Kylmin kuukausi alkaa

Pakkanen asettui asumaan
meille pitkäksi aikaa
peittäen kaiken
huntuun valkeaan
Se jäisillä käsillään
puita halailee
ja puutarhaa lumella hoitaa  

Päivisin aurinko etsii 
esiin ilokseni
hankien ja oksien timantteja
joita pakkanen
on niille öisin ripotellut 

Timantit takertuvat
lempeästi kaikkeen 

Annan kauniiden timanttien
sulaa olkapäilleni
Sallin niiden kastaa hiukseni
Suudella otsaani
Haihtua kengilleni 

- Una Reinman 

 ♡

 (Yhdistelmä monesta runostani.) 

 

Helmikuu on yhä lintujenruokintakautta 

Talvi on ollut pitkä ja kylmä ja helmikuu saattaa olla tämän alkuvuoden kylmin kuukausi. Lintujenruokintakuukausi, 
#BirdFeedingMonth muistuttaa meitä kylmyydestä ja myös siitä, että joskus linnut palaavat jostain syystä synnyinmaahansa hieman aikaisemmin. Eikö sinun pitäisi varmistaa, että ne saavat tarpeeksi ruokaa jakaakseen ihanan laulunsa kanssasi ympäri vuoden?

Tiesitkö, että talvipakkaset tappavat pikkulintuja?  

Yksi tapa ratkaista tämä pulma, on varmistaa, että lintujen ruokinta-automaateissasi on ruokaa. Auringonkukansiementen ripustaminen takapihalle on loistava tapa varmistaa, että pihallasi on laulavia lintuja ympäri vuoden, vaikka toki saat todennäköisesti myös oman osasi oravista. Niilläkin on nälkä.  /Doty 

Olenkin postanut tänne hiljattain päivityksiä talvilinnuista ja lintujen talviruokinnasta 
sekä lintupönttöjen puhdistamisesta. Linnunruokalaudat ja -automaatithan puhdistetaan joka kerran kun niihin laitetaan uutta ruokaa, ja niiden alustat siivotaan, ettei tulisi salmonellaa.

♡

♡

 ♡ 

 

Koko helmikuu on ystävyyden kuukautta, samoin suklaakuukautta ja 1.2. on lisäksi tumman suklaan päivä. Siitä olen aiemmin jo kirjoitellut niin paljon, etten nyt enempää kehtoo, mm tuolla, tuolla ja tuolla... jne. =) 

 

 

 

#DarkChocolate 
#CelebrationofChocolateMonth

 

 ♡

 

Venetsian karnevaalitkin alkoivat ja kestävät puoliväliin helmikuuta, 31.1.-17.2.2026. Ne olisi joskus huisia nähdä! Niistäkin olen kirjoitellut tänne jo aiemmin... 

#VeniceCarnival

♡


 

 

 

Pihabongausta ja muutakin lintuasiaa

Ensi viikonlopun pihatyöt lyhyesti: ruoki ja laske pihalintusi ja puhdista niiden pesäpöntöt

 

BirdLifen Pihabongaus
24.–25.1.2026 on Suomen suurin lintutapahtuma. Se järjestetään joka vuosi tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla.

 

 Lintubongaus järjestetään nyt 20.n kerran 

Pihabongauksen tavoitteena on innostaa tarkkailemaan talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa, eikä tapahtumassa kilpailla lintujen määrällä. Tärkeintä on osallistuminen ja havaintojen ilmoittaminen, vaikka havaintona olisi yksi lintu. Pihabongauksen tuloksista saadaan arvokasta tietoa maamme talvisen linnuston muutoksista. 

Pihabongauksen yritysyhteistyökumppanina on Suomen Lintuvaruste Oy. Tapahtuman suojelijana on tohtori Jenni Haukio.

Osallistumisohjeet

BirdLife Suomi

 

 

 

 Miksi lintujen ruokintapaikat hiljentyvät pakkasten kiristyessä? 

 

Mitä kovempi pakkanen, sitä tärkeämpää on säästää energiaa. Linnut saattavat käydä ruokintapaikalla vain aamulla, jos silloinkaan. Pysyttelemällä hiljaa paikallaan höyhenpallona lintu saattaa säästää energiaa enemmän kuin liikkumalla ja syömällä. Näinhän varsinkin mustarastaat näyttävän menettelevän.

Lintulaudan antimet saattavat olla vaikeasti nautittavia, jäätynyttä rasvaa tai auringonkukan siemeniä, joiden irrottamiseen, sulattamiseen ja lämmittämiseen kuluu enemmän energiaa kuin lauhalla säällä. 

Mikäli lintulautaa on pidetty talven aikana kunnossa ja lisätty ravintoa sitä mukaa kun sitä kuluu, sillä käyvät linnut ovat hyvässä kunnossa ja riittävän lihavia paastoamaan muutaman päivän kireän pakkasjakson yli.

Pienten tiaisten, hippiäisen ja puukiipijän on kuitenkin löydettävä päivittäin ravintoa pitääkseen yllä aineenvaihduntansa. Niiden ei siis auta levätä huippupakkastenkaan aikaan. Ne joutuvat hyörimään oksistossa tuolloinkin. Pienistä tiaisista sinitiainen käyttää lintulautaa tehokkaimmin hyväkseen. Eteläisenä lajina se on hyötynyt paitsi lintulaudan antimista myös lämpenevistä talvista. 

Teksti: Seppo Vuolanto/Suomen luonto  

 

Aiheesta aiemmin postattua:  

 Talvilintujen ruokinta  

 

 

Muista puhdistaa linnunpöntöt nyt  
tai viimeistään helmikuun alussa   

Pöntöt kannattaa tyhjentää aina mieluiten pakkasilla, jolloin loiset ovat kuolleet tai kohmeessa. Siivoushommat kannattaa hoitaa hanskat kädessä. 

Suursiivous kerran vuodessa vähentää lintuja vaivaavien pesäloisten määrää ja pidentää pöntön käyttövuosia. Pöntön tyhjentämisen ohessa tarkasta pöntön kunto, etenkin pohjan ja katon kestävyys, ja tee tarvittavat korjaustoimet. Pönttö kannattaa ripustaa puuhun uv-suojatulla narulla tai sinkityllä rautalangalla, jotta kiinnitys kestää.

Linnunpöntöissä on elämää talvisinkin, sillä etenkin tiaiset yöpyvät tuulensuojaisissa pöntöissä myös tähän aikaan vuodesta. Tiaiset eivät kaipaa yösijaltaan paljasta lautalattiaa kummempaa, mutta pohjalle voi toki sujauttaa ohuen kerroksen kuivaa puupurua.
Linnunpöntöt kannattaa tyhjentää vuosittain. Yleisimmät pikkulinnut eivät siivoa kolojaan, vaan rakentavat uuden pesän aina edellisen päälle. 

/Suomen luonnonsuojeluliitto  

 

Talvilintujen ruokinta

Talvilinnuille sopii parhaiten energiapitoinen ruoka kuten auringonkukansiemenet, murskatut maapähkinät, talipallot, rasvapötköt, kaura, hirssi, hamppu ja rypsi, sekä marjat ja hedelmät, esim omenat ja kuivatut pihlajanmarjat, rastaiden kaltaisille linnuille. 

 

 

Tässä olisi mainio lahjapaketti Suomen luonnonsuojeluliiton Luotokaupasta; koottava lintulauta ja siemeniä linnuille. Luontokaupan valmiiksi mietityillä lahjapaketeilla juhliin ja merkkipäiviin valmistautuminen on vaivatonta. Tällä paketilla autat pihapiirin lintuja talven yli. /Luontokauppa 

 

Talviruokinnan merkitys

"Kun maa jäätyy tai peittyy lumeen, on sopiva aika aloittaa talviruokinta. Aloitettua talviruokintaa pitäisi jatkaa yhtäjaksoisesti aina siihen asti, kunnes keväällä maa on paljas ja sula.

Suomen runsaasta 240 pesimälajista noin 70 jää sinnittelemään meille talveksi. Kylmyys, lyhyt valoisa aika, lumi ja jää heikentävät lintujen ravinnonsaantimahdollisuuksia. Talvehtiminen pesimäseuduilla voi kuitenkin olla linnuille turvallisempaa kuin raskaalle ja vaaralliselle muuttomatkalle lähteminen.

Ihmisen tarjoama talviruokinta auttaa monen talvehtivan linnun selviytymisessä kevääseen. Paljon energiaa sisältävä ruoka auttaa lintuja kestämään koviakin pakkasia. Esimerkiksi sinitiainen joutuu tankkaamaan ruokaa jopa kolmanneksen omasta painostaan selvitäkseen hengissä pakkasyön yli. Lisäksi talven aikana hyvin ruokaa saaneet linnut ovat paremmassa kunnossa keväällä pesimäajan kynnyksellä.

Talviruokinnan vaikutukset näkyvät linnustossamme: esimerkiksi talitiainen ja sinitiainen ovat runsastuneet moninkertaisesti viime vuosikymmenten aikana ilmeisesti paljolti talviruokinnan vuoksi. Ruokintojen ansiosta myös yhä useampi mustarastas pystyy talvehtimaan Suomessa. Talviruokinta lienee vaikuttanut myös pikkuvarpusen runsastumiseen.

Talviruokinnalla käyvä lajisto on runsastunut viime vuosina, ja ruokintaa hyödyntävät yhä enemmän myös puukiipijä, tikli, pikkukäpylintu, pyrstötiainen ja käpytikka. Takatalven iskiessä ruokinnalla näkee myös kevätmuutolta kotiutuneita punarintoja, kottaraisia, peippoja ja järripeippoja. Metsälinnuistamme kuusitiainen, hömötiainen, töyhtötiainen ja närhi varastoivat ruokaa talven varalle jo syksyllä, mutta vierailevat myös ahkerasti ruokintapaikoilla kovien pakkasten aikaan.

Uhanalaisista lajeista valkoselkätikka on saanut apua metsiin viedyistä läskinpaloista. Valkoselkätikka ja lukemattomat muut metsälintulajimme kärsivät sopivien ruokailu- ja pesimäalueiden puutteesta. Syynä on linnuille luontaisen monipuolisen metsäluontoympäristön häviäminen ja köyhtyminen."

BirdLifeFinland / lintujen taviruokinta  

 

 

Mitä ruuaksi talvilinnuille

Tiaiset, peippolinnut:

Auringonkukansiemenet (erityisesti kuoritut), tali, hamppu, kaura.

Varpuset, keltasirkut:

Kaura, viljat, siemensekoitukset.

Rastaat, tilhet:

Marjat (pihlajanmarjat, mustikat), hedelmät (omenat), rusinat.

Pikkulinnut (yleisesti):

Murskatut maapähkinät, auringonkukansiemenet, tali, viljat.

Rasva:

Tärkeää energiaa pakkasilla. Käytä talia, ihraa tai valmiita rasvapalloja.

Siemensekoitukset:

Helppo tapa tarjota monipuolisesti siemeniä, kuten pellavaa, rypsiä, hamppua.

 

Hiekka/sora:

Pieni kasa hienoa soraa auttaa lintuja sulattamaan ruokaa.

 

Älä tarjoa suolaista, maustettua, homeista ruokaa tai leivänmuruja, sillä ne ovat linnuille haitallisia tai ravintoarvoltaan heikkoja. 

Kesällä ei tarvitse ruokkia 

 

"BirdLife Suomi suosittelee, että lintuja ruokitaan vain talvisin. Yleensä linnut löytävät luonnosta ravintonsa, ja lämpimässä taudit leviävät ruokintapaikoilla herkästi. Kesällä tarjottu siemenravinto saattaa myös haitata pikkulintujen poikasten kasvua, sillä siementen ja talin ravintosisältö on erilainen kuin poikasten luontaisessa hyönteisravinnossa.

Myös vesilintujen poikasten leipäruokintaa kesäisin on hyvä välttää. Yksipuolinen ja väärä ravinto voi aiheuttaa poikasille parantumattomia ja lentämisen estäviä siipien luuston kehitysvaurioita."

 BirdLife Suomi 

 

 

Kauralyhdekuva Puuilo  

Lintulautakuva: Luontokauppa  

 

 

 

Ensi yönä on uusikuu ja pukkikin on kuulemma jo nähty liikkeellä... 

 

 

Joulukalenterissa tänään talviruokintaa pihalinnuille ja pukkibongaus!