Uniapneaa voidaan kutsua nykyisin kansantaudiksi. Jopa 9–24 % väestöstä sairastaa uniapneaa. Lisääntyvän tietoisuuden ja tehostettujen tutkimusten myötä uniapnea diagnosoidaan entistä useammin.
Uniapnea on ylähengitysteitä ahtauttava sairaus, joka aiheuttaa toistuvia unenaikaisia hengityskatkoksia. Uniapnea on hoitamattomana vakava terveysriski.
Moni sairastaa tietämättään
Uniapnea on yleisintä 40–65-vuotiailla, mutta sitä voivat sairastaa kaikenikäiset ihmiset. Uniapneaa esiintyy niin miehillä kuin naisillakin.
Maskikuvat: Hengitysliitto
CPAP-laite/ ResMed
Ylipainehengityshoito on lääkkeetön hoitomuoto, jolla hoidetaan vaikea-asteista uniapneaa. Uniapneaa sairastava saa CPAP-laitteen lääkärin määräyksellä kotiinsa (lainaksi) ilmaiseksi.
Kaikki kuorsaus ei ole uniapneaa. Uniapnealle tunnusomaista ovat toistuvat hengityskatkokset, jotka syntyvät, kun nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana. Samalla nielun kudokset painuvat kiinni aiheuttaen osittaisen tai täydellisen ylähengitysteiden tukkeuman. Katkoksen kesto voi olla muutamasta sekunnista jopa yli minuuttiin.
Uniapnean 3 vaikeusastetta
- lievä: hengityskatkoja on 5–15 tunnissa
- keskivaikea: katkoja on 16–30 tunnissa
- vaikea: hengityskatkoja on yli 30 tunnissa.
17.3.2021 on Kansallinen uniapneapäivä.
Miksi nukumme liian vähän?
Virkistävä uni on terveytemme perusta säännöllisen liikunnan ja terveellisen ravitsemuksen lisäksi. Jo pelkästään se, että nukumme liian vähän, aiheuttaa keskittymis- ja suorituskyvyn laskua ja aineenvaihdunnan häiriöitä. Miksi sitten nukumme liian vähän? Hyvä nukkuminen ei ole itsestäänselvyys. Siihen täytyy kiinnittää huomiota ja tarvittaessa täytyy pyytää apua.
Meistä jokainen nukkuu huonosti jossain vaiheessa - mutta vain tilapäisesti.
Elämäämme kuuluu iloja ja suruja, jotka väistämättä vaikuttavat nukkumiseen eri elämänvaiheissamme. Pitkäaikaisesta huonosta nukkumisesta eli unihäiriöstä on kyse, kun tilapäinen uniongelma tai väsymys toistuu usein tai jatkuu yli kaksi kuukautta.
Emme monesti tiedosta nukkuvamme huonosti ja voimme jopa pitää itseämme hyvinä nukkujina ja erinomaisina nukahtajina. Pääoire unihäiriölle onkin usein päiväaikainen vireystilan ja toimintakyvyn heikkeneminen, kuten muistiongelmat sekä tarkkaavaisuuden ja aloitteellisuuden puute. Näihin oireisiin monesti tottuu ja tunnistaminen voi olla vaikeaa. Tarvitsemme kaikki riittävän määrän hyvälaatuista, virkistävää unta.
Mistä unihäiriöt johtuvat?
Joka viides suomalainen kärsii pitkäaikaisesta unihäiriöstä. Merkittäviä tekijöitä unihäiriöiden synnyssä ovat kiireinen elämänrytmi, kova työtahti sekä muuttuneet elintavat. Tällä hetkellä unihäiriöt luokitellaan yleisyydeltään jo kansansairauksiksi ja potilaiden määrä lisääntyy koko ajan. Unihäiriöitä on yli 80 erilaista ja ihmisellä voi olla samaan aikaan monta erilaista unihäiriötä.
Monet sairaudet vaikuttavat myös nukkumiseemme. Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnan oikea lääkitys tai kivun tehokas hoito parantavat vireystilaamme ja auttavat nukkumaan paremmin.
*********************
19.3.2021 on Maailman unipäivä,
josta olen kirjoittanut aiemminkin mm tuolla ja tuolla.
**********
Osallistu rasisminvastaiseen viikkoon 15.-21. maaliskuuta. Käytä aihetunnistetta #rasisminvastainenviikko
