World Water Day
on Yhdistyneiden kansakuntien julistama vuosipäivä, ja sitä on vietetty 22. maaliskuuta vuodesta 1993 alkaen.
Vesipäivän tarkoituksena
on lisätä tietoa vesivarantojen vaikutuksesta taloudelliseen
tuottavuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.
Sanitaation parantamisella YK haluaa kiinnittää huomiota puhtaan
veden, viemäröinnin, hygieenisten käymälöiden ja yleisen puhtauden
merkitykseen köyhyyden, sairauksien ja erityisesti lasten kuolemien
vähentämisessä.
Agenda 2030 -tavoitteista tavoitteen 6 tarkoituksena on varmistaa puhtaan veden saanti ja sanitaatio kaikille.
Maapallon vedestä 97,5% on suolaista ja 2,5 % makeaa. Makeasta vedestä suurin osa on lumena tai jäänä. Vain noin 1 prosentti on ihmisten käytettävänä.
Puhdas vesi on ihmisoikeus.
Silti noin joka kolmas ihminen maailmassa elää ilman puhdasta juomavettä ja yli puolella ei ole kunnollista vessaa ja viemäröintiä.
Joka päivä noin 800 alle viisivuotiasta lasta kuolee likaisen veden ja huonon hygienian aiheuttamiin sairauksiin, kuten ripuliin.
Suurta edistystäkin on tapahtunut: vuoteen 2000 verrattuna 1,8 miljardia ihmistä enemmän on päässyt puhtaan juomaveden ääreen ja 2,1 miljardia ihmistä on saanut käyttöönsä vessan.
Naiset tekevät yli 70 prosenttia vedenhakumatkoista paikoissa, joissa vedestä on pulaa. Moni tyttö ei ehdi käydä koulua, koska vedenhakuun kuluu niin paljon aikaa. Monen tytön koulunkäynti keskeytyy myös siihen, ettei koulussa ole vessaa tytöille.
Ilmastonmuutos vaikuttaa veteen: se lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten pitkiä kuivia kausia ja poikkeuksellisen runsaita sateita. Saasteet ovat yksi vakavimmista vedenpuutteen aiheuttajista.
YK:n arvioiden mukaan päivittäinen tarve juomiseen, ruoanlaittoon ja peseytymiseen on noin 50-100 litraa.
Jokainen suomalainen käyttää keskimäärin
155 litraa vettä vuorokaudessa.
Teksti: Suomen YK-liitto
Lähteet:
Unicef, Aalto, Unicef, YK, Ympäristöosaava.fi
Teemapäivän sivut
*****
Vedestä puheenollen voimme heittää kysymyksen:
Sähköautoko ekologinen?
Sähköautojen kriittinen piste on akuissa
"Seuraavan vuosikymmenen aikana akkukennoja tarvitaan autoihin kymmen(sata, tuhat)kertainen määrä tämän päivän tarpeeseen verrattuna.
Akkujen tärkein raaka-aine on Litium, jonka hankinta aiheuttaa jo nyt suuria ympäristöongelmia.
Tuhatta litiumkiloa kohden tarvitaan kaksi miljoonaa litraa vettä.
Litiumin saanti alkaa vesialtaista. 60 prosenttia maailman litiumvarannoista sijaitsee Argentiinassa Jujuyan alueella.
Pelkästään Chilessä pumpataan tällä hetkellä noin 21 miljoonaa litraa pohjavettä vuorokaudessa, joka sitten haihdutetaan taivaan tuuliin.
Aavikoiden kallisarvoista pohjavettä ei sekoittumisen jälkeen pysty käyttämään ihmis- tai eläinravinnoksi.
Yhtä Tesla S -mallin akkua varten vettä pitää siis haihduttaa 80 000 litraa.
Kiinassa hiilivoimalla valmistettu akkutuotanto laskee ilmaan 150–200 kiloa CO2-päästöjä jokaista akun kilowattituntia kohden.
-Audi e-tronin 95 kilowattitunnin akku on päästänyt ilmaan jo noin 16 000 kiloa hiilidioksidia ennen kuin itse autolla on ajettu metriäkään, siis pelkkä akunvalmistus.
Vain 10 prosenttia Euroopan akuista kierrätetään tällä hetkellä.
Sähköautojen akkumateriaaleja kierrättäviä laitoksia on yksi Hollannissa, eikä muita vastaavia ole olemassa.
Tällä hetkellä suunnitellaan massiivista sähköautojen valmistuskapasiteetin lisäämistä, joka nykyteknologialla aiheuttaa väistämättä ekokatastrofin. joten aika nurinkurista. Ei ehkä pidä ryhtyä sellaiseen minkä toteuttamiseen teknologiaa ei ole vielä kehitetty." /Teksti: Hannu Suomela
Samaan aikaan miljardit ihmiset kärsivät vesipulasta
"Vaikka suurin osa maapallon pinnasta on veden peitossa, käyttöön sopivaa makeaa vettä on vain kolmisen prosenttia. Valtaosa tästä on varastoituneena jäätiköihin tai niin syvälle maan alle, että niitä ei voi käyttää. Siksi jaamme keskenämme alle sadasosan maapallon makeasta vedestä.
90 prosenttia maailman väestöstä saa puhdasta juomavettä, mutta aina sitä ei kuitenkaan ole saatavilla. Siksi lasketaan, että 4 miljardia ihmistä kärsii ainakin joskus puhtaan veden pulasta, vaikka periaatteessa pääsy puhtaan veden äärelle onkin.
Puoli miljardia ihmistä elää jatkuvan vakavan vesipulan keskellä. Puolet näistä ihmisistä asuu Kiinassa ja Intiassa, mutta myös Yhdysvalloissa, Espanjassa, Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa.
– Tilanne on haastava, koska maailman vesivarat ovat rajalliset ja ihmiskunnan vedenkulutus on kasvussa, Sojamo sanoo.
Veden puute vaikuttaa terveyteen ja tautien leviämiseen, ruokakriiseihin, köyhyyteen, muuttoliikkeeseen, taloudelliseen kehitykseen, sosiaalisen järjestyksen horjumiseen ja jopa sotiin. Vesiongelmat ovat World Economic Forumin mukaan kolmanneksi suurin nykymaailman riski.
YK on varoittanut vakavasta globaalista vesikriisistä, mikäli kehitys jatkuu entisenlaisena. Veden tarpeen oletetaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä 55 prosenttia teollisuudessa, energiantuotannossa ja kotitalouksissa. Vedenkulutus on kasvanut, mutta voimistavana tekijänä on myös ilmastonmuutoksen aiheuttama sateiden väheneminen tietyillä alueilla.
Vesipulassa kyse ei ole tietenkään vain ihmisistä. Torstaina vietettävän Maailman vesipäivän teemana on tänä vuonna luonto. Iso osa maapallon eläin- ja eliölajeista on riippuvaisia makeasta vedestä, kuten ihminenkin. Makean veden ekosysteemien lajien yksilömäärä on romahtanut yli 80 prosenttia globaalisti sitten 19070-luvun."
/ Teksti: Yle: Miljardit ihmiset kärsivät vesipulasta
