yhdisteet osallistuvat ilmakehän hiukkasmuodostukseen ja siten myös pilvien syntyyn. /Ilmatieteen laitos 

Niinpä tänään voimmekin oikein teemapäivän siivittäminä arvostaa pilviä ja meidän havupuumetsiämme, vai mitä?

Nosta pää pystyyn ja ihaile. Tosin ainakin meilläpäin on nyt aikamoinen tuuli... Pitää olla nopea jos mietit, mitä bongaamasi pilvi muistuttaa, koska ne muuntuvat tuulessa nopeasti. 

 

Pilvien arvostuspäivä

#InternationalCloudAppreciationDay





Samalla voi harrastaa Mindfulnessia? Luonnosta saa mielenrauhaa. Ja iltapalaksi teen kanssa ihana vohveli. Ah. (Niitä on tosin voinut syödä kohta jo viikon!)


#MindfulnessDay
#WaffleWeek 

 

 

 

 

 

 

Painu hiiteen eli Helsinkiin

Skandinaviassa, Islannissa, Lapissa, Suomessa ja Baltiassa, kuten monessa muussakin paikassa, selitettiin kansanperinteessä poikkeuksellisia maastonmuotoja ja kivien sijaintia jättiläisten toiminnan avulla. Taruissa jättiläisten koko vaihtelee vähän miestä suuremmasta taivaankorkuiseen.  

 

Tunnetaan myös tarinoita, joiden mukaan maailma on luotu jättiläisen ruumiista. Suomessa monien saarten alkuperää selitetään jättiläisten työksi. Jättiläinen on esimerkiksi, tarun mukaan, ottanut suuren kivenlohkareen ja heittänyt sen kohti kirkkoa. Kivi kuitenkaan ei ole lentänyt kirkkoon asti, vaan pudonnut järveen ja siitä on tullut järveen saari. Jättiläiset kuvataankin usein kristinuskon ja kirkon vihollisina.

Jatulit/jotulit ovat tarun mukaan muun muassa Peräpohjolan rannikolla asunut jättiläiskansa. Sana jatuli tulee ilmeisesti skandinaavisesta jättiläistä tarkoittaneesta jotun-sanasta. Samankaltaisista olennoista on käytetty myös nimitystä meteli, joka voi liittyä kovaan ääneen. Jatulien kerrotaan olleen maan asukkaita ennen lappalaisia. Käsitys saattaa tulla saamelaisista taruista, joiden mukaan Jiehtanas-jättiläiset asuivat muinoin seudulla. Tarujen mukaan Jatulit ovat paenneet leviävän ihmisasutuksen tieltä yhä syrjempään ja lopulta kadonneet ehkä kokonaan, tai muuttuneet hiiden väeksi. 

 

Jatulien kerrotaan muun muassa rakentaneen kivisiä teitä ja siltoja (mm. jättiläisen tie), kirkonlattioiksi kutsuttuja suuria litteitä esihistoriallisia kivilatomuksia ja jatulintarhoiksi kutsuttuja kivilabyrintteja, sekä siirtäneen isoja siirtolohkareita paikoilleen. 
Jatulintarhoja on Suomen rannikkoseuduilla ja saaristossa kymmenittäin. 

 

 

Pahaa paikkaa eli Hiittä on peräpohjolassa kutsuttu sanalla helsinki, eli jos on haluttu käskeä toinen menemään hiiteen, on voitu sanoa ”painu helsinkiin”!

Haltijat ovat suomalainen vastine luonnonhengille, jotka ovat henkiolentoja ja asuvat luonnossa tai ovat osa luontoa sekä vaikuttavat luontoon. Moni luonnonhenki on myös ollut henkiolennoksi koettu luonnonvoima. Jotkut luonnonhenget ovat ainakin alun perin olleet palvottuja esi-isien sieluja. Monia luonnonhenkiä on myös palvottu jumalana. 

 

Muinaisihmiset ovat usein lepyttäneet tai miellyttäneet luonnonhenkiä ja luonnossa asuvia jumalia esimerkiksi uhraamalla niille saadakseen paremman sään, kalaa tai riistaa. 

Haltijoiden koko vaihtelee hyvin pienestä yli kahteen metriin. Puunhaltijat voivat näyttää hiukan oksaisilta tai pahkaisilta ja he ovat hiukan möksöttävän näköisiä. Yleensä luonnonhaltijat näyttävätkin kiintymyssuhteessa olevalta kasviltaan esimerkiksi pihlajalta. Jotkut haltijat voivat myös olla hyvinkin pelottavan näköisiä. Joskus haltijat elävät isoissa ryhmissä, joissa on eri haltijaperheitä, oma sosiaaliasema, kulttuuri ja hallitus. Haltijoihin voi myös törmätä yksistäänkin metsästä asustelemasta.

Haltijoita, kuten muitakin elementtaaleja, on vaarallista pettää tai väärinkäyttää heidän voimiaan. Haltijat voivat silloin vaikuttaa ihmisen fyysiseen terveyteen tai hänen mieleensä negatiivisesti. Haltijoilla on kyky tuoda ihmisen mieleen utuisuutta, masennusta ja epätoivoa tai parantaa itseluottamusta väsymystä ja sietokykyä stressiä vastaan. Haltijoiden apua käytetään yleensä myös raha-asioissa, vaurauden saannissa ja maatalouden onnistumisessa. 

 

 

 

Tonttu on monissa tapauksissa vain toinen nimitys haltijoille. Tonttuja on kansanperinteessä monenlaisia tavallisten metsätonttujen lisäksi. Maalaistalojen monille rakennuksille oli omat suojelijatonttunsa eli haltijansa, saunatontut, riihitontut, aittatontut, navettatontut ja tallitontut. Sitten oli vielä kotitonttuja. Palkaksi nämä tontut vaativat vähän ruokaa, asumisoikeuden tai viimeiset löylyt saunasta. Nämä eri tontut tunnistettiin vaatetuksen, ulkomuodon ja luonteen perusteella. Nykyisin länsimaiseen jouluperinteeseen kuuluvat joulutontut, jotka ovat useimmiten hiippalakkipäisiä pikkuihmisiä. Joulutontut jakoivat ennen lahjoja jouluna omatoimisesti, mutta nykyään ne mielletään joulupukin apulaisiksi.

Maahiset asuvat maan alla omassa maailmassaan. Usein maahisten maailma koetaan todellisen maailman peilikuvaksi, joka voi olla jopa ylösalaisin. Maahiset voivat olla ilkikurisia. Joskus metsässä kulkija saattaa joutua maahisten lumoihin, ja eksyä nurinkuriseen maailmaan, jota metsänpeitoksikin on kutsuttu. Maanväki voidaan käsittää myös taikavoimaksi, jota on maassa. Maanpäällisessä maailmassa maahiset ovat yleensä näkymättömiä. Maahiset saattoivat toisinaan nousta maasta "ihmisten ilmoille". Joissain tarinoissa maahiset ovat vaihtaneet ihmislapsen tilalle oman lapsensa. Maahisen lapsesta, vaihdokkaasta on sitten voinut kasvaa rampa, vähäjärkinen tai sairas. Samaan tapaan skandinaavit kertovat peikon voivan vaihtaa toisinaan oman lapsensa ihmislapsen tilalle. Maan väki voi myös sairastuttaa ihmisen. Maahan kaatuva saattoi loukata maan väkeä, jolloin maan väki tartutti häneen sairauden, maan vihan eli maannenän.

Menninkäinen on pieni tai hyvin pieni pimeästä pitävä taruolento, joka muistuttaa tonttua, peikkoa ja keijukaista. Menninkäinen on ilmeisesti alun perin tarkoittanut vainajaa ja manalaista. Sana menninkäinen tulee muinaisgermaanin muistoa tarkoittavasta sanasta. Menninkäiset kerrotaan toisinaan karvaisiksi. Menninkäiset liikkuvat vain öisin, sillä ne eivät kestä päivänvaloa.







Lähteet:



Elementaristi 

Wikipedia

Lukutaito - yksi tärkein ihmisoikeus

Jopa niin yksinkertainen asia kuin katukyltin lukeminen, tärkeiden terveyslomakkeiden täyttäminen, uutisten lukeminen tai tiedon hankkiminen internetistä on mahdotonta - ilman lukutaitoa. 

Lukutaidottomuus  rajoittaa ihmisten kykyä menestyä ja voittaa elämän esteitä. Valistuksen, teknologian ja modernin elämän aikakaudella on hämmästyttävää, että arviolta lähes 800 miljoonalta aikuiselta maailmanlaajuisesti puuttuu jopa perustason lukutaito. 

Kansainvälisen lukutaitopäivän tavoitteena on korostaa kirjallisuudenopetuksen merkitystä ja arvoa yksilöille ja ryhmille sekä hyötyä laajemmalle globaalille kulttuurille. 

 

 Kansainvälisen lukutaitopäivän historia 

 

Vuonna 1966 Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (UNESCO) julisti tämän päivän kansainväliseksi lukutaitopäiväksi, jota joskus kutsutaan myös maailman lukutaitopäiväksi. Tarkoituksena oli muistuttaa ihmisiä kaikkialla maailmassa siitä, että luku- ja kirjoitustaitoa ei pitäisi pitää itsestäänselvyytenä. Lukutaitoasteen nostamiseksi on pyritty. Vaikka tämä erityinen lukutaitotyö alkoi melkein 60 vuotta sitten, se on edelleen ajankohtainen asia – erityisesti alikehittyneillä, heikommassa asemassa olevilla tai riskialttiilla alueilla, jopa kehittyneessä maailmassa. Kansainvälisen lukutaitopäivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta tästä puutteesta ja saada muut mukaan auttamaan lukutaidon nostamisessa, mikä lopulta muuttaa ihmisten elämää. 

Tässä modernissa maailmassa ihmisten luku- ja kirjoitustaito on yhdistetty suoraan köyhyyden vähenemiseen, sosioekonomisen aseman paranemiseen, väestönkasvun hidastumiseen, lapsi- ja äitikuolleisuuden minimointiin sekä sukupuolten ja tasa-arvon tasapainottamiseen kestävällä tasolla. Tästä syystä monet maat ja hallitukset ympäri maailmaa uskovat, että lasten lukutaidon kasvulla on suora vaikutus heidän ja heidän perheidensä tulevaan hyvinvointiin. 

 

 Miksi lukutaito on tärkeää? 

 

Lukutaito on elintärkeää paitsi toimivuuden ja uralla etenemisen kannalta, myös itsetunnon, sosiaalisen sitoutumisen ja eriarvoisuuden vähentämisen kannalta. Ovatko lukutaito ja lukeminen sama asia? Lukutaitoon kuuluu lukeminen, mutta se ei rajoitu siihen. Siihen kuuluvat myös kirjoittaminen, puhuminen, kuunteleminen ja kieli. Onko lukutaito vähentynyt? Vaikka lasten lukutaito Yhdysvalloissa näyttää laskeneen viime vuosina, lukutaito maailmassa on kasvanut merkittävästi viimeisten kahden vuosisadan aikana. 

 

Mitä on digitaalinen lukutaito? 

Digitaalinen lukutaito kattaa jatkuvasti muuttuvan teknologian maailman, jota käytetään tiedon välittämiseen. Miten lukutaitoa mitataan? Maailmanlaajuisesti lukutaitoa mitataan tietyn ikäryhmän väestön prosenttiosuudella, joka osaa lukea ja kirjoittaa. 

Lukutaito on itse asiassa keskeinen osa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa vuoteen 2030 asti. Jotta maat voivat kehittyä kestävällä tavalla, niiden on varmistettava, että niiden kansalaiset pystyvät toimimaan lukutaitoisesti sekä omaksi hyödykseen että ympäröivän maailman hyväksi. /DOTY

 

 

 

Kansainvälistä lukutaitopäivää,  International Literacy Day, vietetään 8. syyskuuta. Päivän tarkoituksena on muistuttaa lukutaidon merkityksestä ja koulutuksen tärkeydestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Lukutaito on ihmisoikeus, joka mahdollistaa yksilön kehityksen, kouluttautumisen ja täyden kapasiteetin hyödyntämisen. Lukutaito on avain parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Lukutaidolla on merkitystä myös sukupuolten välisen tasa-arvon, rauhan, kehityksen ja demokratian toteutumisen kannalta. Koulutuksella on merkitystä erityisesti tyttöjen tulevaisuuden kannalta. Lukutaito on keskeinen tekijä myös kestävän kehityksen edistämisessä. 

 YK:n Agenda2030 neljännen tavoitteen päämääränä on taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimisen mahdollisuudet. 

Tiesitkö:

Yli 15-vuotiaista osaa lukea
hieman yli 86%.  

Aikuisista lukutaidottomista
enemmistö on naisia.  

Nuorista 15–24-vuotiaista osaa lukea noin 92%.
Maailmanlaajuisesti lukutaitoisten osuus on kasvanut
kuluneiden vuosikymmenten aikana
mutta alueellisesti on edelleen suuria eroja.  

Alhaisin lukutaitoisten osuus on Sahara
eteläpuolisessa Afrikassa sekä
Keski- ja Etelä-Aasiassa

/Suomen YK-liitto

Teemapäivän kotisivu YK
Teemapäivän kotisivu Unesco

 

 

 

PS:

Muutama päivä sitten ostimme kirjoja, #BuyaBookDay & luimme kirjoja, #ReadaBookDay

Puhdas ja laadukas ruoka ei ole itsestäänselvyys

 

Hyvää suomalaisen ruoan päivää!  

Syyskuun 4. päivä on varattu suomalaisen ruoan päivälle. Puhdas ja laadukas ruoka ei ole itsestäänselvyys – se on etuoikeus, jonka voimme kokea päivittäin. Suomalaiset ruoantuottajat varmistavat kestävällä ja vastuullisella työllään, että ruokapöydässämme on aina tuoreita ja turvallisia elintarvikkeita. /MTK 

Päivä juhlistaa kotimaista ruokaa ja korostaa sen puhtautta, vastuullisuutta ja turvallisuutta. Voit osallistua juhlintaan helposti valitsemalla kaupasta Hyvää Suomesta -merkillä varustettuja tuotteita, joka takaa tuotteen suomalaisen alkuperän ja valmista niistä ruokaa perheen tai ystävien kanssa. Voit myös levittää tietoisuutta suomalaisen ruoan tärkeydestä./Ruokatieto 

Järjestäkää Syödään yhdessä
-tapahtumia

(Lainattu viime vuodelta:)

Yhdessä syöminen tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Suomalaisen ruoan päivää voi juhlistaa arkiaterialla perheen parissa, kutsumalla naapurin tai kollegan kahville tai vaikka järjestämällä piknikin ystäväporukan kanssa. Tapoja on monia, tärkeintä on löytää juuri itselle sopiva tapa.

Suomessa keskimäärin 20 prosenttia ihmisistä kokee yksinäisyyttä, vielä yleisempää se on nuorilla aikuisilla ja senioreilla. Kaikilla ei siis välttämättä ole läheistä ihmistä, jonka kanssa nauttia ateriaa. Maa- ja kotitalousnaiset haluaa omalta osaltaan edesauttaa suomalaisen ruoan päätymistä kuluttajien lautasille ja samalla edistää yhteisöllisyyttä. 

 Kokoontukaa omin eväin pelto-, tai metsäpiknikille, kahvit mukaan termoksissa. 

 Leipokaa päiväkodissa lasten kanssa esimerkiksi sämpylöitä ja nauttikaa ne yhdessä, samalla voi kertoa viljan tiestä pellolta pöytään.  

 Tarjotkaa palvelutalossa asiakkaille pullakahvit tai uutispuuroa ja kyselkää kuulumisia asiakkailta, heiltä voi irrota mukavia juttuja entisaikojen ruoantuotannosta tai työskentelystä myllyssä, leipomoissa, meijerissä jne... 

 Keittäkää nokipannukahvit. 

**(huom. tulentekoon tarvitaan maanomistajan lupa tai yleinen tulipaikka)" /Maa- ja kotitalousnaiset 

#suomalaisenruoanpäivä 

#hyvääsuomesta 

Ja sitten jälkiruoka   

Jälkiruoka on aterian viimeinen ruokalaji, yleensä makea, mutta joskus voimakkaan makuinen herkku, jonka tarkoitus on edesauttaa ruuansulatusta. Sana "jälkiruoka" on johdettu ranskalaisesta verbistä desservir, joka tarkoittaa "siivota pöytä". 

Joissain kulttuureissa makeat ruokalajit syödään aterian keskellä. Makeahko väliruoka kuten sorbetti, jolla puhdistetaan makuaistia eri pääruokalajien välillä, on ollut Euroopassakin osa hovipäivällisiä. 

Olettaen, että kaikki syövät jälkiruokaa, tämä päivä kannustaa ihmisiä nauttimaan elämästä hieman enemmän. On aika juhlia toista teemaa, Syö ylimääräinen jälkiruoka -päivää!  

Elämä voi olla hektistä ja stressaavaa. Tietenkin liikunta, oikeanlainen ruokavalio ja meditaation harjoittaminen ovat kaikki tapoja noudattaa terveellisempää elämäntapaa, joka voi tehdä ihmisistä onnellisempia, mutta yksi tapa täyttyä ilosta on juhlia tiettyjä vuoden päiviä. Eräs ehdottomasti omaksumisen arvoinen teemapäivä on tänään. Kukapa voisi väittää vastaan? Toinen pallo jäätelöä, toinen keksi, toinen piirakka... Olipa päivän ruokalistalla mikä tahansa jälkiruoka, nyt on aika todella nauttia siitä.

Syö ylimääräinen jälkiruoka -päivään kuuluu paljon herkullista hauskanpitoa. Päivän nimi kertoo kaikille tarkalleen, mitä tehdä. Haluatko vaihtelua? Nauti kahdenlaisista jälkiruoista tänä päivänä! Mutta vaikka ylimääräisen jälkiruoan syöminen saattaa olla herkullista, se on paljon hauskempaa, kun se jaetaan jonkun sinulle tärkeän kanssa.

 Itse asiassa tämä on loistava päivä tehdä ylimääräistä jälkiruokaa (tai ostaa), olipa se sitten kakku, piirakka, juustokakku, jäätelöä tms. Sitten, kun kerrot ystäville ja perheenjäsenille, että tänään on Syö ylimääräinen jälkiruoka -päivä, kaikki on täysin valmista ja - yllätys - ylimääräistä jälkiruokaa onkin kaikille! 

 

  

Aiemmin jälkiruoat oli tarkoitettu varakkaille ihmisille. 1500-luvulla valmistettu sokeriveistos saattoi maksaa yhtä paljon kuin keskivertoihmisen vuosipalkka.   

Hääkakku, tuo koristeellinen häissä tarjoiltava jälkiruokakakku, saattaa olla peräisin Rooman valtakunnan ajoista, jolloin valmistettiin vehnä- tai ohrajauhoista tehtyjä kakkuja. Roomalaisissa häissä sulhanen mursi kakkua morsiamen päälle, hyvän onnen merkkinä.  

(Nykyään moinen tapa ei onnistuisi. Se johtaisi heti pariskunnan ensimmäiseen riitaan, eli ei johtaisi lainkaan hyvään onneen... =D )

Hedelmäkakun perinne hääkakkuna juontaa juurensa todennäköisesti historiallisista perinteistä, joissa erilaisia hedelmiä ja pähkinöitä sisältävät hyvin säilyvät kakut olivat osa juhla-aterioita. Nykyisen kaltaisen hääkakut saivat innoituksensa brittiläisistä kuorrutetuista hääkakuista. Englannin kuningatar Victoria, joka meni naimisiin vuonna 1840, sai hääkakukseen yksikerroksisen hedelmäkakun, joka painoi 136 kiloa. Se oli päällystetty valkoisella kuorrutteella ja sen päällä oli pariskunnan rintakuvat. Runsaasti koristellusta kakusta julkaistiin kuvia ympäri maailmaa ja etenkin varakkaampi väestönosa alkoi teettää samankaltaisia kakkuja. Kuorrutus tuli tunnetuksi nimellä royal icing. /DOTY & Wikipedia  

Syö ylimääräinen jälkiruoka 

- päivä

#EatanExtraDessertDay 

 

Jälkiruuan voi tehdä kotimaisista aineksista kuten pääruuankin. 

 

 Jäätelö
Jäädyke
Kiisseli
Hedelmäsalaatti
Leivonnaiset
Vanukas
 Kohokas 

 

 

Karjalanpaistikuva: Kodin kuvalehti

Kiisselikuva:  Hellapoliisi 

Syyskuun ensimmäinen viikko

 

 

Syyskuu, keltaisten lehtien kuukausi on alkamassa. 

Syyskuu on minun mielestäni AINA niin surullista aikaa... =(

Mitkään ruskalehdet eivät minua tässä ajassa lohduta, koska minä haluaisin että puissa olisi AINA ikivihreät lehdet...   

  

Ensimmäisenä syyskuuta voisimme kirjoittaa kirjeitä. Toisena päivänä voisimme kierrättää tarpeettomia tavaroita. Viides syyskuuta saat myöhästyä jostakin - oikein luvalla - koska on sellainen teemapäivä, sekä mm laiskojen äitien päivä, ja illalla syödään juustopizzaa... Kuudentena päivänä, eli lauantaina voisit lukea taas kirjaa ja miesoletetut voisivat viettää maailman partapäivää. Tai, saattaa se parta kasvaa joskus myös naisoletetuillakin, mutta harvemmin. 

Kahvijäätelöäkin voisi maistaa lauantaina. 

 Sunnuntai, 7.s pv, on oluen ystävien ja salamimakkarasta tykkäävien juhlaa. Ja kun eilen luettiin se yksi kirja loppuun, voi tänään ostaa uuden kirjan! Hei, sehän voisi olla vaikka runokirja! 

 

7. syyskuuta 2025 - klo 21:08 on syyskuun täysikuun tarkka hetki. Kuu voi näyttää jälleen punertavalta näin lähellä syyspäiväntasausta. Syyskuun täysikuun niminä ovat olleet muiden muassa Blood Moon, hedelmäkuu, maissikuu sekä laulukuu. 

Samalla täysikuun kanssa syyskuun 7. päivänä 2025 osissa Eurooppaa on nähtävissä täydellinen kuunpimennys, myös Suomessa.

Kuunpimennys on ilmiö, joka syntyy, kun Aurinko, Maa ja Kuu ovat samalla suoralla linjalla ja Kuu lipuu kokonaan tai osittain Maan varjoon. Täydellisessä kuunpimennyksessä Kuu on kokonaan Maan keilamaisessa varjossa – niin sanotussa umbrassa.

Kuunpimennystä voi seurata ilman suojalaseja, vaikkapa lempikiveä taskussaan hypistellen... 

 

 #LunarEclipse  

#BloodMoon

#PetRockDay

#WorldLetterWritingDay

#AnotherLookUnlimitedDay 

#BeLateforSomethingDay 

#BeerLoversDay


#SalamiDay 

#CheesePizzaDay

#LazyMomsDay

#BuyaBookDay

 
#ReadaBookDay

#WorldBeardDay  

#CoffeeIceCreamDay

 

 

PS: 

Valtakunnallisella keliakiaviikolla 1.–7.9. tehdään hyviä kauppoja gluteenittomasti. Viikon tavoitteena on parantaa gluteenittomien tuotteiden saatavuutta ja valikoimaa eri puolilla Suomea. Parhaillaan on haussa Suomen parhaat gluteenittomat ruokakaupat. Keliakiaviikkoa vietetään nyt jo 30. kertaa. /Keliakialiitto

 

Ja 7. - 13.9. voit viettää vohveliviikkoa. 

#WaffleWeek

Juhlitaan luontoa ja syödään ulkona

 

 

Tämä hetki on onnea meille
vähän ehkäpä erakoille
luonnon kuuntelijoille
Taivaanrannan katselijoille
Lintujen tarkkailijoille
Tähtitaivaan ihailijoille
Joiden arjesta
löytyy aina sopivia hetkisiä
joina voimme pysähdellä
Ajan kanssa
Ilman kiirettä
Kuulostella
Herkistellä
Nähdä luonnon ihmeitä
ja hieman enemmän
kuin kiireisimmät
luontopoluillakin nopeimmat
elämänsuorittajat


- Una Reinman

💚🌿 

 

 

Löydä oma juhlan aiheesi monesta eri tapahtumasta! 💚💚💚💚

🌳🐦 Elokuun viimeisenä lauantaina, 30.8. ei ole pelkästään Suomen luonnon päivä, mutta se on yksi päivän monesta aktiviteeteista!  Luonnossa oleskelu hellii sekä mieltä että kehoa. /Luontoon.fi. 🌳Puitakin saa yhä halata. Vaikka joka päivä. 

🫐🌿 Kerää metsän antimia ja leivo näköisesi mustikkapiirakka, koska se on päivän itseoikeutettu leivonnainen. Voinee sanoa, että koko päivä on mustikkapiirakan makuinen. 

🍄‍🟫Samalla on Marttojen valtakunnallinen sienipäivä.  

💥🕯  Venetsialaisia, eli mökki- ja veneilykauden päättäjäisiä sekä 🔥Muinaistulien yötäkin nyt vietetään, kaikkialla Itämeren rannoilla kokkoineen. 

⛺Lisäksi Suomen Latu haastaa meitä nukkumaan yön ulkona. /Suomenlatu.fi. Voit ihailla tänä elokuisena yönä yllesi kaartuvaa tähtitaivasta ja bongata vaikkapa Linnunradan. /Ursa

#suomenluonnonpäivä 

#puunhalausviikko

#nukuyöulkona 

#liputanluonnolle 

#nukuyöulkona

#mustikkapiirakka 

#muinaistulienyö 

#luonnonpäiväonjokapäivä

#venetsialaiset

#mökkikaudenpäättäjäiset

#sienipäivä 

 

 

 

 

Sunnuntaina 31.8. voi viettää Syö ulkona päivää, syökää yhdessä päivää sekä illallinen taivaan alla päivää pihalla ja parvekkeella, laavulla, missä vaan ja kaikkialla. Paistakaa vaikkapa lettuja porukalla! Tai miten olisi vaikkapa picnic jossain ihanassa luontopaikassa?

 

💚

Meren, tulen ja valon viikonloppu

 

 

 

Baltic Sea, tai Baltian meri, Läänemeri eli Itämeri, on Atlantin valtameren sivumeri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Viron, Latvian, Liettuan ja Venäjän välissä. Se on maailman toiseksi suurin murtovesiallas Mustanmeren jälkeen. Itämeren erottaa Pohjanmerestä Kattegatin salmi Ruotsin ja Tanskan välissä.  

Tänään torstaina vietetään Itämeripäivää samaisen meren rannikkovaltioissa;  Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Ruotsissa. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoa meren monimuotoisesta luonnosta, kulttuurista ja historiasta. Itämeripäivää vietetään vuosittain elokuun viimeisenä torstaina erilaisten tapahtumien ja tempausten parissa. Itämeripäivän tavoitteena on innostaa ihmiset nauttimaan ainutlaatuisesta kotimerestämme. /John Nurmisen säätiö

Ajankohtaista: 

Ryhdy Itämeri kummiksi  

Toivoa Itämeren toipumisesta/ WWF Suomi 

Metsästys uhkaa itämeren norppaa /WWF Suomi 

 

Mökkikausikin on jo ohi  

Perjantaipäivän voitkin käyttää venetsialaiskynttilöiden, ulkotulien, grilliherkkujen, nuotiopuiden ja juhlavieraiden hankkimiseen viikonloppua varten. 

Samalla nyt voi jo siivota kesää ja kesäkukkia pihalta, terasseilta ja parvekkeilta pois, laittaa tilalle syksyisempiä, kylmempiä öitä kestäviä kukka-asetelmia, sekä ottaa kynttilälyhdyt varastoistaan esille. Samoin torkkupeitot ja valonauhat kannattaa nyt etsiä, sillä tänä viikonloppuna, erityisesti lauantaina 30.8. on huvila- ja veneilykauden päättäjäiset, tai venetsialaiset, Fete Venete tai mökkikauden lopettajaiset, kutsutaan niitä sitten teilläpäin miten vaan. 

Suomessa juhlinta on saanut alkunsa vanhoista merkkitulista, joilla on ohjattu veneitä maihin tai varoitettu vaaroista. Nykyään juhlaa vietetään koristelemalla puutarhoja, huviloita, rantoja ja veneitä pimenevässä elokuun illassa. Näissä juhlissa kokoonnutaan yhteen hyvän ruuan merkeissä, poltetaan kokkoja ja käytetään jopa ilotulitteita. 

Jos sinut on kutsuttu mukaan, niin juhlissa on tapana antaa lahjoja isäntäväelle, kuten viiniä, herkkukori, kukkakimpun sekä kynttilöitä, jotka sopivat juhlan teemaan. Myös esim pyyhkeet, saunavihta ja luontoystävälliset pesuaineet voisivat olla hyviä lahjaideoita mökkijuhliin... 

Njääh. Jos meidän mökille tulisit, niin voisit mukanasi tuoda litrakaupalla pullovettä, Hartwallin vihreää Novellea, säkillisen Kekkilän hajusieppoa,  UHT- maitoa, Fazerin sinistä suklaata, Fazerin Super salmiakkia, pari pakettia Moilasen tummaa pyöreää glut. leipää (sitä on NIIN ikävä!) ja Hanille taas yhden uuden teräketjun Ryobin akkuketjusahaan! Kiitos! =D 

Tuo kantojen poistaminen on tuhonnut jo monta sahanterää miesparan uurastuksessa saada kannot pois ja pilkottua poltettavaksi mökkitontilta. Ja gluteenittomia tuotteita olen kaivannut kaikki nämä kuusi vuotta jotka meillä on tämä mökki tällä saarella ollut... 

- Eli kysy ihmeessä ensin, mitä oikeasti kannattaisi viedä mökkituliaiseksi!

Pimeän tultua lauantaina on siis varsinkin saaristossa tuhansilla kesäasunnoilla tiedossa karnevaalitunnelmaa ulkotulineen, veden, tulen ja valon juhlana. 

 

 

 

Ja illalla syttyvät muinaistulet 

Lauantain juhlinnassa mukana on myös Muinaistulien yö vaatimattomammin mutta tunteella ja ainutlaatuisella tunnelmallaan. Sen juhlistamisessa Itämeren rannoille sytytetään nuotioita yötä vasten, viimeistään kello 21.30. 

 Muinaistuli muistuttaa meren rantojen kokkotulista, joita käytettiin ennen muinoin, esimerkiksi vihollisesta varoittamiseen.

Kokkotuliperinne juontaa virolaisten vanhaan elokuun viimeisen viikonlopun juhlintatapaan. Näin kuulimme istuessamme Saarenmaan rannalla virolaisen pariskunnan sytyttämällä nuotiolla Itä-, ei vaan Läänemeren rannalla parisen vuotta sitten.

 

Näitä tulia meren rannoilla mekin varmaan menemme eväiden kera bongaamaan. 

 

 

 Jos et voi tai tohdi sytyttää nuotiota meren rannalle, sytytä lyhty palamaan. Vertauskuvallinen valo pimeässä.