Joulukuusen juuret juontavat pakanajuhliin, joissa juhlijat koristelivat kotinsa ikivihreillä oksilla talvipäivänseisauksen aikaan, muistuttaakseen itseään siitä, ettei kevät ollut enää kovin kaukana.
Muinaisessa Roomassa temppeleitä koristeltiin ikivihreillä oksilla Saturnalia juhlissa, 17.–23. joulukuuta, niin ikään talvipäivänseisauksen aikoihin. Lopulta kristityt yhdistivät raamatun joulutarinoita ja ikivihreän puun, jota he pitivät ikuisen elämän symbolina.
Joulukuusen alkuperästä on eri mielipiteitä. Euroopan ensimmäinen tunnettu julkinen joulukuusi oli Tallinnassa vanhan kaupungin raatihuoneentorilla jo vuonna 1441, kun Viro oli saksalaisten hallinnoimaa aluetta.
Tarinan mukaan joulukuusi onkin peräisin Saksasta, nykyisen Strasbourgin alueelta, jossa esitettiin keskiajalla näytelmää Aatamista ja Eevasta, jossa oli "paratiisipuu", omenoilla koristeltu kuusi, joka edusti Eedenin puutarhaa. Saksalaiset alkoivatkin pystyttää paratiisipuita koteihinsa jouluaattona, Aatamin ja Eevan juhlapäivänä. Omenoiden lisäksi he koristelivat puunsa vohveleilla ja sitten kekseillä, jotka symboloivat pyhää ehtoollista. Lisättiin myös kynttilöitä, jotka symboloivat vapahtajaa maailman valona.
Joulukuusien suosio kasvoi englanninkielisessä maailmassa – myös Yhdysvalloissa – kun 1840-luvulla julkaistiin luonnos kuningatar Victoriasta ja hänen perheestään joulukuusen vieressä heidän kodissaan. Victorian aviopuoliso, prinssi Albert, oli syntynyt Saksassa.Amerikkaan muuttaneet saksalaiset ja irlantilaiset siirtolaiset auttoivat joulukuusien popularisoinnissa siellä 1800-luvun puolivälissä.
Joulukuusi Suomessa
Suomeen joulukuuset saapuivat 1800-luvulla, ensin säätyläiskoteihin, sitten talonpoikaistupiin. On olemassa tarina vuodelta 1829, jolloin paroni von Klinckowströmin joulujuhlassa oli peräti kahdeksan kuusta ja niistä yhden takana oli piilossa posetiivinsoittaja.Joulukuusi yleistyi Suomessa 1900-luvun alussa. Sen yleistymistä edisti vanhan kansan tapa laittaa koristeeksi juhannus-, nimipäivä- ja hääkuusia, (kesällä koivuja) lähinnä ulos.Merkittävä joulukuusiperinteen levittäjä oli kansakoulunopettajia kouluttanut Jyväskylän seminaari, jossa alettiin pitää joulun alla omia kuusijuhlia, mikä tapa levisi sitten opettajien mukana ympäri maata.
🎄
Aikoinaan joulukuusi koristeltiin kynttilöillä, paperiketjuilla, erilaisilla olkikoristeilla, lippuketjuilla ja piparkakuilla.
Puhallettuja lasikoristeita, joista monet valmistettiin pienissä työpajoissa Saksassa ja Böömissä, myytiin Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa 1870-luvulla. Sähkövalosarjoja myytiin muutama vuosikymmen myöhemmin.Tekokuuset
Ensimmäiset keinotekoiset joulukuuset valmistettiin jo 1880-luvulla Saksassa. Niitä alettiin valmistaa osana pyrkimystä torjua metsien häviämistä.
Varhaiset keinopuut tehtiin hanhen höyhenistä, jotka värjättiin vihreäksi ja kiinnitettiin sitten lankaoksiin, jotka kiinnitettiin vaarnatangoista tehtyihin runkoihin.1930-luvulla Yhdysvalloissa alettiin valmistaa tekopuita harjaharjaksilla, ja 1950- ja 1960-luvuilla monet niistä tehtiin alumiinista tai muovista. Keinotekoiset joulukuuset ovat yleistyneet viime vuosina. Nykyään ne valmistetaan pääasiassa PVC-muovista.Luontoa säästäkseen voi kuusen hankkimisen sijasta valita pihalta tai lähimetsästä puun ja koristella sen talven eläimille. Oksille voi ripustaa kauralyhteen ja talipalloja.
Kuusen käyttöaika
Joulukuusia pystytetään kaikkialla jo marraskuussa julkisille paikoille, kuten kaupungin aukiolle, toreille, hautausmaille, kirkkojen, linnojen ja kaupungintalojen edustoille, jne.Pääosin katolisissa maissa, kuten Argentiinassa, Italiassa ja Irlannissa, joulukuusi pystytetään usein juuri tänään, 8. joulukuuta – tahrattoman sikiämisen päivänä. Nämä kuuset poistetaan usein tammikuun 6. päivänä – loppiaisena tai helmikuun 2. päivänä – kynttilänpäivänä.Saksalainen täsmällisyys, ei kun perinne, sanoo että joulukuuset on pystytettävä 23. joulukuuta tai jouluaattona, ja niiden on oltava poissa tammikuun 5. päivään mennessä.Suomalaisen jouluperinteen mukaan (se aito) joulukuusi tuodaan sisään ehkä Tuomaanpäivänä tai viimeistään jouluaaton aattona, (koristellaan sitten aattona) ja viedään pois Nuutinpäivänä, eli joulu kesti Tuomaanpäivästä Nuutinpäivään.
Nykyihmiset poistavat kuusensa jo paljon, paljonkin aikaisemmin. Jotkut Tapaninpäivänä, jotkut Loppiaisena jne. Riippuen neulasten varisevuudesta tai kyllästyneisyysasteesta. Kaikki eivät ole jouluihmisiä.#ChristmasTreeDayJoulukuusipäivä,
Lähteet:
DOTY
Wikipedia
Tänään saat luvalla myös herkutella! Onhan selvää, että yksi parhaista tavoista juhlistaa mokkapalapäivää on nauttia tästä suosikkiherkusta. Älä siis anna päivän mennä ohi ilman, että saat muutaman ihanan suupalan täyteläisestä kakkumaisesta suklaasta.Naisten messuillallista varten 1800-luvun lopulla luodut ensimmäiset mokkapalat koristeltiin aprikooseilla ja saksanpähkinöillä. Tämän suklaaherkun fanit perustivat mokkapalapäivän.
Vuosien varrella esiin tulleita reseptejä on ollut valtava määrä. Suklaaminttubrownieista täyteläisillä karamellipyörteillä valmistettuihin variaatioihin on rajana vain mielikuvitus.
Näiden herkkujen valmistamiseen on olemassa miljoona erilaista ohjetta, mutta yksi asia niillä kaikilla on yhteistä. Niissä on paksua ja ihanaa suklaata, jonka pitäisi olla laitonta. =)
Ehkä yksi syy mokkapalojen suosioon on se, että ne ovat nopeita ja helppoja valmistaa. Lisää herkkuja, kuten pähkinöitä, karkkeja tai uutta kuorrutetta, niin perusmokkapaloista voi tulla mielenkiintoisia. Joillekin klassinen mokkapalaresepti on täydellinen, eikä sitä tarvitse muuttaa ollenkaan. Puristeille se on ymmärrettävää – jos se ei ole rikki, älä korjaa sitä, eikö niin? Toisille se on tyhjä kangas, jolle voi luoda kaikenlaisia upeita makuja ja ilmaisia sekoituksia.
Mokkapalojen leipominen hauskaa ja voidaan yleensä suorittaa alle tunnissa. Se jättää vain enemmän aikaa niiden syömiseen! Muista vain varata tarpeeksi maitoa, sillä runsaan suklaamaisen jälkiruoan kanssa ei sovi mikään niin hyvin, kuten lasillinen maitoa. Mokkapalapäivä on loistava tekosyy suklaan nauttimiseen! /DOTY
Tänään on myös suomalaisen musiikin päivä,
kuorolaulupäivä,
#WorldChoralDay
sekä Johan Christian Julius (Jean) Sibeliuksen päivä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti